Vancouver Canucks (3) - Chicago Blackhawks (4), Playoff 2009, Länsi, 2. kierros

[Ben Marco]

Game 3

Koska peliä ei saada "haltuun" heti ottelun alettua, tekee se tämän sarjan voittamisen hankalaksi. Game-4 kun pärähtää käyntiin on Hawksien tehtävä ensimmäinen maali, ja saatava sitä kautta yleisö kunnolla mukaan tekemiseen, joka taas buustaisi pelaajien confidence-leveliä :) Sarja on täysin auki, mutta tänään Canucks näytti, että osaa myös puolustaa johtoaan vimmatusti. Vieläkin ihmetyttää tuo vaisuus, varsinkin kotiluolassa..

Canucks pelasi tänään hyvin, ilman Demitraa & Saloa. Blackhawks-kapteeni Toewsilla on selkeästi (vaikka jyrkästi kieltääkin) joku vamma (shoulder anyone?), koska miestä ei nähdä viemässä kulmavääntöjä juuri lainkaan.

Sovitaanko, että tämä oli näiden pleijareiden mailanpuristus-peli, ja pe-aamuna näytetään taas miksi Hawks oli yksi runkosarjan parhaista kotijoukkueista.

 

[nuck]

Sovitaanko, että tämä oli näiden pleijareiden mailanpuristus-peli, ja pe-aamuna näytetään taas miksi Hawks oli yksi runkosarjan parhaista kotijoukkueista.

Eikä sovita. Sovitaan niin, että perjantai aamuna me näytämme uudelleen, miksi olemme pelanneet runkosarjan puolivälistä lähtien vierassaldoa 14-6-2 ja te puolestaan samaan aikaan 13-8-5 kotisaldoa. Eli otamme uuden maalin tai kahden voiton.

 

[miski]

Tuli lupailtua kylmää kyytiä Vancouverille, niin osittain tottahan tuo oli, nimittäin Luongo oli maalillaan puolet ottelusta ilman suurempia torjuntoja. Kylmähän siinä tulee :-)

Onneksi Demitra oli poissa kokoonpanosta, koska nyt kun kakkoseen oli laitettu Raymond, niin siinäkin ketjussa oli enemmän liikettä. Raymondilla oli tuon avausmaalin lisäksi paikkoja tehdä hattutemppu ja myös Kesslerillä oli pari hyvää paikkaa. Sundin yritti pysyä poikien perässä, mutta parhaat paikat ketju järjesteli ilman Sundinia. Kolmosketju jatkoi jälleen hyviä pelejä ja loi useita maalipaikkoja ottelu alkupuolella, vaikka Raymond olikin siirretty kakkoseen. Tilalle oli laitettu Pyatt, joka pelasi reiluun kuukauteen ensimmäisen ottelun ja ihan hienosti onnistui.

Kumman vaisu oli Chicago kokonaisuudessaan. Kaikki se liike ja tahto oli kadonnut, mitä vierasotteluissa oli ollut. Tuosta porukasta ei voi kyllä ketään nostaa muita ylemmäs, niin harmaata massaa oli koko joukkue (poikkeuksena Byfuglien). Taas Chicago antoi vastustajan mennä johtoon, mutta nyt ei ollut enää sitä voitontahtoa, jolla tulla takaisin peliin havaittavissa, niin kuin Vancouverissa pelatuissa otteluissa.

 

[reme]

R2G3

Pataan tuli haukoille, parempi taktiikka ja erinomaisesti taktiikkaa noudattanut joukkue otti voiton.
Blackhawks ei vaan saanut missään vaiheessa tilaa maalinteko sektorille ja Luongo pääsi illan todella helpolla. Myös oman pään irtokiekot Canucks hoiti mallikaasti pois haukkojen ulottuvilta.

Tässä pelissä haukat oli vaan jotenkin haluttoman oloinen ja kuuluisaa liikettäkään ei oikein saatu päälle.
Jättäisin nyt suuren vastuun Q:lle saada tuo joukkue uudelleen henkiin ja keksiä keino murtaa Vancouverin puolustus.

Meiltä löytyy kyllä kaikki työkalut nuijia Vancouver maanrakoon, nyt niitä täytyy vaan osata käyttää oikein !

