Vauhtisokeutta taloudessa?

  • 11 110
  • 90

Lexa

Jäsen
pernaveikko kirjoitti:
Minä en ihan oikeasti ymmärrä mitä tuo korkojen nousu tarkoittaa. Lainanhoitokulut nousevat vaikka 30e/kk? Miten siitä voi joutua nesteeseen vai paljonko kulut sitten nousisivat?

Lähinnä tarkoitin tuota 12kk euriboria, johon monet asuntolainat on sidottu. Koron nousu ei ole mitenkään huomattava, mutta tuntien tiettyjä ihmisiä jotka ovat jo alun alkaen arvioineet väärin maksukykynsä, voi olettaa että ongelmia tulee.

Käytin kuitenkin väärää sanavalintaa tuossa aiemmin, mielummin voitaisiin puhua tietyistä lainanottajista kuin monista.
 

PJ

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevat Mestarit
pernaveikko kirjoitti:
Minä en ihan oikeasti ymmärrä mitä tuo korkojen nousu tarkoittaa. Lainanhoitokulut nousevat vaikka 30e/kk? Miten siitä voi joutua nesteeseen vai paljonko kulut sitten nousisivat?

Riippuu siitä miten paljon sitä lainaa on. Kysymys on ihan yksinkertaisesta prosenttilaskusta. Jos Jaskalla on 100 000€ asuntolainaa ja vuosittainen korko nousee yhden prosentin eli yhden sadasosan, niin silloin vuosittaiset Jaskan menot nousevat 1000€ vuodessa eli rapiat 83€ kuussa. Tietysti tarkoissa laskuissa pitää huomioida kuukausittaiset lyhennyksesi, jonka ihmiset usein unohtavat omissa laskuissaan. Mutta tuo nyt yksinkertaisesti.

Prosentin nousu kirpaisee mutta ei aiheuta vielä paniikkia, koska pankit hallitsevat kilpailusta huolimatta luottojaan. Tarkoittaa ettei aivan persaukiset saa lainaa. Mutta jos lainakorot nousevat 2-3 %, mikä ei parin vuoden säteellä ole ollenkaan mahdotonta, alkaa ongelmia tulla etenkin pääkaupunkiseudulla. Tällöin tulee luottotappioita. Se tarkoittaa ihmiset ei pysty maksamaan lainojaan takaisin ja pankin lainoja myöntäneet tyypit ovat kusessa, koska pankki alkaa ottaa takkiin ja sitten aletaan maksattaa sitä muilla asiakkaillaan. Tosin pankit vakuuttavat kilpaa että he ovat kyllä funtsineet tätä juttua. Jep jep.

Ihmisillä on jopa 100-200 tuhannen € asuntolainoja monen kymmenen vuoden takaisinmaksuajalla. Tällöin esimerkiksi 100 000€ lainaan kolmen prosentin nousu tarkoittaisi 3000€ vuosittaista kululisäystä. Jos keskipalkka on Suomessa about 2000€, niin alkaa jo tuntua kummasti maksaa asuntolainaa takaisin 250€ kuussa enemmän, vaikka maksajia olisi kaksi. Tietysti voit yrittää pääomittaa korkonousun eli lykätä nousseet maksut vain velkapääomaan lisää. Mutta se on ihan helvetin huono sijoitus ja pankki voi alkaa kysyä, että maksatko sä ikinä lainaasi oikeasti takaisin vai nautitko sä vaan meidän rahoista? Siihen pitää vastata, että kyllä lapset lainat maksaa :)

Pahimmillaan se johtaa siihen, että lyhennät lainaasi normaalisti mutta velkasi vain kasvaa. Koska korot ovat nousseet niin paljon, että lyhennyksesi ei kata enää korkoja. Tällöin pankki alkaa käytännössä melkein aina vaatia enemmän lyhennyksiä. Ei ole kivaa. Tätä tapahtui viime laman aikana kun korot nousivat jopa lähelle 20%. Pahimmassa tapauksessa EU alueen korot voivat nousta parissa vuodessa jopa 4-5% eli noin 7-8% korkotasolle. Ilman sotatilaa tai luonnonkatastrofia ei EU:n korkotaso todennäköisesti nouse enemmän. Mikään ei tietty ole mahdotonta.1930-luvulla iski sellainen lama, deflaatio ja kauhu, että hitleritkin pääsi valtaan.

Vakaa korkotaso on yksi parhaista asioista, jonka Suomi on saanut EU jäsenyyden kautta. Sen pitäisi olla jokaiselle velalliselle selkeä juttu. Pankit myyvät myös kiinteäkorkoista lainaa. Mutta se on käytännössä lähes poikkeuksetta huono kauppa, koska pankki laskee aina omat riskinsä lainakoron hintaan. Ei pidä ottaa niin isoa lainaa ettei pysty maksamaan korkoja myös niiden noustessa.

Erityisesti pääkaupunkiseudulla on paljon talouksia, joille parin prosentin korkonousu tietää todella ankeita aikoja. Täällä asuntojen hinnat pidetään aivan järjettömällä kaavoituspolitiikalla keinotekoisesti liian korkeana. Se miksi asuntopolitiikkaa ei saa muutettua on erinomainen kysymys, johon kukaan vaaleilla valittu kunnallispoliitikko ei pysty vastaamaan järkevästi.
 

