Tiedä onko Zalmonella enää aktiivisena foorumilla, mutta hiukan tästä OSINT eli Open Source Intelligence, mikä vapaasti suomennettuna tarkoittaa julkisiin lähteisiin perustuvaa tiedustelua, itse käyttäisin ennemmin termiä ”
avoimiin lähteisiin…”, koska tässä kontekstissa se kuvaa toimintaa paljon paremmin.
Wikipedian suomenkielinen artikkeli aiheesta on surkea, se ei kuvaa itse toimintaa juuri millään tavalla, sitä kuinka vaativa kyseinen prosessi on, kun halutaan päästä äärimmäiseen tarkkuuteen, johon Bellingcat on pyrkinyt tutkiessaan esim. lennon MH17 alas ampumista ja Venäjän asevoimien 53. ilmatorjuntaprikaatin (sij. Kurskin alueelle) osallisuutta tapahtumassa.
Zalmonella kirjoitaessaan
Ja niin on ihan vaapasti löydettävissä mutta ymmärrätkö, että ne ovat tällöin jonkun henkilän sinne postaamia joten siis tilanne ei muutu siitä selvemmäksi kun kuitenkin jonkun uutis-toimiston ihmiset ne sinne laittaa. Esim. hehän voivat käyttää vain läntisiä, eurooppalaisia viestimiä lähteenä raporteilleen. Näin ollen sitä ei voi pitää minään puolueellisenta todisteena millekkään. Eli siis logiikalla jokainen voisi perustaa ihan mitä tahansa ja kaivaa netistä tietoa ja esitää sitä omiin tarkoitusperiinsä. Näin ollen sehän on enemmän propagandaa kuin mitään muuta, eikö?
viestii samalla sen, että hän ei tajua hölkäsenpöläystä siitä kuinka vaativaa hyvin tehty OSINT-työskentely on ja tässä työskentelyssä Bellingcat on osoittanut sen, että se on äärimmäisen tarkka. Heidän työtä on hyödynnetty useissa kansainvälisissä organisaatioissa kuin myös MH17-tutkinnassa, mitä Zalmonella tietty pitää läntisenä kieroiluna ja todisteena kansainvälisestä Venäjään kohdistuneesta salaliitosta. Yritän nyt kuitenkin avata hiukan sitä, millaista tämä työskentely kaikessa vaativuudessaan on (valitettavasti foorumi ei salli liittää kuvia tekstin keskelle selventämään asiaa & toimimaan esimerkkeinä).
Pitäydytään nyt tapauksessa MH17, jonka tarkastelu on luontevinta, blogista löytyy kuva-aineistoa vertailuun:
Buk 332 matkalla Donetskista Snižneen huomioidaan ”
Paris Matchin” kuva, kyseinen kuva on pysäytyskuva
Paris Matchin toimittajan kuvaamalta videolta, mutta samasta kohdin on julkaistu myös digikuvia ja monelta osin videoilta on löydettävissä samat tallennetiedot kuin digikuvistakin.
Ennen kuin kuvaa ryhdytään tutkimaan tarkemmin, on järkevää tarkastaa, onko kuvaa julkaistu aiemmin ja jos, milloin. Mikäli samainen kuva on julkaistu väitettyä kuvauspäivää aiemmin, se pääosin riittää todisteeksi siitä, että kuva on todisteena hyödytön. Tietyissä tapauksissa joudutaan ehkäpä pitämään mielessä mahdollinen laajempi disinformaation välittäminen ja tutkimaan tarkemmin sitä, pitääkö tämä aiempi julkaisutieto todellakin paikkansa. Yleensä kuitenkin yksinkertainen kuvahaku on riittävä todiste, koska harvoin aiemmin julkaistu kuva löytyy verkosta aiemmin julkaistuna vain kerran – etenkin kun kyse on kaupunkialueella liikkuvasta ajoneuvoyhdistelmästä, joka kuljettaa modernia ilmatorjuntaohjusjärjestelmää.
