Vastikkeellisten tukien toteuttaminen

[Byvajet]

Kannatan passivoituneiden ihmisten aktivoimista, mutta en tiedä, miten se kannattaisi tehdä.

Minusta tukien vastikkeellisuudessa on kaksi rajaa, joita ei saa ylittää.

a) Yritys ei saa hyötyä työntekijöistä, jotka tekevät työtä tukia vastaan. Tällainen malli on omiaan luomaan rakenteita, joiden kautta palkkatyötä siirtyy enemmän ja enemmän tuilla tehtäväksi. Miksi kotieläintarhan pitäjän pitäisi saada hyötyä tarhoja siivoavista työttömistä? Miksi juuri kyseinen yrittäjä? Entä ne muut? Entä työnhakijat, jotka tahtoisivat tarhojen siivoamisesta palkan?

b) Julkiset toimijat eivät saa teettää työttömillä työtä, joka vie työpaikkoja varsinaisilta työntekijöiltä. Tähän liittyy sama ongelma kuin edelliseenkin. Miksi julkinen puoli ei siirtyisi käyttämään mahdollisimman paljon halpatyötä, jos sillä on siihen mahdollisuus? Eikä tämä koske ainoastaan matalasti koulutettuja. Myös korkeakoulutetuissa on työttömiä tai elämän ja mielenterveysongelmien kolhimia, jotka eivät pärjää kilpailussa, mutta jotka pystyvät kuitenkin tekemään oman alansa työtä.

Palkkatuissa on sama pulma. Miksi työnantajat eivät hyödyntäisi veronmaksajien rahoja, jos niitä on tarjolla?

Vastikkeellinen sosiaaliturva ei saa olla työtä, mutta jotain järkevää tekemistä sen pitäisi sisältää. Mitä se voisi olla? Miten se organisoidaan ja miten huolehditaan erilaisista vastuukysymyksistä? Tahtovatko kaikki antaa lapsensa syrjäytyneen mahdollisesti aineriippuvaisen hoidettavaksi? Miten toteutetaan työn valvonta ja koulutus työhön?

Siitä paljon mainostetusta risusavotastakin on tapana maksaa jollekin palkka. Siihen on suunniteltu ihan koneitakin.

 

[mjr]

Jeps, minusta tämä on sangen mahdoton yhtälö - työmarkkinoita ihan pakosta automaattisesti vääristävä. Kuulostaa hyvältä keskiluokan syville riveille, mutta ei ole hyvä ajatus.

 

[Byvajet]

Helposti tulee mieleen, että ainoa toimiva malli on Soininvaaran vaalima eli se, että veronmaksajat rahoittavat pienipalkkaisille kohtuullisen tulotason. Tämänkin mallin toimivuuden voi kuitenkin kyseenalaistaa. Miksi työnantajat eivät tahtoisi itselleen lisää palkkoja polkemalla ja veronmaksajia kuppaamalla?

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Helposti tulee mieleen, että ainoa toimiva malli on Soininvaaran vaalima eli se, että veronmaksajat rahoittavat pienipalkkaisille kohtuullisen tulotason. Tämänkin mallin toimivuuden voi kuitenkin kyseenalaistaa. Miksi työnantajat eivät tahtoisi itselleen lisää palkkoja polkemalla ja veronmaksajia kuppaamalla?

Siksi, että erityisesti asiantuntija-aloilla palkollisten ”kuppaaminen” on yrityksen kannalta lyhytnäköistä ja tyhmää. Ihmisille maksetaan tietysti kannattavuuden rajoissa, mutta markkinoihin nähden kilpailukykyistä palkkaa, ja parhaille vielä siivu tai useampi päälle.