Vipu

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
PJ kirjoitti:
Tällöin tulee luottotappioita. Se tarkoittaa ihmiset ei pysty maksamaan lainojaan takaisin ja pankin lainoja myöntäneet tyypit ovat kusessa, koska pankki alkaa ottaa takkiin ja sitten aletaan maksattaa sitä muilla asiakkaillaan. Tosin pankit vakuuttavat kilpaa että he ovat kyllä funtsineet tätä juttua. Jep jep.

Tähän on pakko puuttua.

Asunnosta hyväksytään lainan vakuudeksi vain 70% juuri sen takia, että pankki minimoi sillä mahdolliset luottotappiot. Jotta pankille tulisi luottotappioita, niin se vaatisi sen, että asuntojen hinnat tippuisivat 30%. Muussa tapauksessahan pankki saa omansa pois realisoidessaan luoton vakuuden, eli asunnon. Asiakkaan maksukyvyttömyys ei siis automaattisesti tarkoita luottotappioita pankille. Ja mainittakoon vielä, että 30 % pudotus asuntojen hinnoissa on äärimmäisen epätodennnäköistä.
 

PJ

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevat Mestarit
Vipu kirjoitti:
Tähän on pakko puuttua.

Asunnosta hyväksytään lainan vakuudeksi vain 70% juuri sen takia, että pankki minimoi sillä mahdolliset luottotappiot. Jotta pankille tulisi luottotappioita, niin se vaatisi sen, että asuntojen hinnat tippuisivat 30%. Muussa tapauksessahan pankki saa omansa pois realisoidessaan luoton vakuuden, eli asunnon. Asiakkaan maksukyvyttömyys ei siis automaattisesti tarkoita luottotappioita pankille. Ja mainittakoon vielä, että 30 % pudotus asuntojen hinnoissa on äärimmäisen epätodennnäköistä.

Tottakai käytännössä se on epätodennäköistä, aivan kuten korkotason voimakas nousukin. Kummastakaan ei ole selkeitä merkkejä ainakaan vuoden horisontilla. Mutta jos katsoo pääkaupungin asuntomarkkinoita, niin asuntojen hinnassa on todella paljon kuumaa ilmaa. Toivottavasti talous ei muutu niin, että otetaan oikeasti selvää kuinka paljon ilmaa hinnoissa lopulta on :)

Ongelmanahan lamassa on aina, että huonot uutiset kertautuvat ja ihmisten pitää alkaa myydä asuntojaan juuri huoimpaan mahdolliseen aikaan. Jos seuraava laskusuhdanne on edes puolet 90-luvun lamasta, niin pankkien luottotappiot mitataan kymmenissä miljoonissa.

Esimerkiksi jos jätetään tonttihinnat huomioitta rakennuskustannuksista, niin rakennuskustannukset ovat n. 1000€ neliöluokkaa ja myyntihinnat voivat nousta jopa 6000-7000€. Tonttikustannukset ovat tietysti huomattavat, niissä on aivan sama arvostusongelma kuin asunnoissakin.

Pääkaupunkiseudulla on raakamaata asuntotuotantoon helposti sadalle tuhannelle ihmiselle lisää. Mutta itse luomamme kaavoitussysteemi estää sen tehokkaan käytön. Tämä on asunnon ostajan kannalta aivan järjetön tilanne. Pahin epäkohta on Sipoon suunnalla, johon Helsinki päättyy melkein kuin seinään. Sataman valmistumisen jälkeen paine kasvaa toivottavasti liian suureksi että kaupunki voi kasvaa luonnollisesti myös siihen suuntaa.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
PJ kirjoitti:
Pankit myyvät myös kiinteäkorkoista lainaa. Mutta se on käytännössä lähes poikkeuksetta huono kauppa, koska pankki laskee aina omat riskinsä lainakoron hintaan.
Tähän lisäisin vielä että pankeilla, kuten myös tahoilla yleensäkin jotka liiketoimintaa ammatikseen tekevät on yleensä se paras tieto, joten turha on kuvitella että pankkia saisi jotenkin mutu-tuntumalla ajateltuna huijattua tekemään heidän kannaltaan epäedullinen kauppa.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Vipu kirjoitti:
Asunnosta hyväksytään lainan vakuudeksi vain 70% juuri sen takia, että pankki minimoi sillä mahdolliset luottotappiot. Jotta pankille tulisi luottotappioita, niin se vaatisi sen, että asuntojen hinnat tippuisivat 30%. Muussa tapauksessahan pankki saa omansa pois realisoidessaan luoton vakuuden, eli asunnon. Asiakkaan maksukyvyttömyys ei siis automaattisesti tarkoita luottotappioita pankille. Ja mainittakoon vielä, että 30 % pudotus asuntojen hinnoissa on äärimmäisen epätodennnäköistä.
Ja tämän on vielä lisättävä, että kun itse ostin omakotitalon viime kesänä niin pankki esitti että talolle voidaan hakea kiinnityksiä 60K (vai oliko se ollut jopa 110K) enemmän kuin mitä asunnon ostohinta oli sillä perusteella että siihen tullaan tekemään remonttia joka nostaa asunnon arvoa huomattavasti. Niinpä asuntoa vastaan olisi saanut lainaa ilman muita vakuuksia jopa about asunnon koko hinnan verran. Näin myöskin tehtiin, tosin lainaa nostettiin vain joka hassu satatonnia, joka käytännössähän ei ole kuin hyvän auton hinta :)