 

[zidane]

Toewsin vamma lienee ollut paha flunssa, eli sama pöpö, jonka takia Kane huilasi jonkun matsin. nähilä piste comin juttu

Nyt pitäisi Captain Seriousin olla taas kondiksessa ja laittaa pari pörsää.

 

[TweetyLeaf]

R2G3
Tässä pelissä haukat oli vaan jotenkin haluttoman oloinen ja kuuluisaa liikettäkään ei oikein saatu päälle.
Jättäisin nyt suuren vastuun Q:lle saada tuo joukkue uudelleen henkiin ja keksiä keino murtaa Vancouverin puolustus.

Meiltä löytyy kyllä kaikki työkalut nuijia Vancouver maanrakoon, nyt niitä täytyy vaan osata käyttää oikein !

Kyllä Q pystyy joukkueen herättämään mikäli jätkät vaan kuuntelee. Tosin Q pelaa mielestäni pienellä riskillä kun noin pahasti alipeluuttaa esim Kanea Kanen hölmön jäähyn takia. Toisaalta jotain oli tehtävä että joukkue ymmärtää että perkele niitä turhia jäähyjä ei vaan oteta, ja pitkään pohdittuani mielestäni Q:n ratkaisu oli täysin oikea.

Toivottavasti jätkillä on oikeasti edes vähän sitä paksunahkaisuutta, vaikka nuoria ovatkin, ettei siellä ole pukukopissa Niinimaa-Summanen tilannetta jossain vaiheessa :)

 

[reme]

Toewsin vamma lienee ollut paha flunssa, eli sama pöpö, jonka takia Kane huilasi jonkun matsin. nähilä piste comin juttu

Nyt pitäisi Captain Seriousin olla taas kondiksessa ja laittaa pari pörsää.

Nyt onkin paras hetki kapteenin näyttää mallia omalla esimerkillään, mihin suuntaan laivaa lähdetään viemään. Toivottavasti nuorukainen kestää paineet.

 

[nuck]

Jättäisin nyt suuren vastuun Q:lle saada tuo joukkue uudelleen henkiin ja keksiä keino murtaa Vancouverin puolustus.

Tuo on yksi sarjan kohtalon kysymyksistä. Q:han tuntee Vancouverin V:n systeemit hyvinkin tarkasti Colorado-kausilta. Systeemien lisäksi Q tuntee hyvin Canucksin pelaajat, sillä riveissä on monta viime kaudella (ja sitä ennen) pelannutta pelaajaa.

Mutta samalla hän aivan varmasti tiesi jo ennen kolmatta peliä, miten Canucks tulisi jatkamaan sarjassa. Kahdessa ensimmäisessä pelissä Chicagon keskialueen peli oli nuijinut Canucksin vastaavaa välillä pahasti, eikä vastaava meno voinut jatkua Canucksin kannalta asiaa katsottuna. Tästä huolimatta Q ei saanut joukkuetta pelaamaan voittavaa peliä.

Toki yksin tuo ei mene Q:n piikkiin. Chicagolla on nuori ja vielä hieman kärsimätön / kokematon joukkue, joka saattaa "yli pelata" valmennuksen käskyjen vastaisestikin tiettyjä tilanteita. Mielenkiintoista siis seurata, miten joukkue pystyy reagoimaan jatkossa Canucksin puolustukseen, jonka takana seisoo 'perusvahti' Luongo.

Kävi ottelusarjassa sitten miten tahansa, niin tässä vaiheessa on pakko vähän kehua Chicagoa. Näin runkosarjassa Blackhawksilta vain viidestä kymmeneen peliä ja playoffeissa kolme peliä, joten joukkue oli minulle pintapuolisesti ja yksilötasolla jotenkin tuttu. Sitä en kuitenkaan tiennyt, miten paljon joukkueessa on loppujen lopuksi lahjakkuutta erilaisiin rooleihin ja miten hyvin Chicago avaa peliä.