Näin siis aloilla, joilla työntekijän osaaminen ja kokemus tuottavat merkittävää lisäarvoa. Tilanne on ihan toinen perustason suorittavissa hommissa, joita on matkan varrella automatisoitu paljon, ja joita tullaan jatkossakin automatisoimaan. Kilpailu pitää huolen siitä, että ensi vuosikymmenellä vaikkapa kauppojen kassoja ja varastojen keräilijöitä on enää murto-osa nykyiseen verrattuna. Tuon tyyppisillä aloilla on turha kitistä roimien palkankorotusten perään, koska työt ovat muutenkin vähenemässä. Mitä enemmän johonkin em. kaltaisella matalan lisäarvon duunarialalla on palkankorotuspaineita, sitä nopeammin siirtymä automaatioon toteutuu. Vanhemmasta syrjästä kassat ja sen sellaiset siirtyvät tietysti eläkkeelle, mutta nuorempien tulisi keksiä muita hommia. Ei tietenkään ole mitään järkeä työllistää kaikenlaisia kassoja, keräilijöitä ja ahtaajia sosiaalisin perustein, jos näiden ihmisten prosessit automatisoituvat toimialalla. Jossakin paikassa saattaisi olla mahdollista viivyttää automaatioon siirtymistä maksamalla kassoille tms. vaikka 30-40 % entistä pienempää palkkaa, mutta koska näin ei voi toimia eikä niin pienestä palkasta enää irtoa edes huumoria, niin hommat loppuvat kun kehitys kehittyy.

Saman äärellä ajatellaan kohta oltavan monilla muillakin aloilla, kun tekoälyn uskotaan tai ainakin kuvitellaan korvaavan monenlaisia toimenkuvia osittain tai kokonaan. Onhan tässä hyvä itse kunkin pohtia, mistä osaamisesta jonkun kannattaa maksaa jatkossakin.

 

[Byvajet]

Saman äärellä ajatellaan kohta oltavan monilla muillakin aloilla, kun tekoälyn uskotaan tai ainakin kuvitellaan korvaavan monenlaisia toimenkuvia osittain tai kokonaan.

Useimmat ihmiset kaipaavat elämäänsä rytmin ja kokemuksen, että omalla toiminnallaan voi vaikuttaa omaan elämäänsä. Jos ihminen ei kelpaa työmarkkinoille edes puolipäiväisesti, jotain tekemistä hänelle on keksittävä.

Nyt ratkaisuksi tarjotaan vastikkeellisia tukia, mutta en ymmärrä, miten ne voidaan toteuttaa nakertamatta työläisten oikeuksia.

 

[Osmo Rapeli]

Kannatan passivoituneiden ihmisten aktivoimista, mutta en tiedä, miten se kannattaisi tehdä.

Minusta tukien vastikkeellisuudessa on kaksi rajaa, joita ei saa ylittää.

a) Yritys ei saa hyötyä työntekijöistä, jotka tekevät työtä tukia vastaan. Tällainen malli on omiaan luomaan rakenteita, joiden kautta palkkatyötä siirtyy enemmän ja enemmän tuilla tehtäväksi. Miksi kotieläintarhan pitäjän pitäisi saada hyötyä tarhoja siivoavista työttömistä? Miksi juuri kyseinen yrittäjä? Entä ne muut? Entä työnhakijat, jotka tahtoisivat tarhojen siivoamisesta palkan?

Tästä eri mieltä. Kai yritys saa hyötyä, jos lyhytaikainen jakso johtaa työllistymiseen ja sopivan roolin löytämiseen. Sen sijaan yritys ei saa hyväksikäyttää tällaisia tukia kierrättämällä tuetulla paikalla aina uutta tekijää.

Ainakin asiantuntija-aloilla on pk-yrityksissä melkoinen kynnys työllistämiseen siinä vaiheessa, kun pitäisi saada kisällitouhulla tai eri rooleja kokeilemalla se neljäs tai viides remmiin.

 

[Wiljami]

Tulee mieleen että tukityöllistettyjen hyötykäytön ongelmia tässä ollaan räjäyttämässä käsiin jos työttömiä pistetään tekemään tuottavaa (vaikka sitten heikostikin) työtä työttömyyspäivärahan eteen kaupallisille toimijoille. Toki ajatuksen tasolla kutittaa positiivisesti kun "pistetään työnvieroksujat töihin", tai jopa vähemmän vihamielisesti työttömiin suhtautuville, koska "vastikkeeton" raha aiheuttaa vitutusta ja kateutta ja sitä enemmän mitä suurempi tuloero on työttömiin verrattuna. Tietenkin kiva ajatus on myös että eihän sitten yksityisyrittäjät systeemiä väärinkäyttäisi, ovathan he yhteiskuntamme selkäranka ja sankareita jokainen, paitsi että niihinkin mahtuu niin monenlaista vipeltäjää että aina löytyy ilmais/pakkotyönteettäjiä jos vaan mahdollisuus tarjotaan.