Mitäs taloustietäjät näkevät mahdollisuuden, että JOS EU-alueen korot nousisivat selvästi niin että lainan ottaisikin joko USA:sta tai kaukoidästä huomattavasti matalemmalla korolla? Tokihan valuuttakurssien vaihtelut aiheuttavat tuon takaisinmaksuuun riskin, mutta toisaalta myös järkevästi hoidettuna mahdollisuuden.
 

Tykki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Korkojen nousu ennakoi Euroopan keskuspankin mahdollisia aikeita nostaa ohjauskorkojaan ensivuonna. Voi olla, että näin tapahtuukin, mutta tuskin silti mistään radikaalista noususta on kyse. Euroopan talous ei ole sellaisessa vedossa kuin esim. rapakon takana, jotta yli 0.5% korotusta olisi odotettavissa.

Asuntolainoissa on varmasti tapahtunut ylilyöntejä, joissa jo tuonkin suuruinen korotus korkoihin vie lainanottajan talouden kipukynnyksen tuolle puolen. Veikkaan silti, että kyse on kuitenkin yksittäistapauksista, joissa lainanottaja voi syyttää vain itseään. On moraalisesti väärin antaa idiootin pitää rahansa -vai miten se meni?

Sitten alkaa olla pahemmat paikat, jos korot nousevat yleisesti niin, että huomattava osa lainanottajista joutuvat myymään asuntonsa koska eivät pysty sitä maksamaan. Ja samankaltaiseen tilanteeseen voi joutua tietenkin myös siksi, että työttömyys lähtisi jyrkkään kasvuun. Kumpaakaan tilannetta ei ole nähtävissä ainakaan vielä.

Kun hain asuntolainaa ensimmäiseen asuntooni, paras tarjous oli n. 6% korko. Se oli mielestäni silloin erittäin hyvä tarjous. Nyt keskimääräinen korko on jotakuinkin puolet tuosta. Ei voi olla paha hinta vieläkään.
 

PJ

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevat Mestarit
dana77 kirjoitti:
Ja tämän on vielä lisättävä, että kun itse ostin omakotitalon viime kesänä niin pankki esitti että talolle voidaan hakea kiinnityksiä 60K (vai oliko se ollut jopa 110K) enemmän kuin mitä asunnon ostohinta oli sillä perusteella että siihen tullaan tekemään remonttia joka nostaa asunnon arvoa huomattavasti. Niinpä asuntoa vastaan olisi saanut lainaa ilman muita vakuuksia jopa about asunnon koko hinnan verran. Näin myöskin tehtiin, tosin lainaa nostettiin vain joka hassu satatonnia, joka käytännössähän ei ole kuin hyvän auton hinta :)

Erinomainen esimerkki tälläinen meno ennakoi niitä luottotappioita, joista puhuin. Danalle ei tietysti käy niin. Eihän? :)

Jäi todella pois noista aiemmista jutuista, että ei lainojen saaminen nykytilanteessa vaadi kuin lähinnä mielikuvitusta ja jotain mitä pyöritellä. Ylivelkaantuminen on erittäin helppoa ja itse asiassa se on varsin hauskaa, hetken aikaa :)

Kukaan tuskin suunnittelee joutuvansa kuseen lainojensa kanssa. Jotkut kyllä tiedostavat, että voi käydä huonostikin. Mutta myös taivas voi pudota niskaan.

dana77 kirjoitti:
Mitäs taloustietäjät näkevät mahdollisuuden, että JOS EU-alueen korot nousisivat selvästi niin että lainan ottaisikin joko USA:sta tai kaukoidästä huomattavasti matalemmalla korolla? Tokihan valuuttakurssien vaihtelut aiheuttavat tuon takaisinmaksuuun riskin, mutta toisaalta myös järkevästi hoidettuna mahdollisuuden.

Viime laman aikana tehtiin paniikkidevalvaatio, kun ensin oltiin puolustettu markkaa kynnet verillä. Siinä menikin sitten satoja jos ei tuhansia yrityksiä sen siliän tien. Valuuttalainat olivat tulleet muotiin 80-luvun lopulla ja säätely vapautunut. Vastaavaa menoa ei tapahdu EU:ssa 99,9% todennäköisyydellä. Markkina on niin paljon isompi ja EU valmis Saksan johdolla puolustamaan korkotasoa lähes kaikkia mahdollisia hyökkäyksiä vastaan. Joten teoriassa ainoastaan valuuttariski on oikeastaan huomioitava. Markkinat ovat jenkeissä isommat, joten sinne vain. Valuuttakaupassa on päivänselvää, että taala vahvistuu seuraavan vuoden aikana, joten suojaaminen kannattaa tehdä se silmällä pitäen. Kuinka paljon taala vahvistuu euroon nähden ... jätetään kotitehtäväksi :)