Erityisesti joukkueen pelin avaaminen on avannut todella silmiä Chicagon suhteen. Chicagolla on kolme hyvää hyökkäysketjua täynnä nopeita, taitavia ja energisiä pelaajia. Lisäksi joukkueella on todella hyvin kiekkoa liikuttava ja hyökkäyksiä tukeva puolustus Seabrookin, Keithin, Campbellin ja Barkerin johdolla.

Vancouverilla olikin suuria ongelmia käyttää normaalia yksinkertaistettua hyökkäyspeliään (kiekkoa kulmaan, miestä perään ja kiekonriistoja hyökkäyspäässä), sillä pelaajat eivät yksinkertaisesti ehtineet päätykiekkoihin riittävän tehokkaasti. Chicagon hyvin liikkuvat puolustajat olivat lähes aina ensimmäisinä siellä, järjestäen hyvin kentällä kiekotonta työtä tekevät hyökkääjät olivat tarjoamassa kahden miehen voimin syöttöpaikkoja ja ylivoimahyökkäysten riski kasvoi.

Canucks joutui juoksemaan paljon kentällä, mistä seurasi (ei aina, mutta liian usein) energian kulumista vaihtojen sisällä ja Chicagon kiekon hallintaa. En tiedä, olisiko tuossa ollut yksi syy myös siihen, miksi Chicago on näyttäytynyt pelien lopuissa energisemmältä kuin Vancouver? Joka tapauksessa Canucks joutui muuttamaan pelitapaansa kesken sarjan, sillä normaali pelitapa ei Chicagoon hyvän avauspelin johdosta purrut.

"I don't think we can play chance versus chance with that team. They have too much skill. We need to play a high-percentage game, and that's what we're going to continue to try to do," Alain Vigneault Chicagosta ja sarjasta.

Pelitavan lisäksi minulle on tullut yllätyksenä se, millaisen roolin Chicagon telaketju-osasto on ottanut ja miten tuo kokonaisuus teillä toimii. Ensinnäkin teillä on kokonaisuutena ihan hirveän kokoinen tuo telaketju-osasto; Byfuglien 191cm/110kg, Eager 191/102, Brouwer 191/100, Ladd 188/91 ja joukon "kääpiönä" puhemies Burish 185/87.

Eikä tuo teidän telaketju-osasto rajoitu vain pelkkään kokoon (onhan mm. Sundinkin iso), vaan pelaajat ovat myös ahkeria ja hyviä taklaajia, liikkuvat hienosti ja pelaavat hyvin energisesti. Tällä hetkellä NHL:n playoffien taklaustilastossa onkin peräti neljä Chicagon hyökkääjää ensimmäisten 18 joukossa hyökkääjien listalla.

Taklausten lisäksi haalarimiehenne osaavat myös pelata. Byfuglien pelasi koko joukkueen hyökkäyksen eniten sarjan kolmannessa pelissä (Vancouverin hyökkääjistä vain Kesler pelasi enemmän: 22 minuuttia Byfuglienin 19:49 vastaan) ja antoi kahdeksan taklausta. Samassa pelissä yhdeksän kertaa taklannut Brouwer valittiin pelin kakkostähdeksi pisteettömyydestään huolimatta.

Sarjan toisessa pelissä Eager teki puolestaan voittomaalin ja Burish syötti samassa pelissä kaksi osumaa. Brouwer niittasi toisessa pelissä puolestaan kahdeksan kertaa, joten hän on ajanut tuon päälle 100 kilon massansa kahdessa viime pelissä yhteensä 17 kertaa Canucks-pelaajien päälle ja joukossa on erittäin koviakin taklauksia. Sanon tämän vielä kerran; jos hän ei teille kelpaa, kaupatkaa hänet.

Kolmas minut yllättänyt asia on ollut Chicagon sitkeys. Normaalisti NHL:ssä on harvinaista tulla kahden maalin takaa tasoihin kolmannessa erässä, mutta Chicago tuli kolmen maalin takaa tasoihin. Lisäksi Chicago tuli toisessa pelissä kahden maalin takaa selvään voittoon ja Flames-sarjassakin kahden maalin takaa voittoon.