Olisi isossa kuvassa reilusti parempi jos ne työttömät laitettaisiin keräämään risuja ja käpyjä, kuten perinteisesti on visioitu, kun siinä skenaariossa ainakaan nykyisin palkkatyössä olevat eivät olisi korvattavissa noilla vastiketöitä tekevillä tai edes semmoisella uhkailulle alttiina.

Kannattaa myös muistaa että vielä on paljon hommia joita on vaan pakko ihmiskäsin tehdä vaikka ne eivät tuotakaan siinä missä perseensuristinkauppa tai sovelluskoodaus.

 

[Obasan]

Tuo tukien hyväksikäyttö pisti jo vuosia sitten silmiin, kun selailin työpaikkailmoituksia. Tärkein kriteeri joissain ilmoituksissa oli, että hakija on pitkäaikaistyötön ja palkkatukimahdollisuus tms. Vilpittömästi yritetään löytää sopiva tekijä vaadittuun rooliin? Toki esim OY:n perimmäinen tarkoitus on tehdä rahaa omistajilleen, joten pakkohan se on tukityöllistettyjä yms harjoittelijoita hyödyntää, jos haluaa lakia noudattaa. Kaikenlaisten tukien hyödyntämättä jättäminenhän on suoraan pois omistajan pussista ja vastoin koko jutun juonta. Itsekin yrittäjänä vedän varmaan harmaalla alueella, kun en ole alueellisia kesätyökampanjoita tai työttömien tukia hyödyntänyt.

Noista "9 EUR" per päivä työllistetyistä myös nuorempana kuuli aika mielenkiintoista tarinaa. Ikinä ei tarjottu vakipaikaa joissain paikoissa, vaan seuraava kaveri tekemään samat yrityksen kannalta välttämättömät hommat. Nuo kuviot ei vaan toimi ilman riittävää ohjausta ja valvontaa. Joko siellä perseilee työnantaja tai työntekijä. Ja mitä se semmoisen valvontahimmelin kehittäminen ja ylläpito sitten maksaa... Ja toisaalta jos joku oikeasti pakotetaan tekemään jotain, niin kuka sitten kattaa ne aiheutetut vahingot, jos ainoa tavoite sillä 9 EUR per päivä kaverilla on päästä takaisin kotiin ilman että karenssin pelossa kieltäytyy siitä harjoittelusta vai miksi sitä kutsutaankaan.

Jos näitä virityksiä ei kukaan väärinkäyttäisi, niin nuohan olisi erinomaisia kaikkien osapuolten kannalta. Vaikeasti työllistettävä pääsee näyttämään osaamistaan ilman että työnantajan pitää ottaa merkittävää riskiä työntekijän suhteen. Mutta jos kukaan ei tarjottuja tukimahdollisuuksia väärinkäyttäisi, niin tästä ei tarvitsisi edes keskustella.

Edit. Pidän siis arveluttavana, jos tukien ehdollisuutta lisätään, ja työnantajan valtaa, oli se sitten yritys tai julkinen taho, lisätään merkittävästi. Ja jos tuet viedään eniten apua tarvitsevilta kokonaan pois, niin ei siitäkään mitään hyvää seuraa. Varmasti on myös paljon sitä ongelmaporukkaa, joka ei halua töihin ja jota kukaan ei halua työllistää, mutta kaikkien työttömien kiusaaminen sen porukan takia ei kuulosta hyvältä.

 

[Sonny Burnett]

Siksi, että erityisesti asiantuntija-aloilla palkollisten ”kuppaaminen” on yrityksen kannalta lyhytnäköistä ja tyhmää. Ihmisille maksetaan tietysti kannattavuuden rajoissa, mutta markkinoihin nähden kilpailukykyistä palkkaa, ja parhaille vielä siivu tai useampi päälle.