Euroborit ovat tällä hetkellä niin matalia, että ei ole oikein syytä käydä pyytämässä rahaa jenkeistä. EU markkinoilla on myös rahaa kuin roskaa. Peruskorko on tällä hetkellä 2,25 "vuoden loppuun asti." Fedin korot liikkuvat vähän päälle 4%. 4,22 näyttää olevan keskiarvokorko. Käytännössä nuo ovat markkinoilla lähempänä toisiaan, joten aivan vähennyslaskulla ei tuosta erosta selviä. Laina-aika on tietysti yksi suurimmista vaikuttavista tekijöistä. Kysymys on myös siitä kuka neuvottelee. Lue rikkaammat ja nokkelimmat saavat halvemmalla, aivan kuten asuntolainaneuvotteluissa suomalaisessa pankinssa.

Peruskysymys on erinomainen. Kun keksit siihen oikean vastauksen, kerro se minullekin. Tehdään yhdessä pari miljoonaa rahaa korkojohdannaisilla. Mä voin hoitaa kaupankäynnin, jos sä laitat pääomat kiiini. Parilla autollasi tekee jo ihmeellisesti rahaa, kun ottaa vain kunnon riskin :)
 
Viimeksi muokattu:

Vipu

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Reppu selkään vaan

PJ kirjoitti:
Jäi todella pois noista aiemmista jutuista, että ei lainojen saaminen nykytilanteessa vaadi kuin lähinnä mielikuvitusta ja jotain mitä pyöritellä. Ylivelkaantuminen on erittäin helppoa ja itse asiassa se on varsin hauskaa, hetken aikaa :)

Kukaan tuskin suunnittelee joutuvansa kuseen lainojensa kanssa. Jotkut kyllä tiedostavat, että voi käydä huonostikin. Mutta myös taivas voi pudota niskaan.

Vakuudetonta luottoa saa nykyään aivan järjettömän helpolla. Vaikka et ole pankin asiakas, niin työsopimusta näyttämällä saa helposti jopa 10 000 euroa lainaa ilman vakuuksia. Citybank on poikkeus, koska se vaatii myös kopion veroehdotuksesta. Noin 2000-3000 euron kk-tuloilla pystyy jo hankkimaan aika mällin vakuudetonta luottoa. Esim. 8500 € Sammosta, 8500 € OP:sta, 10 000 € Nordeasta, 20 000 € GE Moneysta, 20 000 € Citybankista, 10 000 € Aktista, 10 000 € Handelsbankenista, yhteensä se tekee jo vajaat 90 000 euroa ja puuttuuhan tuosta vielä ainakin Tapiola, Ålandsbanken sekä koivunlehtipankit. Eli ei muuta kuin ensin pankkeja kiertämään ja sen jälkeen maailmaa kiertämään.
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valittajien luvattu maa
PJ kirjoitti:
Viime laman aikana tehtiin paniikkidevalvaatio, kun ensin oltiin puolustettu markkaa kynnet verillä. Siinä menikin sitten satoja jos ei tuhansia yrityksiä sen siliän tien.
Tulipa mieleeni, että taisi muutama SM-liigaseurakin ottaa tuossa nokkiinsa. Eli ilmeisesti ulkomaalaispelaajille oli suuren mualiman tyyliin tehty sopparit ulkomaan valuutassa (Saksan D-markka tsekeille?) ja reisillehän se kopsahti. Näin ainakin silloisessa JYP HT:ssa...myös Kuopiossa taisi olla sama tilanne?
PJ kirjoitti:
Valuuttakaupassa on päivänselvää, että taala vahvistuu seuraavan vuoden aikana, joten suojaaminen kannattaa tehdä se silmällä pitäen. Kuinka paljon taala vahvistuu euroon nähden ... jätetään kotitehtäväksi :)
Oli se metkaa aikaa, kun vuosi sitten ruikutettiin euron kovaa hintaa ja vaikutuksia vientiteollisuudelle. Nyt kun euro ja dollari lähestyvät "tasabookkia", niin missä ovat hymyilevät ja helpottuneet yrityspomot? Noh, osavuosikatsauksista saamme pian lukea, kuinka kasvaneet voitot ovat olleet uusien strategioiden, fokusoitumisten ja uudelleenjärjestelyjen ansiota...
PJ kirjoitti:
Peruskysymys on erinomainen. Kun keksit siihen oikean vastauksen, kerro se minullekin. Tehdään yhdessä pari miljoonaa rahaa korkojohdannaisilla. Mä voin hoitaa kaupankäynnin, jos sä laitat pääomat kiiini. Parilla autollasi tekee jo ihmeellisesti rahaa, kun ottaa vain kunnon riskin :)
Noh, jos on asioista perillä, niin pienelläkin panoksella pääsee mukaan. Tai miksei isommallakin. Kun miettii vedonlyönnin mahdollisuuksia tässä asiassa kaikkein konservatiivisimmat painavat tässä kohden "hullu"-nappia) niin sitähän sijoittaminen on, hieman eri termeillä. Iso-Britanniassa tässä asiassa ollaankin jo meitä edellä.

