Kohti neljättä. Pakollinen kotivoitto taskussa helpottaa kovin tähän peliin lähtöä ja illan tuskaista odottelua. Toivottavasti se ei kuitenkaan vaikuta ”urgencyn” katoamiseen kaukalossa, kuten ehkä hiukan Tampa sarjassa meinas käydä.
Vegasin fanit (hfboardsilla siis) on jännästi lähteneet Fleuryn perään huuteleen, vaikka edelleen ukko siellä vetää 4-5 gamesaveria ja tukun muuta per peli. Maaleille ei ole voinut juurikaan mitään, ei vaikka miten koittaa huudella ylipelaamisesta tms höpöhöpöstä. Oikeastaan edelleen omissa toiveissa onkin se Fleuryn yks vähän huonompi peli kun joku suora vetokin uppois kainalosta sisään. Tähän kohtaanhan se maistuis..
Holtbyn kohdalla jännä nähdä miten viime pelin ohhoh-maali vaikuttaa. Tohen saakka Holtsin mailapeli on ollut ihan Brodeur-luokkaa jossei parempaakin ja hetkittäin on näyttänyt siltä että ”meillä” on siellä kolme pakkia jäällä. Auttanut isosti siinä miten on päästy Vegasin paineen alta pois kerta toisensa jälkeen. Jos nyt tuleekin sitten pelkoa persuksiin ja mieli karkaa sieltä zen-tilasta johenkin niin siinä alkaa koko tekeminen taas äkkiä heittelemään. Noh, luotetaan omiin. Holtby lienee tuon jo unohtanut ja otteet jatkuu rautaisina.
Iso peli on. Kyllä vaan. Vegas lähtee nyt ekaa kertaa tänä keväänä tilanteesta että voitto olis melkeenpä pakko (vaikka se nyt ei sitä virallisesti ole). Miten reagoivat? Tähän saakka Caps on ollut kuskin paikalla ja vääryys ei olisi edes johtaa sarjaa jo kolmella, mutta yks peli kaiken muuttaa voi. Jos Vegas voittaa tänään, oli se sitten taidolla tai tuurilla tai molemmilla tai vaikka Caps ottais nyt vaan puhtaan ohipelin, niin käytännössä se nollaisi sarjan. Ja se ei olis meidän puolella yhtään kivaa.
Nyt vaan kun se sama hieno pokaalin kiilto silmissä ja siihen vaadittava maltti pidetään kasassa niin tästä kaasutellaan karkuun ja lordin Stanleyn pokaali pääsee ensi kertaa tänä vuonna näytille to-pe yöllä, eiks juu!