Kun käynyt ilmi se, että kyseessä on ensimmäinen julkaistu kuva. Tarkastetaan, löydetäänkö sijaintitietoja, useissa tapauksissa kuvaan on tallentunut sijaintieto, tämän jälkeen tarkastetaan pitääkö sijaintitieto paikkansa. Jos kuvan kaupunkiympäristöä voi verrata satelliittikuviin, ja löytyy riittävästi yhteneväisyyttä, ryhdytään kuvaa tutkimaan tarkemmin. Nykyään on mahdollista hyödyntää monissa tapauksissa Googlen street view-näkymää ja jos kuvaa & street view-näkymää voi verrata toisiinsa, jos löytyy riittävästi yhtymäkohtia ja kiinnekohtia esim. liikennemerkit ja kyltit, samoja tiemerkintöjä, jokin samanlainen mutta riittävän huomiota herättävä rakennus etc. voidaan todeta, että kuva on otettu mainitulta alueelta.
Toki on myös huomioitava vuorokauden aika ja toisinaan myös vuodenaika (usein vuodenaikojen erot ovat riittävän selkeät mutta kevään ja syksyn kohdalla voidaan joutua tilanteeseen, jossa on etsittävä vertailtavaa aineistoa). Vuorokauden ajassa ei aina riitä summittainen aika ts. aamu, päivä, iltapäivä, ilta tai yö vaan joudutaan menemään paljon pidemmälle ja huomioimaan sää- ja muiden tietojen avulla sitä, kuinka varjot alueella asettuvat tiettynä hetkenä päivässä, josta voidaan myös tehdä päätelmiä suuntaan tai toiseen. Useimmiten riittää, että turvaudutaan noin arvioon. Huomioitavaa on myös se, että kuvista löydettävät aikatiedot eivät välttämättä ole pitäviä, huomioitavaa on myös aikavyöhykkeet tms. tekijät.
Kun päästään tilanteeseen, jossa kuvaa ei ole julkaistu aiemmin, paikkatieto täsmää riittävällä tarkkuudella, vuorokauden aika täsmää ja epävarmoissa tilanteissa vuodenaika täsmää ja jos riittävää vertailuainestoa on saatavilla, voidaan todeta, että kyseinen kuva on otettu kyseisessä paikassa kyseisenä ajankohtana.
Koska lennon MH17 alas ampuminen on niin kompleksi tapahtuma, yksittäinen kuva ei ole riittävä todistusaineisto kuten ei yksittäinen videokaan vaan on luotava kokonaisuus, jossa hankitaan huomattava määrä kuva- ja videoaineistoa, tarvittaessa myös satelliittikuvia ja tehdään muuta taustoitusta (etsitään tietoja ajoneuvoista, yhtiöstä jos sen tunnuksia on ajoneuvossa etc.) voidaan ryhtyä luomaan kuvaa kokonaisuudesta.
Tässä työssä mennään todella suureen tarkkuuteen esim. Buk 332 TELARia tarkasteltiin yksityiskohtaisesti. MH17 alas ampunutta Bukia verrattiin aiempiin julkaistuihin kuviin ja videoihin Buk TELAReista, kun tiedossa oli se, että se oli tullut Venäjältä Ukrainaan, tarkasteltiin ensinnä Venäjän asevoimien TELAReita. Eräästä TELARista löytyy hämmästyttävä määrä pieniä yksityiskohtia, jotka täsmäsivät MH17 alas ampuneen Bukin kanssa (pieniä vaurioita rakenteissa tms. tekijöitä), joten lopulta uskallettiin todeta, että kyseinen Venäjän asevoimille kuuluva TELAR on sama, joka ampui lennon MH17 pudottaneen ilmatorjuntaohjuksen.
Seuraavaksi pyrittiin yksilöimään se mihin yksikköön kyseinen TELAR kuului. Ukrainassa kuvatusta yksilöstä oli maalattu osin peittoon yksikkötunnukset etc. tiedot, joten oli ryhdyttävä haravoimaan – pääasiassa – sosiaalisesta mediasta sekä ammattijulkaisuista riittävän tarkkoja kuvia Bukeista, joissa on yksikkötunnistetietoja riittävästi nähtävillä. Tämä prosessi vei aikansa, ensinnä kyettiin yksilöimään yksikkö eli Venäjän asevoimien 53. ilmatorjuntaprikaati, johon kyseinen Buk kuului. Tämän jälkeen etsittiin se oikea Buk, joka ohjuksen ampui ja lopulta – riittävä määrä todisteita saatuaan – tunnistettiin oikea TELAR nro. 332.