Kun miettii sitä tosiasiaa, että eurooppalaisen vedonvälittäjän maksamia voittoja ei enää veroteta toistamiseen Suomessa, niin mitä tämä tekeekään talouselämän vedoille/sijoituksille? Vedonvälittäjä ottaa muutaman prossan päältä, mutta siihen se jää. On aivan sama sijoittajan kannalta, miten hän rahansa saa. Sijoituksille parempi tuotto, kun kustannukset tippuvat...tosin en tiedä miten pitkään valtio tätä touhua tulisi katselemaan, jos homma alkaa yleistyä toden teolla...

EDIT: Aha, Kauppalehden keskustelussa on näemmä käsitelty samaa asiaa...
 

Tobias

Jäsen
Huerzo kirjoitti:
Oli se metkaa aikaa, kun vuosi sitten ruikutettiin euron kovaa hintaa ja vaikutuksia vientiteollisuudelle. Nyt kun euro ja dollari lähestyvät "tasabookkia", niin missä ovat hymyilevät ja helpottuneet yrityspomot? Noh, osavuosikatsauksista saamme pian lukea, kuinka kasvaneet voitot ovat olleet uusien strategioiden, fokusoitumisten ja uudelleenjärjestelyjen ansiota...

Muuten totta, mutta kyllä vuosi sitten oltiin jo tyytyväisiä, EUR/USD Spotti liikkui 1,30 tuntumassa ja teollisuudessa oltiin tyytyväisiä. Pari vuotta sitten oli tilanne toinen.

Huerzo kirjoitti:
Noh, jos on asioista perillä, niin pienelläkin panoksella pääsee mukaan. Tai miksei isommallakin. Kun miettii vedonlyönnin mahdollisuuksia tässä asiassa kaikkein konservatiivisimmat painavat tässä kohden "hullu"-nappia) niin sitähän sijoittaminen on, hieman eri termeillä. Iso-Britanniassa tässä asiassa ollaankin jo meitä edellä.

Kun miettii sitä tosiasiaa, että eurooppalaisen vedonvälittäjän maksamia voittoja ei enää veroteta toistamiseen Suomessa, niin mitä tämä tekeekään talouselämän vedoille/sijoituksille? Vedonvälittäjä ottaa muutaman prossan päältä, mutta siihen se jää. On aivan sama sijoittajan kannalta, miten hän rahansa saa. Sijoituksille parempi tuotto, kun kustannukset tippuvat...tosin en tiedä miten pitkään valtio tätä touhua tulisi katselemaan, jos homma alkaa yleistyä toden teolla...

Itse kyllä suosittelen nopean rikastumisen tavoitteluun warrantteja. Siinä on pelimiesten johdannainen. Turskaa tulee aika ajoin mutta kyllä tuossa aika hyvää tulostakin saa aikaan. Itse warretan lähinnä noksua. Nythän on nämä uudet turbowarret tulleet, niillä aion kyllä tehdä tulosta. Warreihin sitten tietysti kiinni vain se raha, minkä on valmis häviämään käytännössä kokonaan. Vastavuoroisesti olen onnistunut hyvillä diileillä warrettamaan parhaimmillaan 5400 euron päivätuoton. Nämä ovat kyllä harvinaisia.
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valittajien luvattu maa
Tobias kirjoitti:
Muuten totta, mutta kyllä vuosi sitten oltiin jo tyytyväisiä, EUR/USD Spotti liikkui 1,30 tuntumassa ja teollisuudessa oltiin tyytyväisiä. Pari vuotta sitten oli tilanne toinen.
Äsh...onnistuin kadottamaan bittiavaruuteen pidemmän tekstin, mutta ainakin lähteen mukaan kuukauden keskiarvolla mitattuna euro ei vielä vuonna 2003 vahvistunut dollariin nähden 1,30-tasolle. Sen sijaan viime vuoden marraskuusta aina tämän vuoden huhtikuuhun pyörittiin mainitun tason ympärillä - ja tuo aikana kovin keskiarvo osui 2004 joulukuulle (~1,34). Joten jos vientiyritysten pamput ovat olleet tyytyväisiä jo 1,30-tasoon, niin onko tässä ollut kyse vain tyhjän jauhamisesta? Tai sitten olen ymmärtänyt jotain päin...(ei yllätys)

Vedonlyönnin voi ymmärtää myös warranttien kaltaiseksi sijoitukseksi. Toki perinteinen vedonlyönti kiinteinen panoksineen ja kertoimineen ei ole osakesijoitusten kaltaista toimintaa, mutta indeksivedonlyönti on jo lähempänä. IG Indexillä on hyvä kuvaus asiasta. Tuota voi kutsua jo uhkapeliksi...eli voitot ja tappiot ovat periaattessa auki molempiin suuntiin tahansa riippuen siitä kuinka osakekurssit liikkuvat lähtöpositioon nähden...vaikka tietysti tappioiltakin voi lisämaksua vastaan suojautua.

Mutta tämä taitaa mennä jo pahasti ohi aiheen...pahoittelut.
 

