Taisi olla 9-16.6-19 Liigassa Reipas -Lukko, joskus -70 luvun lopussa. ??
Kunhan voitetaan. Olkoon miten vaan vaatimaton kokoonpano vastassa, niin huonolla asenteella voi tulla tuskainen peli.Ei tuo aivan mahdotonta ole, että Lukko kotipelissään SaiPaa vastaan saisi ennätyksen rikki. Ilves on nyt vieraspelissä latonut 5 pussia reiluun erään. Jos Lukko viitsii vetää kunnon asenteella, niin kyllä 15 maalia on mahdollinen.
Kunhan voitetaan. Olkoon miten vaan vaatimaton kokoonpano vastassa, niin huonolla asenteella voi tulla tuskainen peli.
Taisi olla 9-16.
Eli ei tuo silloin ole suurinumeroisin voitto, jos maalieroa haettiin? JVDT esim. pätki JYPin keväällä 2020 numeroin 8-0 ja näitä sekä 9-0 lukemiakin on useampiakin.Taisi olla 9-16.
Kun katselee tässä Nashvillen peliä ja Josin jäätävää lämäriä niin tuli mieleen; kenellä lukon nutussa ollut kovin laukaus.
Kyllähän tämä valitettavan usein on ollut totta. Esimerkiksi juuri Aalto Lukossa 17 maalia 111 runkosarja matsiin ja sitä ennen sellaisia 11-15 maalin kausia oikeastaan edelliset n. 10 kautta muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Samoihin aikoihin Lukossa käväissyt Richard Lintner olikin sitten pisteiden valossa toista maata ja oli sellaisessa 10+40 pistetahdissa, jos koko kauden olisi Lukossa viettänyt. Muuten ei kyllä kauheasti ikävä jäänyt. Viime kausina Press, Saarijärvi ja Gregoire ovat onnistuneet, mutta ovat olleet täällä sellaiseen aikaan, että heidän nousuaan on onnistuttu Lukon sapluunassa ja valmennuksessa tukemaan ja uskon että aika monessa muussa organisaatiossa olisi ollut vähän vaikeampaa, mutta läpi olisivat lyöneet silti (paitsi ehkä Press).Hieman asiaa sivuten, niin ainakin itsestäni tuntuu kun joku pelaaja Lukkoon saapuu, jonka laukausta kehutaan maasta taivaisiin, niin jostain syystä ei se pelaaja ikinä Lukossa pääse sitä laukausta käyttämään.
Tämä väite korostuu mielestäni varsinkin puolustajista. Ties mitä hermanneja tännekin on 20 vuoden aikana siniviivalle roudattu saatesanoin, että on todellinen YV-uhka laukauksensa tähden ja tulee tekemään ties kuinka monta maalia lämärillä. Teemu Aalto varmaan parhain esimerkki. Teki Lukkoakin vastaan varmaan 300 maalia one timerilla viivasta, mutta Lukko oli lähinnä nallipyssy eikä pahemmin päässyt vetoaan edes käyttämään, taikka sitten aika kultaa (tai pahentaa) muistot.
Tasan yhden tälläisen pelaajan muistan ja hyväksyn, joka puolustajana on ihan oikeasti omalla laukauksellaan tehnyt helvetinmoista tuhoa ja se on Janne Niskala ennen maailmalle lähtöään. Liekö edes kovin väritettyä kalatarinaa heittää, että noista n. 35 tehdystä maalista 30 oli lämäri yläläskiin.
Kyllä Nordmarkin veto lähti kuin tykin suusta. Teki Jokereita vastaan hattutempun Raumalla ja TV:ssä Summanen ihmetteli että on siinä aika jässikkä kun paikoiltaan veti sellaisia pommeja viivasta, Sulander ei ehtinyt silmää räpäyttää.Kyllä se varmaan Magnum .44 on. Robert Nordmarkin laukausta samoihin aikoihin pidettiin myös kovana, mutta se oli pikemminkin tarkka kuin aurinko.
Syyskuussa 1995 oli joku SM-liigakauden avaustapahtuma Helsingin jäähallissa, jossa muistaakseni mm. pelaajat laukoivat tutkaan ja muistelisin, että Lukosta Lehto ja Mikko Peltola olisivat laukoneet. Hämärä mielikuva, että Lehto olisi ampunut reilu 150 km/h ja Peltola jotain reilu 140 km/h.Onko Lehdon laukauksesta muuten mittatietoja? Kun mailatkin kehittyneet noista ajoista jonkin verran
Vastustajan pakit kahdella nollaa vastaan. Ehkä vihoviimeisin skenaario, kun puolustat maalin johtoa 3. erän viimeisillä sekunneilla.@eriatarka Oli aika jämäkkä tuo Peter Aholankin lämäri. Hyvän näköistä puolustamista Lukolta Kespoon loppuhetkien tasoituksessa, not.
Kyllä.Oliko silloin niin että aloitus otettiin siitä kohtaa mistä kiekko oli mennyt yli laidan vai minkä takia aloitus ei ollut pisteeltä? Ihan ei nyt oma muisti riitä.
Ja taisi olla vielä sellainen sääntö, että aloitukset B-pisteiden väliseltä (kentän pitkittäissuuntaiselta) janalta. Eli ei esim. lähempää/kauempaa laitaa.Asia joka pisti silmään tuosta videosta oli se 3-3 tasoitukseen johtaneen aloituksen paikka, joka ihan siinä siniviivan vieressä, mutta alueen sisäpuolella. Oliko silloin niin että aloitus otettiin siitä kohtaa mistä kiekko oli mennyt yli laidan vai minkä takia aloitus ei ollut pisteeltä? Ihan ei nyt oma muisti riitä.
Tästä ei kyllä tarkkaa muistikuvaa. Olisiko vaihdettu nykykäytäntöön jo 90-luvun lopulla tai vuosituhannen vaihteen tienoilla?Onkohan jollain tietoa, että minä vuonna nuo aloitukset vietiin lähimmille aloituspisteille? Nyt näin jälkeenpäin näyttää kyllä todella hölmöltä, että aloitus olisi joku metrin verran siniviivan sisäpuolelta.
Myös B-pisteiden välistä aloittaminen näyttää nykyään aika hölmöltä, video ajassa 2.15:Asia joka pisti silmään tuosta videosta oli se 3-3 tasoitukseen johtaneen aloituksen paikka, joka ihan siinä siniviivan vieressä, mutta alueen sisäpuolella. Oliko silloin niin että aloitus otettiin siitä kohtaa mistä kiekko oli mennyt yli laidan vai minkä takia aloitus ei ollut pisteeltä? Ihan ei nyt oma muisti riitä.