Tuollaista venymiskykyä näkee todella harvoin tällä tasolla ja tässä vaiheessa kautta. Peleistä onkin tullut tavallaan vähän raskaita seurattavia, sillä yhden tai edes kahden maalin jälkeen ei enää viitsi runkosarjan tavoin tuulettaa, kun uskoo vastustajan tulevan taas tekemään tuhojaan. Näin Canucks-lasien takaa pitää vain toivoa, että tuo muutettu pelitapa poikii paremman lopputuloksen.

Ensi yönä se siis sitten nähdään, miten Chicago pystyy vastaamaan Canucksin puolustukseen. Pelihän on erittäin tärkeä Blackhawksille, sillä kahden peräkkäisen kotipelin häviäminen tietäisi sarjatilannetta 3-1 oikeauskoisille. Tuosta sillasta jopa Chicagon voisi olla vaikea enää nousta.

 

[TweetyLeaf]

Pakko vastata Nuckille ja kiittää hienosti pelin näkeminen pöydän toiselta puolelta. Valitettavasti itse en siihen kykene ja jätänkin Vancouverin kehumisen pois ja nöyrästi mainitsen että Canucks johtaa 2-1.
Kuitenkin nostit monta pointtia esiin minkä takia minä henkilökohtaisesti Blackhawksita pidän ja se on tuo materiaalin laajuus ja pelitapa.

Brouwerista sen verta että kaveri ei ole huono mutta mielestäni lievä ongelma koska hänelle ei varsinaisesti kyetä löytämään roolia jossa hän toimisi joukkueen kannalta parhaiten. Kaveri on iso ja monipuolinen mutta selkeät vahvuudet puuttuvat jotta hänet saataisiin toimimaan oikein minkään kentän laitaan.
Joko kiekollinen pelaaminen uupuu tai sitten kentässä on jo "parempi" (kokeneempi/luotettavampi puolustus suuntaan) rymistelijä.

Vancouver onnistui viimepelissä tekemään sen mitä ensimmäisessä viestissäni tähän ketjuun jo spekuloin yhtenä key pointtina. Shutting down the 4 eli tappamaan koko Chicagon pelin ja ymmärtämään sen että Chicago toimii ja kykynee ratkaisuihin koko materiaalillaan.

Enkä vieläkään ymmärrä miten tämä tehtiin

 

[Kaner]

Game 4: CHI-VAN 2-1 (OT.)

Takaa tasoihin ja ohi, jälleen kerran. On se vaan uskomaton joukkue, ei voi mitään. Peliä vietiin käytännössä koko ottelun ajan, mutta hyville tekopaikoille pääsy tuotti taas kerran suuria vaikeuksia. Toki sekaan mahtui muutama huippupaikka, mistä kiekko olisi ehdottomasti pitänyt pömpeliin laittaa, mutta kun kaverilla on maalilla Roberto Luongo niin ei tuo paikkojen hukkailu edes hirveästi yllätä. Onneksi voitettiin, niin ei tarvitse jossitella. Ja Hawksin nuoren joukkueen paineensietokyky on jossain aivan uskomattomalla tasolla, sitä pitää ihailla.

Jännitti niin paljon, ettei ottelusta tai pelaajista jäänyt mitään sen kummallisempaa mieleen. Voitto otettiin, eikä millään muulla ole enää väliä. Nucksia tämä tappio varmasti syö, saa nähdä miten joukkue pystyy tilanteen nollaamaan. Toivottavasti ei pysty. Hawks kyllä pystyisi tuossa tilanteessa.

Tiedossa oli ennen sarjan alkua, että Luongo on Canucksin tärkein lenkki, mutta se yllätti, että joukkue on täysin miehen varassa. Muu orkesteri on ajoittain niin pihalla, että huh huh. Kaksi kertaa pitää vielä lyödä Luongo ja Canucksin sumppu. Vaikea, muttei mahdoton, tehtävä.

GO HAWKS GO!

 

[TweetyLeaf]

Game 4: Chicago Wins 1-2 in OT

Uskomattoman Huikean Mielettömän Väännön jälkeen Chicagon nuori joukkue näyttää ettei kokemus takaa menestystä.
Paljon oli parannettavaa ja paljon tarvitsee tapahtua että tämä sarja viedään.