Ramchester

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turun Puuhasteluseura
Tästäkö se nyt lähtee!

"pe 16:01 ***EKP valmis nostamaan ohjauskorkoa - pääjohtaja Trichet


Perjantai 18.11.2005 klo 16:17 Kauppalehti Online

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet sanoi perjantaina EKP:n olevan valmis nostamaan euroalueen ohjauskorkoa. Trichet perusteli koronnostovalmiuttaan inflaation torjunnalla.



Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Trichet sanoi suoraan, että EKP voi nostaa ohjauskorkoa nykyisestä kahden prosentin tasosta. Hän vihjasi myös, että keskuspankki tekee ratkaisuja seuraavassa korkokokouksessaan 1. joulukuuta.


Edellisen kerran EKP nosti ohjauskorkoa lokakuussa 2000.


Kauppalehti Online, Bloomberg"

lisäys: itse juttu
 
Viimeksi muokattu:

Tobias

Jäsen
Huerzo kirjoitti:
Äsh...onnistuin kadottamaan bittiavaruuteen pidemmän tekstin, mutta ainakin lähteen mukaan kuukauden keskiarvolla mitattuna euro ei vielä vuonna 2003 vahvistunut dollariin nähden 1,30-tasolle. Sen sijaan viime vuoden marraskuusta aina tämän vuoden huhtikuuhun pyörittiin mainitun tason ympärillä - ja tuo aikana kovin keskiarvo osui 2004 joulukuulle (~1,34). Joten jos vientiyritysten pamput ovat olleet tyytyväisiä jo 1,30-tasoon, niin onko tässä ollut kyse vain tyhjän jauhamisesta? Tai sitten olen ymmärtänyt jotain päin...(ei yllätys)

Vedonlyönnin voi ymmärtää myös warranttien kaltaiseksi sijoitukseksi. Toki perinteinen vedonlyönti kiinteinen panoksineen ja kertoimineen ei ole osakesijoitusten kaltaista toimintaa, mutta indeksivedonlyönti on jo lähempänä. IG Indexillä on hyvä kuvaus asiasta. Tuota voi kutsua jo uhkapeliksi...eli voitot ja tappiot ovat periaattessa auki molempiin suuntiin tahansa riippuen siitä kuinka osakekurssit liikkuvat lähtöpositioon nähden...vaikka tietysti tappioiltakin voi lisämaksua vastaan suojautua.

Mutta tämä taitaa mennä jo pahasti ohi aiheen...pahoittelut.

Sorry Huerzo, minä tässä sekoilin. Toivottavasti ei johtaja lue Jatkoaikaa, tai tulee potkut... no juu. En tiedä mitä tuossa selitin mutta siis tottakai vuosi takaperin vahva euro vaivasi vientioyrityksiä. Olet tässä täysin oikeassa ja minä sekoilin.

Totta olet myös warranttien suhteen. Uhkapeliähän se on mutta tavallaan jännempää ja "pelin" kuluessa voit tarkastella koko ajan asemaasiesim. teknisen analyysin menetelmillä (minuuttitason MACD, Williams R%, RSI), joten kyllä perinteinen vedonlyönti sinänsä eroaa aika lailla warreista. Markkinoilta pystyy kuitenkin jollain tavoin lukemaan bullit ja bearit.
 

Tobias

Jäsen
Korot ylös!

Nordean ekonomistit ennustavat EKP:n nostavan ohjauskorkonsa nykytasolta 2,00% tasolle 3,25% ensi vuoden loppuun mennessä. Ensimmäisen koronnoston odotetaan tapahtuvan korkokokouksessa 1.12.2005.

Nordean pääekonomistin mukaan tämä ei ole edes nopea tahti koronnostoille.

Kyllähän tällä on vaikutuksia markkinakorkojen nousuun ja uskon että pitkät korot nousevat tästä myös. Onneksi mulla ei ole lainaa. Monelle tulee vielä tukalat paikat korkojen noustessa. On ostettu kalliilla komeita asuntoja eikä ole loppuun asti mietitty kuinka esim. 1,50% koronnousu viitekorossa tuntuu.

Vielä asiasta toiseen, Nokian Renkaat aloittavat YT-neuvottelut 100 henkilön irtisanomiseksi ja jopa 1200 työntekijän lomauttamiseksi. Eipä ole kuin 2 kk aikaa, kun pankkiiriliike toisensa jälkeen jumaloi NR:ta ja ennustettiin kurssin rikkovan 25 euroa vielä tämän vuoden aikana.
 

alapesa

Jäsen
Tobias kirjoitti:
Nordean ekonomistit ennustavat EKP:n nostavan ohjauskorkonsa nykytasolta 2,00% tasolle 3,25% ensi vuoden loppuun mennessä. Ensimmäisen koronnoston odotetaan tapahtuvan korkokokouksessa 1.12.2005.

Vielä asiasta toiseen, Nokian Renkaat aloittavat YT-neuvottelut 100 henkilön irtisanomiseksi ja jopa 1200 työntekijän lomauttamiseksi. Eipä ole kuin 2 kk aikaa, kun pankkiiriliike toisensa jälkeen jumaloi NR:ta ja ennustettiin kurssin rikkovan 25 euroa vielä tämän vuoden aikana.