Näin siis aloilla, joilla työntekijän osaaminen ja kokemus tuottavat merkittävää lisäarvoa. Tilanne on ihan toinen perustason suorittavissa hommissa, joita on matkan varrella automatisoitu paljon, ja joita tullaan jatkossakin automatisoimaan. Kilpailu pitää huolen siitä, että ensi vuosikymmenellä vaikkapa kauppojen kassoja ja varastojen keräilijöitä on enää murto-osa nykyiseen verrattuna. Tuon tyyppisillä aloilla on turha kitistä roimien palkankorotusten perään, koska työt ovat muutenkin vähenemässä. Mitä enemmän johonkin em. kaltaisella matalan lisäarvon duunarialalla on palkankorotuspaineita, sitä nopeammin siirtymä automaatioon toteutuu. Vanhemmasta syrjästä kassat ja sen sellaiset siirtyvät tietysti eläkkeelle, mutta nuorempien tulisi keksiä muita hommia. Ei tietenkään ole mitään järkeä työllistää kaikenlaisia kassoja, keräilijöitä ja ahtaajia sosiaalisin perustein, jos näiden ihmisten prosessit automatisoituvat toimialalla. Jossakin paikassa saattaisi olla mahdollista viivyttää automaatioon siirtymistä maksamalla kassoille tms. vaikka 30-40 % entistä pienempää palkkaa, mutta koska näin ei voi toimia eikä niin pienestä palkasta enää irtoa edes huumoria, niin hommat loppuvat kun kehitys kehittyy.

Saman äärellä ajatellaan kohta oltavan monilla muillakin aloilla, kun tekoälyn uskotaan tai ainakin kuvitellaan korvaavan monenlaisia toimenkuvia osittain tai kokonaan. Onhan tässä hyvä itse kunkin pohtia, mistä osaamisesta jonkun kannattaa maksaa jatkossakin.

Ahtaajien korvaaminen automaation avulla on suosittu heitto. Historiaan peilaten tämä on pitkälti jo toteutunut. Aiemmin satamat olivat erittäin työvoimavaltaisia paikkoja nykymäärään verrattuna. Samaan aikaan rahtien määrät ovat kasvaneet pilviin ja laivojen läpimenoajat ovat lyhentyneet murto-osaan. Satamat ovat erittäin tehokkaita työntekijämäärään nähden.

 

[Byvajet]

Jos näitä virityksiä ei kukaan väärinkäyttäisi, niin nuohan olisi erinomaisia kaikkien osapuolten kannalta.

Miksi se olisi yritysten kannalta hyvä? Kun työttömät tai työttömien osaaminen tai työttömien ahkeruus ei kuitenkaan jakaudu tasan yritysten kesken, niin osa yrityksistä hyötyisi enemmän kuin toiset.

Niin ikään yrityksen toimiala vaikuttaisi siihen, tarjoaisivatko veronmaksajat sille halpaa työvoimaa. Eläinten jätöksiä osaa siivota lähes kuka tahansa, mutta sähkötöihin tarvitaan koulutus ja luvat.

Onko reilua, että yrityksen toimiala vaikuttaa siihen, saako se itselleen halpaa työvoimaa vai ei? Eikö valtion ainakin pitäisi maksaa kompensaatiota yrityksille, jotka eivät pysty halpatyövoimaa hyödyntämään?

 

[rpeez]

Onko reilua, että yrityksen toimiala vaikuttaa siihen, saako se itselleen halpaa työvoimaa vai ei? Eikö valtion ainakin pitäisi maksaa kompensaatiota yrityksille, jotka eivät pysty halpatyövoimaa hyödyntämään?

Ainakin tämä on ymmärtääkseni aiheeton pelko. Yritysten ero kykenevyyteen hyödyntämään "halpatyövoimaa" on toimialakohtaista eli kilpailevat yritykset ovat samassa tilanteessa keskenään. Mitään kompensaatioita ei tarvita.

Muuten kyllä harvinaisen kiperä aihe tällä ketjulla. Ei tule oikein muuta mieleen kuin että entä jos "halpatyövoiman" käyttömahdollisuus olisi suhteutettu yrityksen kokoon. Tyyliin 1 halpatyöntekijä per 10 vakituista.

Mutta nuo ahkeruus asiat yms, ei tästä kyllä saa toimivaa millään.

Jotenkin viehättää perustulon ajatus. Se voisi olla niin pieni että maksalaatikolla ja hyvin vaatimattomalla kämpällä pärjää hengissä just ja just, ei mitään ulkomaanmatkoja. Kukin sitten saisi hyvin vapaalla tavalla keksiä mistä lisää rahaa. Voi tehdä töitä päivän ilman tukiviidakkobyrokratiaa ja menetystä perustuloon, kerätä pulloja, sijoittaa osakkeisiin jne.
Tukiviidakko poistuisi ja julkisia varoja säästyisi.
Mutta nää ei kuulu tähän ketjuun.