Tuli käytyä perjantaina katsomassa kotimaista jalkapalloa kun HJK ja VPS pelasivat Helsingissä (HJK voitti 3-1). Vapaaliput yläkatsomoon sain työnantajalta. Peli oli ihan ok ja VPS:kin piti ihan kivasti palloa ja syötteli keskialueella, mutta sitten kun olisi pitänyt päästä tekopaikoille, niin ideat ja uskallus loppuivat. Jotenkin jäi mieleen ensimmäisellä jaksolla tilanne missä pallo oli VPS:n pelaajalla keskialueella ja hänellä oli mielestäni ihan kivasti tilaa ja rintamasuunta ylöspäin. Kolme VPS:n kaveria lähti tekemään pystyjuoksua ja mielestäni olisi voinut yrittää vähän riskilläkin antaa pystysyöttöä, mutta tämä kaveri mieluummin kääntyi ja antoi varman syötön alas puolustukseen. No eipä ainakaan tullut pallonmenetystä
HJK sitten kävi tekemässä maalit. Olisi ollut pariin lisämaaliinkin paikat. Ja vaikka VPS varsinkin alussa piti palloa, niin kyllähän se aika nopeasti selvisi, että kuka homman vie kotiin. VPS:n ainokaisenkin HJK tyri ihan itse sähläämällä puolustuksessa. Jommassa kummassa iltapäivälehdessä laitettiin HJK:n veskarin piikkiin, mutta kyllähän se oli puolustaja joka mokasi antamalla veskarille aivan umpisurkean syötön alaspäin.
Aika vikkelä kaveri se HJK:n Atom. Ja pieneksi kaveriksi aika hyvin näytti pärjäävän pääpalloissa. VPS:n puolelta positiivisessa mielessä mieleen jäi numero 22 eli taisi olla Hertsi nimeltään.
HJK-fanit pitivät ihan kivaa meteliä omassa katsomossaan ja mukavahan se on kun on vähän tunnelmaakin. Aika tyhjältähän se stadion tietenkin näytti, mutta ei kai näillä keleillä siellä käykään kuin tosifanit ja vapaalippulaiset. Vapaalippulaisiltakin olisi toki voinut ottaa rahat pois vaikkapa myymällä tauolla makkaraa ja virvokkeita. Tai no olihan siellä yläkatsomon alla kaksi kioskia auki. Tauolla jono ei liikkunut mihinkään ja aika iso osa (väittäisin että enemmistö) porukasta palasi tyhjin käsin takaisin katsomoon. Itse kävin sitten ostamassa lapsille makkarat kun toista jakso oli pelattu sellainen kymmenen minuuttia. Silloin ei ollut enää kuin pari ihmistä jonossa. Ei tosin ollut enää makkaraakaan. Eikä mitään muutakaan syötävää kuin sipsejä ja pop cornia. Ei sitten tarvinnut rahoittaa tuota toimintaa. Onhan ne työntekijäkustannukset tietenkin varmasti isot ja vaikea arvioida menekkiä kun porukkaa käy peleissä vähän miten sattuu. Mutta ei siitä hommasta kovin positiivista kuvaa jäänyt.
Lapset kuitenkin tykkäsivät ja voisihan sitä joskus käydä toistekin. Muutama vuosi edellisestä paikanpäällä nähdystä pelistä jo vierähtikin.
HJK sitten kävi tekemässä maalit. Olisi ollut pariin lisämaaliinkin paikat. Ja vaikka VPS varsinkin alussa piti palloa, niin kyllähän se aika nopeasti selvisi, että kuka homman vie kotiin. VPS:n ainokaisenkin HJK tyri ihan itse sähläämällä puolustuksessa. Jommassa kummassa iltapäivälehdessä laitettiin HJK:n veskarin piikkiin, mutta kyllähän se oli puolustaja joka mokasi antamalla veskarille aivan umpisurkean syötön alaspäin.
Aika vikkelä kaveri se HJK:n Atom. Ja pieneksi kaveriksi aika hyvin näytti pärjäävän pääpalloissa. VPS:n puolelta positiivisessa mielessä mieleen jäi numero 22 eli taisi olla Hertsi nimeltään.
HJK-fanit pitivät ihan kivaa meteliä omassa katsomossaan ja mukavahan se on kun on vähän tunnelmaakin. Aika tyhjältähän se stadion tietenkin näytti, mutta ei kai näillä keleillä siellä käykään kuin tosifanit ja vapaalippulaiset. Vapaalippulaisiltakin olisi toki voinut ottaa rahat pois vaikkapa myymällä tauolla makkaraa ja virvokkeita. Tai no olihan siellä yläkatsomon alla kaksi kioskia auki. Tauolla jono ei liikkunut mihinkään ja aika iso osa (väittäisin että enemmistö) porukasta palasi tyhjin käsin takaisin katsomoon. Itse kävin sitten ostamassa lapsille makkarat kun toista jakso oli pelattu sellainen kymmenen minuuttia. Silloin ei ollut enää kuin pari ihmistä jonossa. Ei tosin ollut enää makkaraakaan. Eikä mitään muutakaan syötävää kuin sipsejä ja pop cornia. Ei sitten tarvinnut rahoittaa tuota toimintaa. Onhan ne työntekijäkustannukset tietenkin varmasti isot ja vaikea arvioida menekkiä kun porukkaa käy peleissä vähän miten sattuu. Mutta ei siitä hommasta kovin positiivista kuvaa jäänyt.
Lapset kuitenkin tykkäsivät ja voisihan sitä joskus käydä toistekin. Muutama vuosi edellisestä paikanpäällä nähdystä pelistä jo vierähtikin.