Osui ja upposi. Sikäli mukavasti liippaa nämä tiedot meikäkäläistä, että pankin kanssa on neuvottelut kesken ensiasunnon lainasta sekä tänään tuli tosiaan tietoa että tässä sitä ollaan lomautusuhan alaisena. "Taitaa" mennä asunnon hankinta hetkeksi holdiin...

Harvoinpa sitä siideri maistuu näin maanantaisin näin hyvälle.
 

msg

Jäsen
Tobias kirjoitti:
Vielä asiasta toiseen, Nokian Renkaat aloittavat YT-neuvottelut 100 henkilön irtisanomiseksi ja jopa 1200 työntekijän lomauttamiseksi. Eipä ole kuin 2 kk aikaa, kun pankkiiriliike toisensa jälkeen jumaloi NR:ta ja ennustettiin kurssin rikkovan 25 euroa vielä tämän vuoden aikana.

Koronnousukin lienee edes jollain muotoa hanskattavissa, jos vain tulovirta säilyy. Suurempi riski lienee tuon ansiotulovirran menettäminen. Toisaalta edellisestä lamasta poiketen aika moni lienee vakuuttanut lainansa?
 

Vipu

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
msg kirjoitti:
Koronnousukin lienee edes jollain muotoa hanskattavissa, jos vain tulovirta säilyy. Suurempi riski lienee tuon ansiotulovirran menettäminen. Toisaalta edellisestä lamasta poiketen aika moni lienee vakuuttanut lainansa?

Juu, kyllä yhä suurempi osa laina-asiakkaista ottaa lainaansa myös jonkinlaisen turvan. Lähes jokaisen pankin turvan taitaa muuten myöntää GE Financial.

Kauppalehdestä napattua: Pankkiyhdistyksen mukaan jo joka toisella ison asuntolainan ottaneista on lainaturvavakuutus
 

Ramchester

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turun Puuhasteluseura
Vipu kirjoitti:
Kauppalehdestä napattua: Pankkiyhdistyksen mukaan jo joka toisella ison asuntolainan ottaneista on lainaturvavakuutus

Mitähän tämä lainaturvavakuutus sitten oikeastaan tarkoittaakaan? Esim. Nokian renkailta kenkää saava ihminen luetaan työttömäksi, jolloin lainaturvavakuutukset kertovat seuraavaa:

"5. Työttömyys

Osassa vakuutuksista maksetaan korvausta työttömyydestä. Korvaus edellyttää siis, että vakuutettu on ehtojen määrittelemällä tavalla työtön.

Työttömyyden perusteella maksetaan kuukausikorvauksia vakuutusehdoissa mainitun omavastuuajan jälkeiseltä työttömyysajalta. Saman työttömyyden perusteella voidaan korvausta maksaa enintään 12 kk:lta. Tämän jälkeen seuraavan työttömyyskorvauksen maksaminen edellyttää yhtenäistä 6 kk:n työssäolojaksoa. Lainaturvavakuutuksista voidaan maksaa työttömyyskorvauksia enintään yhteensä 24 kk:lta. Työttömyyden turva voidaan myöntää vain palkansaajille."

Eli vaikka vuoden maksut saisikin vakuutuksesta, niin näiden 30 vuoden lainojen kanssa ihmiset tulevat olemaan vielä kusessa.

Lisää täältä: http://www.vakuutusneuvonta.fi/Vakuvert/lainat04/lainat03.htm
 

PJ

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevat Mestarit
Tobias kirjoitti:
Nordean ekonomistit ennustavat EKP:n nostavan ohjauskorkonsa nykytasolta 2,00% tasolle 3,25% ensi vuoden loppuun mennessä. Ensimmäisen koronnoston odotetaan tapahtuvan korkokokouksessa 1.12.2005.

Nordean pääekonomistin mukaan tämä ei ole edes nopea tahti koronnostoille.


Joo tai sitten ei käy näin. EU:n talous on useassa maassa kuralla. Saksa sai vihdoin kanslerin ja fyysikon pitää saada talous rullaamaan. Merkel osaa varmasti laskea, että korkoja nostamalla ei taloutta piristetä samalla kun laitetaan rakenteita uusiksi. EKP on tosin riippumaton instituutio ... jep jep :)

Laitetaan nyt tähän vielä, että laskeminen on kuitenkin vielä epätodennäköisempää kuin prosentin jopa kahden nousu. Jos vetoa pitäisi lyödä, niin laittaisin omat rahani tuohon Nordean pääENNUSTAJAN koriin. Se kuulostaa hyvältä. Pahus kun on vielä sitä asuntolainaa. Pitäisiköhän muuttaa se pidemmälle euroborille, jos saisi vähän lykättyä korkovaikutusta ...


EDIT: Korkotasostahan voisi käynnistää oman veikkauksen ja osallistujat laittaisivat pari kymppiä koriin. Voittorahoilla pitäisi ostaa ketjun hengessä warrantteja :)
 
Viimeksi muokattu:

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
PJ kirjoitti:
Pahus kun on vielä sitä asuntolainaa. Pitäisiköhän muuttaa se pidemmälle euroborille, jos saisi vähän lykättyä korkovaikutusta ...