Vancouver on ilmeisesti kaivanut naftaliinista New Jersey Devilsin 94-95 pelivideot sen näköistä tuo keskialueen trappi oli. Harmittavaa tässä kaikessa on että Vancouver tekee sen vielä helkutin hyvin ja tuon träpin katsominen on lähes yhtä mukavaa kuin istua kaktuksen päällä.
Toisaalta Vancouverin hyökkäys selkeästi kärsii siitä, joten samapa kai tuokin.
Ehkä juuri tästä johtuen meidän oma "Jarruketjumme" (Havlat-Bolland-Ladd) nosti tasonsa omalle tasolleen ja senkin yli ja teki molemmat maalimme.
Varsinkin Ladd on ollut näkymätön kunnes tänään loistava peli ja mies teki juuri niitä yksinkertaisia asioita mitä mieheltä halutaan.

Jos Havlat ei vielä ole saanut mitä tahtoo uudesta sopimuksesta niin nyt taisi kassa kilahtaa.

Walker pelasi käsittämättömän huonon pelin ja mies pitäisi oikeasti vaihtaa Johnsoniin joka pelasi loistavasti runkosarjan loppupuolella. (eikä todellakaan vain tämän pelin takia vaan ei kyllä mielestäni muutamaa hyvää pommia lukuunottamatta ole pelannut vaadittavaa puolustavan puolustajan roolia).

Brouwer tuntuu sopimattomalta jokaiseen ketjuun mihin miehen pistää, aivan sama vaikka olisi taklannut 100 kertaa viime pelissä niin tässäkin on mies joka ei ole mielestäni onnistunut nostamaan tasoaan, sutii ohi kiekosta kun pelaa hyökkäävässä kentässä, taklaa itsensä ulos kun puolustavassa. Farmista löytyisi kyllä varmasti paremmin ketjuun/ketjuihin soveltuva kaveri kun CSDLB (cant score defensive liability brouwer).

On vähintäänkin mielenkiintoista miten Vancouver saa itsensä kasattua seuraavaan peliin hyökkäyksellisesti vai jatkuuko sama träpin peluu? Ainakaan Vancouverin kotiyleisö tuskin pitäisi siitä.

 

[Ben Marco]

Game 4

Jännitti niin paljon, ettei ottelusta tai pelaajista jäänyt mitään sen kummallisempaa mieleen. Voitto otettiin, eikä millään muulla ole enää väliä.
GO HAWKS GO!

Itsekin hikoilin kuin pieni porsas, varsinkin tuon tasurin jälkeen. Kerkesinkin pienessä mielessäni ihmetellä miten Andrew on ollut aika surffarina näissä pleijareissa, ja saman tien mies laitto "porukan nauramaan". Havlatilta jälleen sellainen score-sheet suoritus, mitä sopii odottaakin, vaikka Vancouver on pystynyt viime peleissä pitämään herran suht aisoissa. Uskomaton matsi, ei voi muuta sanoa. Toivottavasti saatiin tästä pientä niskalenkkiä Nuckseista, jotka olivat niiiiiiii-in lähellä päästä katkaisemaan sarja kotihalliinsa.

Pelistä sen verran, että Nucks puolusti jälleen esimerkillisesti, ja Hawks sai vain muutaman todellisen tekopaikan koko ottelussa. Tänään pysyttiin boksista pois, ja sitä kautta kiekkokontrolli kallistui niukasti kotijoukkuueen puolelle. Tulevia pelejä silmäillen, olisi Mat Walkerille tehtävä jotain (peliaika minimiin), koska mies on koko ajan kusessa omassa päässä kankeutensa/ hitautensa johdosta. Toews näytti tänään jälleen, että kunnossa ollaan. Mies on kunnon härkä noissa kulma väännöissä, ihan Eagerin tasoa. Tärkeää tänään oli myös, että onnistuttiin pelaamaan myös tuo ensimmäinen 30 minuuttia kontrolloidusti. Vancouveriin mentäessä pitäisi nyt löytää lääke maalihanojen avaamiseksi uudelleen. Nyt mennään liikaa Vancouverin ehdoilla..

Edit: Kappas mehän ollaan Tweety katseltu samoja pelejä ;)
Edit 2: Ja jos Wingseiltä vietiin maali, niin mitä helkkaria dumarit ajattelivat tuossa Bollandin läpiajo-casessa. Tosta olisi voinut antaa helposti molemmista tilanteista kakkosen (Seabrook & Bolland). Jumalauta.

 

[Mr. Smith]

Edit 2: Ja jos Wingseiltä vietiin maali, niin mitä helkkaria dumarit ajattelivat tuossa Bollandin läpiajo-casessa. Tosta olisi voinut antaa helposti molemmista tilanteista kakkosen (Seabrook & Bolland). Jumalauta.

Täysin puhdashan tuo Bollandin tilanne oli. Tai no tais siinä mailannosto olla.

Vancouver ikävä kyllä lopetti pelaamisen kolmannessa erässä ja luotti siihen, että Luongo ottaa kaiken, kuten oli tehnyt pelissä siihen astikin. Havlatin maali oli hirveä moka kenttäpelaajilta, kun kolme pelaajaa oli yhden kimpussa ja se yksi sai kiekon vielä Havlatille. Ei tuollaista voi päästää tapahtumaan kun kellossa on pari minuuttia jäljellä. Tasoituksen jälkeen olikin sitten käytännössä selvää, ettei Canucks peliään saa uudestaan syttymään ja odottelin vain pikaista ratkaisua.

Hordi ja Rypien kaksikko teki kyllä hienon maalin. Tuosta vähän mallia muillekin ketjuille.

Kotipeliin on sitten lähdettävä taas eri asenteella ja otettava peli haltuun.

 

[The Hawks]

En sitten millään jaksanut valvoa koko peliä vaikka itseni kolmeksi sain ylös revittyä. Sen verran aikainen herätys oli edellisenä aamuna ollut.

No anyway. Huikea nousu oli Blackhawkseilta jälleen kerran! Lähtökohta oli se että tämä peli on pakko voittaa. Nyt kun se hoidettiin on henkiset lähtökohdat seuraavaan peliin Hawkseilla varmasti paremmat. Kyllä kai se niin on että vitospelin nimiinsä ottava joukkue on aika vahvoilla viedä koko sarjan. Toisaalta tässä on nyt kaksi niin tasaväkistä jengiä vastakkain että ei se Game 7 mikään mahdottomuus olisi.

 

[nuck]

Vancouverilla oli tarkoitus peruutella toisessakin peräkkäisessä vieraspelissä ja käyttää taktiikan vuoksi harvat tulevat mahdollisuudet hyödyksi. Pitkään joukkue tuossa onnistuikin (kolmannen erän loppupuolella tuli kuvaan teksti, jossa kerrottiin Chicagon viimeisimmän maalipaikan olleen jossakin toisen erän 9. minuutilla), mutta lopussa Ladd-Havlat -akseli toimi Canucksin liian aktiivisen laitapelin seurauksena ja toi Chicagon tasoihin.

Tasoitusmaali masensi jo ihan riittävästi, mutta pelin lopullinen jatkoaikaratkaisu masensi vielä enemmän. Ensin Burrowsilla oli hyvä paikka niitata b-pisteiden välistä sarja tilanteeseen 3-1, mutta laukaus ei onnistunut kunnolla. Tilannetta seuranneesta vastahyökkäyksestä Chicago sai sitten toiseen päähän paineen ja Ladd ohjasi voittomaalin Luongon längistä sisään.

Sarja oli jo niin lähellä mennä 3-1 tilanteeseen, mutta nyt se on taas ihan auki. Toisaalta oli ihan oikein, että Canucksin peruuttelua ei palkittu ja enemmän paikkoja luonut joukkue voitti, mutta tietysti tämä loppuratkaisu harmittaa valaslaseilla katsottuna.

No, toivottavasti Canucks oppisi tästä sen, että pelkällä peruuttelulla ei tätä sarjaa viedä joukkuetta vastaan, joka ei tee juurikaan virheitä. Tosin uskonkin, että kotona joukkue ei pelaa samalla tavalla kuin vieraissa. Vancouver sai hyvää menestystä runkosarjassa ja näissä playoffeissa vieraissa sulkemalla portteja, mutta Chicago pelasi nuoreksi joukkueeksi neljännen pelin harvinaisen kypsästi.

Joukkue ei ylipelannut enää tilanteita, eikä ottanut kuin yhden alivoiman koko pelissä. Noissa asioissa oli Vancouverin mahdollisuus ennen peliä tuolla peruuttelutaktiikalla, mutta kun kaveri ei anna mahdollisuutta, niin vaikea sitä on käyttääkään.

Onneksi kotietu on edelleen meillä, ja niin kauan kuin se pysyy, me ollaan vahvoilla.

 

[Kaner]

Canucks waste spectacular effort by Luongo

"They got one break, and they scored with it," Luongo said. "Martin’s goal was a lucky break. He fanned on it, turned the puck over a little bit, and got it past me."

Tälläiset kommentit lämmittävät aina mieltä. Ne lämmittävät. Lisää tuurimaaleja ja -voittoja, kiitos. Joku voisi todeta, että ompas siinä huono häviäjä.

Walker pelasi käsittämättömän huonon pelin ja mies pitäisi oikeasti vaihtaa Johnsoniin joka pelasi loistavasti runkosarjan loppupuolella. (eikä todellakaan vain tämän pelin takia vaan ei kyllä mielestäni muutamaa hyvää pommia lukuunottamatta ole pelannut vaadittavaa puolustavan puolustajan roolia).

Walker oli kieltämättä melko huono tänään. Tosin paljon voidaan pistää myös epävarmasti tässä Nucks-sarjassa pelanneen pakkipari Barkerin piikkiin. Itse en Walkeria pistäisi vielä popcorn-osastolle, vaikka mies onkin ajoittain liikkeensä takia vaikeuksissa, miehen fyysistä peliä on nimittäin aina kiva seurata.

 

[nuck]

Canucks waste spectacular effort by Luongo

Tälläiset kommentit lämmittävät aina mieltä. Ne lämmittävät. Lisää tuurimaaleja ja -voittoja, kiitos. Joku voisi todeta, että ompas siinä huono häviäjä.

Taisi olla Luongo yhtä v**tuuntunut tappioon kuin minä ja monet muut Canucksin puolella olevat. Itse suljin puhelimen pelin jälkeen moneksi tunniksi kun oli vapaapäivä (en kaivannut tuossa tilanteessa kenenkään viestejä...), ja sain melkein perheriidan aikaan tuon tappion jälkeen (onneksi vaimo taas kerran ymmärsi...).

Aika pitkälle olen samoilla linjoilla Hordichukin kanssa, kun ajattelen Luongon tunteita pelin jälkeen; [Luongo] deserved better than that. He’s had our back all series long, and we just handed [Chicago] a tie game. Niinpä, Luongo olisi ansainnut parempaa, mutta omassa päässä tuli vain pari minuuttia ennen loppua virhe, joka maksoi lopulta koko pelin.

 

[Chip Whitley]

Oli kyllä tylsin ja masentavin playoff-peli minun elämässäni tähän mennessä. Canucksin hieman pelin virtaa vastaan uineesta vastahyökkäyksestä, ja siitä seuranneesta johtomaalista lähtien kaukalossa ei jääkiekkoa pelattu, Canucks piti (valitettavasti) tästä huolen. Ensimmäinen karvaaja siniviivalla ja loput 4 pelaajaa viivassa omalla sinisellä, ei hyvää päivää. Tilanteesta hauskan teki se, että Chicago ei reagoinut tähän mitenkään, vaan hakkasi päätään seinään niin kauan ennen kuin Canucks-pelaaja teki virheen ja antoi maalipaikan oikein kultalusikalla.

Canucks olisi ottelun luultavasti vienyt 1-0 jos joukkkue olisi pystynyt pelaamaan koko tuon oman maalinsa jälkeisen ajan virhevapaata "kiekkoa", mutta kun joukkue ei ihan tähän pystynyt (jokseenkin odotettua), tuli Hawks vierelle ja ohi. Havlatin maalissahan yleensä virheettömästi pelaava Mitchell teki suuremman luokan virheen ja tämä kostautui pahimmalla mahdollisella tavalla.

