Sarja on kutkuttavan kauden jälkeen nyt loppuhuipennustaan vailla valmis.
Toivottavasti IFK Maarianhamina vie pytyn, olisi sikäläistä kuitenkin varsin pienen seuran historiaa ja koko toimintaa ajatellen hieno huipennus ja hyvä jatkumo tuolle historialliselle vuosi sitten voitetulle Suomen Cupille. Kymmenen vuotta vakaata liigataipaletta takana ja kaikin puolin sympaattinen seura ja yhteisö kyseessä.
Mutta onhan siinä mahdollisuus Maarianhaminan ja Klubin lisäksi myös SJK:lla, jos voittavat tuon keskinäisen stadissa sunnuntaina ja samalla MIFK kompuroi omansa.
Sen verran jäi palstatoveri pernaveikon jatkuvat keväiset dumaamiset muiden mestaruusmahdollisuuksiin liittyen silloin häritsemään, että onhan tuo julistaminen nyt nostettava esiin vanhaan kunnon mitä minä sanoin -tyyliin, silläkin riskillä että Klubi homman lopulta hoitaa kuten oli keväällä jo väistämättä nähtävissä. Jäi silloin sellainen tunne, että oma mielipiteeni jossa totesin siellä olevan vielä mahdollisuudet monella auki kun vertasin viime kauden käänteisiin ja kärkijengien kompurointeihin, sai aika jyrkän vastareaktion ja muilla ei pitänyt kertakaikkiaan enää huhti-toukokuun jälkeen olla mitään saumaa pytylle, kun olihan puolen vuoden sarjakaudesta toki enää viisi kuukautta jäljellä. Siellä puhuttiin todennäköisyyksistä ja matematiikasta ja olin silti sitä mieltä ettei noi oikein ratkaise mitään jos kentällä pisteet menevät niin että tilanne lopulta kääntyy.
Voi olla että SJK ei mestaruuttaan uusi ja keväinen Klubin voittoa julistanut profetia toteutuu, mutta onhan se nyt melko vahvasti taistelussa edelleen mukana siihen nähden miten jyrkästi heidän kautensa jo dumattiin. Tämä totaalinen mestaruussaumojen kieltäminen minua erimielisyydessä lähinnä jäi häiritsemään, varsinkin kun vasta viime kaudella nähtiin ihan vastaavia käänteitä että kärkijengit menettivät pisteitä minkä ehti ja kukin vuorollaan oli pytyssä kiinni ja sitten taas menettämässä otettaan. No, SJK ei kolmossijaltaan välttämättä mestaruuttaan nyt uusi, mutta on siellä ennen viimeistä kierrosta MIFK kärjessä ja sekin piti olla mahdotonta.
Tassä nyt muutamia otteita keväältä toukokuun nurkilta, pakkohan nämä on nyt purkaa samaan tyyliin kun lainattu kirjoittaja noita varhaisessa vaiheessa kautta jo täällä julisti pahasti etukäteen.
Jokainen matematiikkaa ja jalkapalloa ymmärtävä tietää, että SJK ei tästä enää nouse. Kausi on ohi.
Miksi se aina sujuvasti unohtuu, että muutkin pelaavat ja voittavat. Noustakseen takaa pitäisi voittaa enemmän kuin ne muut. Enemmän. Se kymmenen tai jonkun pisteen ero ei kavennu, vaikka olisi tuhat peliä jäljellä tällä kaudella.
Arhis tuumasi, että SJK ei tietenkään taistele putoamisesta, mutta kannuun alkaa olla jo liian pitkä matka. Niinhän se nyt vain on, ei siihen tarvitse jonkun urheiluministerin sanaa.
Taas on muutama peli lisää pelattu ja SJK:n ero kärkeen on se sama kymmenen pistettä. Näin tämä tulee jatkumaan koko kauden ajan, vaikka sinne jonnekin sijoille 4-6 kiivetäänkin.
Eihän kukaan nyt oikeasti luule, että joku MIFK voisi loppuun asti tuolla keikkua. Tilastotappioita ei ole olemassa, Leicester ei sellainen ollut ja HJK vie tämän kannun.
Todennnäköisyydet menevät sillä lailla, että se todennäköisin joukkue todennäköisimmin voittaa.
Onneksi futis ei ole todennäköisyyslaji ihan pelkästään kuitenkaan, todennäköisyydetkin luodaan lopulta kentällä ja niistä kentällä nähdyistä suorituksista johtuvat pistemenetykset ja kerätyt pisteet sitä sarjatilannetta muokkaa. Voihan se Klubi tuon edelleen siis hoitaa, mutta varmaan nämä pari kautta ovat jo kaikkine mutkineen osoittaneet, että kaikkea voi sattua ja kausi ei ole ohi toukokuussa.