Harmi vain, että siellä pankissa ne on osanneet laskea myös tämän tilanteen. Nousussa saa huonomman (kalliimman) pitkän koron tarjouksen kuin laskussa (puoli vuotta sitten). Kannattavinta on vaihtaa silloin kun se vielä pankin mielestä ei sitä ole.
 

teemu_s

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liverpool FC, Montreal Canadiens
Vipu kirjoitti:
Juu, kyllä yhä suurempi osa laina-asiakkaista ottaa lainaansa myös jonkinlaisen turvan. Lähes jokaisen pankin turvan taitaa muuten myöntää GE Financial.

Kauppalehdestä napattua: Pankkiyhdistyksen mukaan jo joka toisella ison asuntolainan ottaneista on lainaturvavakuutus

Kannattaa harkita tarkkaan millaisen turvan lainalleen ottaa. Ensisijaisesti kannattaa ottaa turva kuoleman varalle. Sen lisäksi kannattaa harkita turvaa työkyvyttömyyden ja esim. vakavan sairauden varalle. Nämä vakuutusturvat saa varmasti edullisemmin jostain muusta vakuutusyhtiöstä kuin GE Financial. Toki pankit antavat ymmärtää että lainamarginaali laskee, mikäli lainaturvan ottaa ko laitoksen kautta, mutta onko järkevää maksaa lainaturvasta esim. 30€/kk kun yhtä hyvän vakuutusturvan voisi saada toisesta paikasta edullisemmin ja siten että turva ei ole sidottuna pelkkään lainaan?

Helsingin Sanomien taloussivuilla on ollut parin viime kuukauden aikana vertailuja pankeista sekä vapaaehtoisista eläkevakuutuksista. Näihin kannattaa perehtyä.
 

teemu_s

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liverpool FC, Montreal Canadiens
HN kirjoitti:
Aha, sut on värvätty. Buukkaajan hommiin ilmeisesti?

Niimpä niin. :)

Voin kerta Routasydämelle että Alexandria ei ollut vertailussa mukana. Eikä Skandian "ylivoimaista" eläkevakuutusta. Tiesittekö muuten että kuluttaja-asiamies haastaa Skandia Lifen oikeuteen?

Itse haluan pysyä tässä keskustelussa tiukasti asialinjalla ja kannustaa muita jatkoaikalaisia ottamaan asioista itse selvää. En halua kehua jotain tiettyä yhtiötä, sillä mikään ei ole naurettavampaa kuin läpinäkyvä puffaus.
 

Vipu

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
teemu_s kirjoitti:
Niimpä niin. :)

Voin kerta Routasydämelle että Alexandria ei ollut vertailussa mukana. Eikä Skandian "ylivoimaista" eläkevakuutusta. Tiesittekö muuten että kuluttaja-asiamies haastaa Skandia Lifen oikeuteen?

Itse haluan pysyä tässä keskustelussa tiukasti asialinjalla ja kannustaa muita jatkoaikalaisia ottamaan asioista itse selvää. En halua kehua jotain tiettyä yhtiötä, sillä mikään ei ole naurettavampaa kuin läpinäkyvä puffaus.

Samoilla linjoilla. Skandian eläkevakuutukset ovat nimittäin yksi suuri vitsi. Itse olen myös sitä mieltä, että niistä varoittaminen on lähes kansalaisvelvollisuus. Onneksi kuluttaja-asiamies on herännyt.
 

teemu_s

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liverpool FC, Montreal Canadiens
Routainen Sydän kirjoitti:
Ei ole, onneksi.Miksikä?Edelleen. Miksi?

Kuluttaja-asiamiehen haasteesta Skandia Lifea vastaan löytyy juttu Taloussanomista 14. lokakuuta. Voit etsiä sen ihan itse.

Skandian eläkevakuutukset eivät mielestäni toteuta vapaaehtoisuuden periaatetta. Ainoa vapaaehtoisuus Skandian ehdoissa on että sitä ei ole pakko ottaa, markkinoilla on parempiakin tuotteita. Esimerkiksi ehdoton maksusuunnitelman noudattaminen on sanktioitu Skandialla. Ehdoissa on määritelty tietty minimi, joka on MAKSETTAVA kuukausittain. Voin etsiä tarvittavat tiedot kunhan pääsen papereitteni ääreen.

Uusi vakuutusedustuslaki muuttaa meklarien toimintaa. Enää meklarit eivät saa ottaa palkkioita muilta kuin asiakkailtaan, jotka ovat toimeksiantajia. Lisää mielestäni toiminnan läpinäkyvyyttä. Aiemmin meklarit ovat voineet ottaa palkkiot siltä firmalta, joka maksaa parhaiten tuotteidensa markkinoinnista. Enää näin ei ole. Lisäksi vakuutusyhtiöiden omat edustajat joudutaan rekisteröimään vakuutusvalvontavirastoon ja epämääräiset puuhastelijat tulevat poistumaan alalta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös