Ei niin, mutta aika harvassa on ne joukkueet jotka on onnistuneet nousemaan ihan järjettömältä pelilliseltä takamatkalta mestaruuteen, tai edes uskottavasti taistelemaan siitä. Tappara nousi silloin Tapolan ekalla kaudella 2014-15 sinne game sevenin jatkoajalle asti, mutta muuten on aika hiljaista. Nojoo HPK kaudella 2018-19, mutta en muista nyt suoraan millä mallilla heidän peli oli silloin syksyllä.
Taisi Pelicansillakin olla jotain vaikeuksia viime kaudella, mutta pääpointtina joo ei kyllä nousekaan. Pitäähän se selkänoja siellä takaraivossa olla, jos ja kun pelillistä ahdinkoa kauden aikana tulee. Kärpät haluaa näyttää nopealta ja aktiiviselta joukkueelta, mutta vielä se näyttää olevan kehitysvaiheessa identiteettikin.
Mäntymaan kohdalla ongelma on siinä, ettei joukkueella ole mitään selkeää pelitapaa näkyvissä. Jos pelitapaa ei ole marraskuussa, niin vähän epäilen että sitä on keväälläkään.
Haluaisin uskoa, että joku runko siellä on, kun se on nähtävillä. Tai minä sen nään ainakin. En tiiä sitte oonko ainua, mutta tuskin sentään. Pakkohan siellä on pelitapa olla, jos mielii ammattilaisliigassa pärjätä. Se on vaan niin saatanan raa'assa mallissa vielä, että näyttää niin hirveältä.
Mitä minä näin eilenkin, niin päästiin omista lähitukien avulla ylös välillä helkatin hyvin. Näki, että oli saatu pari reenipäivää alle. Ennää ei oo niin paljoa roiskimistakaan. Sitte päästiin hyvin keskialueen yli, kun saatiin vauhtiin kiekkoa. Sitä kautta tuli sitä pelin virtauksesta johtuvaa hyökkäyksen rytmitystä. Enemmän toivoisi toki vielä pitempiä hyökkäysalueen pienpelejä, että saataisiin vastustaja väsymään ja sitä kautta hyviä asioita tapahtumaan. Mutta en mää kyllä hyökkäyksestä oo niin huolissaan ku siitä puolustuspelistä.
Merkkausvirheitä ihan liikaa, esimerkiksi tuo mitä yllä kirjotin siitä painottoman puolen laiturin miehestä. Ja sittekö tullee niitä puolustusalueen merkkausvirheitä, niin peli mennee auttamatta juoksemiseksi. Ja sittekö se mennee juoksemiseksi ja kukkaan ei tiiä ennää ommaa miestä, niin näkkyyhän se taululla. Sellasta järkevää organisointia sinne nyt vaadittaisiin, vaikka kyllähän nämä on viisikon sisällä sovittavissa ja PUHUTTAVISSA. Ihan on pelitavallisia virheitä, kyllä. Hirviästi halutaan hyökätä, mutta älyttömällä kiireellä. Laituritkin karkailee, ennen kuin kiekkoa on ees omilla, vaan se on irti.
Vastuu on sekä valmennuksella, mutta myös pelaajistolla. Ei tuo juttu menetetty vielä ole, mutta kiirus alkaa tulemaan. Nimenomaan sen pelillisen selkänojan kans. Siitähän tässä on kyse, eikö niin. Pelinhän pitää kuitenkin kehittyä jatkuvasti ja tuua erilaisia pikkujuttuja lisää. Mutta aluksi pittää rakentaa se noja, mihin pellaajan on hyvä heikossa hetkessä turvautua. Esimerkkinä nuo maalin takaa lähtevät viivelähöt on hyvä ensimmäinen merkki siitä, että Kärppien pelissä on näkyvissä vaihepelaamista eikä pelkkää päätöntä koohottamista. Se on yks asia pelillisessä selkänojassa.
Mäntymaan pelikirja tuntuisi ulkopuolelta katsoen olevan, että luottaa materiaaliin ja sanoo pojat pelatkaa. En usko, että ns tuollaisella luomulätkällä välttämättä edes mitaleista pelataan vaikka materiaali riittäisi kyllä ihan mestaruuteen.
Nykypäivänä vastuuta annetaan älyttömästi pelaajille itselleen - ei pelkästään Kärpissä. Taitaa olla pelaajasta itsestään kiinni, kuinka paljon haluaa pelillistä vastuuta ottaa. Mutta tuossakin asiassa toki järki päähän. Tosi paljonhan siellä näkyy keskenään sovittuja juttuja.
OK se on älyttömän hyvä, että pelaajat saavat vastuuta entistä enemmän. Mutta entäs sitten, kun esimerkiksi Arttu Alasiurua pelaa ensimmäisiään miehissä ja pelitapa muuttuu junnuista / Mestiksestä järkevämpään muotoon. Olisihan se hienoa, että näytettäisiin tärkeimpiä pelillisiä juttuja kädestä pitäen, eikä antaa kaikkea vastuuta pelaajalle itselleen. Miten sijoittua, miksi mennä ja milloin jäädä. Hirviästi puhutaan reagointipelistä, tätä se juuri on. Alasiurua oli vain ääriesimerkki. Eiköhän Kärpissä ohjeisteta kuitenkin pelaajia nykypäivänä niinkuin kuuluu. Toivottavasti ainakin.