Samalla Bellingcatin tiimi teki töitä varmistaen, ettei yksikään Ukrainan asevoimien hallinnassa oleva Buk TELAR voinut ampua ohjuksen alas. Tätä työtä jatkettiin vielä siinäkin vaiheessa, kun voitiin todeta ohjuksen laukaisupaikka riittävällä tarkkuudella ja riittävä tarkkuus tarkoitti tässä sitä, että ohjus laukaistiin alueelta, joka oli tuolloin näiden ”
separatistien” hallinnassa. Tämän, tavallaan turhan työn, tarkoituksena oli vain kumota venäläispropagandan välittämä info ja katkaista siivet kaikilta huhuilta.
Kun seuraava youtubeen ladattu video
”Бук” löydettiin toukok. 2016 alkoi mittava taustoitustyö. Osallistuin tuolloin keskusteluun videon alkuperäisten löytäjien (@Amisjihadi & @loondale) varmistaen muutamia detaljeja etenkin kuvauspaikkaan ul. Avtotransportnaan (Makiivkassa) liittyen. Myöhemmin
Stratfor hankki alueelta oikeana ajankohtana otettuja satelliittikuvia, joissa havaittiin kyseinen ajoneuvoyhdistelmä ja koko kolonna. Näin saatiin lisää todisteita sen puolesta, että videon ajankohtana alueella todellakin oli ajoneuvoyhdistelmä, joka kuljetti Buk TELARia kohti itää.
Bellingcatin ryhmään itsessään kuuluu henkilöitä, jotka puhuvat äidinkielenään venäjää, mikä helpottaa suuresti tietojen etsintää venäläisistä sosiaalisen median alustoista, kuten VK ja Odnoklassniki. Koska MH17 tutkinta oli hyvin laaja, se on saanut apua venäläisiltä OSINT-tahoilta, joiden kautta on saatu enemmän tietoa em. venäläisiltä sosiaalisen median alustoilta ja venäläisistä medioista sekä verkkojulkaisuista.
MH17 ammuttiin alas heinäkuun 17. 2014, tapahtumasta on kulunut yli kolme vuotta, mutta edelleen löydetään satunnaisesti uutta tietoa joko tapahtuma-ajankohdalta (parin päivän aikajänne tapahtumahetkestä kumpaankin suuntaan ja tapahtumapäivä) sekä pidemmältä ajalta ennen ja jälkeen kyseisen Malaysia Airlinesin Boeing 777 pudottamisen. Eräs tietolähde ovat venäläissotilaat, jotka lataavat kuvia ja tietoja sosiaaliseen mediaan, mutta edelleenkin löytyy myös muita kuva ja videotallenteita tukemaan kokonaisuutta. Huomioitavaa MH17 kohdalla on se, että valtaosa tiedosta on sellaista, joka on laitettu verkkoon joko Itä-Ukrainasta kyseisenä ajankohtana tai Venäjän asevoimiin kuuluvien sotilaiden taholta.
Mikäli Zalmonella olisi tiennyt kuinka vaativa projekti lennon MH17 alas ampumisen tutkinta on ollut, hän ei olisi kirjoittanut päättömyyksiä. Hänen kaltaisiin olen törmännyt somessa lukemattomia kertoja, ideologia tai jokin muu syy on sumentanut silmät ja tosiasiat kiistetään. Tavallaan koomista tässä on se, että heidän kertomansa tarina muuttuu sitä mukaa kuin muuttuu Venäjän ”totuus” tapahtuneesta. Oman toimintansa (ja Venäjän toiminnan) he kuitenkin näkevät loogisena ja faktatietoon pohjautuvana.
Tämä kirjoitus on vain karkea kuvaus siitä, millaista työtä OSINT-työ vaatii yhdenkin kuvan osalta, ja MH17 tapauksessa jokainen kuva on tutkittu samalla tarkkuudella, aivan kuten jokainen videokin. Johtopäätös on yksiselitteinen. Kyseisenä päivänä (17.7.2014) iltapäivällä kello 16:20:03 – jolloin yhteys lentoon MH17 katkesi – alueella ei ollut kuin yksi Buk-TELAR, joka sijaintinsa puolesta kykeni ampumaan ohjuksen, joka pudotti kyseisen Boeing 777 matkustajakoneen. Se on Buk nro. 332.