Kanerille vinkkinä, että olisi sielläkin päädyssä varmaan hieman eri ääni kellossa mikäli Willie ei tuota virhettä olisi tehnyt. Hawks meinaan pelasi Quennevillen johdolla niin säälittävää kiekkoa että tuo "tuuriksi" määritelty tasoitusmaali nimenomaan juuri sitä oli. Hawks ei yksinkertaisesti saanut mitään aikaiseksi, ja mikä parasta, ei missään vaiheessa edes yrittänyt mitään uutta Canucksin "jääkiekontapon" murtamiseksi.

Tuo harmitti ihan näin Canucks-faninakin, sillä vaikka kuinka tahdon nähdä Canucksin voittavan, en halua että se tapahtuu tuolla tavalla. Puolustava pelityyli, trappi jne. vielä menee ihan hyvinkin, mutta tuo Canucksin järjestämä pelleily viime yönä oli ihan jotain muuta. Chicagon ja Quennevillen idiotismi vain ruokki tuon pelityylin käyttöä, joka on vain ja ainoastaan huono juttu.

 

[reme]

R2G4

Olihan melkoinen matsi, Chicago voitti statsien mukaan Vancouverin kaikessa muussa paitsi jäähyissä. Chicagon näennäisestä hallinnasta huolimatta, Luongo sai olla suhteellisen rauhassa Vancouver viisikon puolustaessa tunnollisesti omaa pömpeliään.
"“The only thing I know is that I don’t think we can go chance against chance against this team, I just think they’re too skilled and they’ve got too much of a great transition game,” Vigneault said."

En ole koskaan arvostanut peruuttelevaa kiekkoa ja onneksi oikeus voitti tässäkin matsissa. Havlat napautti hiukan Vigneaultille tuonkin tyylin riskeistä, ja "pitkään" pimennossa olleet pehmeät kädet toimivat jälleen oikeaan aikaan.
Mikäli canucks haluaa voittaa kotonaan se joutuu avaamaan hieman pakettiaan ja kokeilemaan miltä tuntuu hyökätä, tämä antaa lisää tilaa myös Blackhawkseille.
Jossakin vaiheessa peliä ruudussa luki; edellisestä Vancouverin laukauksesta on kulunut yli 13 minuuttia.

 

[Kaner]

Tilanteesta hauskan teki se, että Chicago ei reagoinut tähän mitenkään, vaan hakkasi päätään seinään niin kauan ennen kuin Canucks-pelaaja teki virheen ja antoi maalipaikan oikein kultalusikalla.

Havlatin maalissahan yleensä virheettömästi pelaava Mitchell teki suuremman luokan virheen ja tämä kostautui pahimmalla mahdollisella tavalla.

Täysin liioiteltua. Ei siinä mitään maalipaikkaa annettu kultalusikalla, vaan päinvastoin, tekemällä tehty maali Havlatilta. Mitchell ei vain saanut kovassa paineessa purettua limppua, en näkisi tuota erityisen suurena virheenä, vaikka siis tällä kertaa maalina kostautuikin. Esim. Toews teki pahemman virheen Canucksin maalia edeltäneessä tilanteessa ampumalla kiekon hyökkäyspäässä suoraan päin ensimmäistä kaveria.

Kovempi veskari olisi tuon Havlatin kudin poiminut. Luongo ei poiminut ja hyvä niin. No pelin jälkeisistä itkuista päätellen kaveri murenee kovissa paikoissa kuin Joe Thornton konsanaan, heh.

Kanerille vinkkinä, että olisi sielläkin päädyssä varmaan hieman eri ääni kellossa mikäli Willie ei tuota virhettä olisi tehnyt.

Jos ja jos. Ei siinä edelleenkään mitään suurta virhettä tapahtunut.

Hawks meinaan pelasi Quennevillen johdolla niin säälittävää kiekkoa että tuo "tuuriksi" määritelty tasoitusmaali nimenomaan juuri sitä oli. Hawks ei yksinkertaisesti saanut mitään aikaiseksi, ja mikä parasta, ei missään vaiheessa edes yrittänyt mitään uutta Canucksin "jääkiekontapon" murtamiseksi.

Ilman Luongoa peli olisi ollut toisen erän jälkeen 5-0. Ja kun katsoo pelinjälkeisiä numeroita taululla, niin taidettiin sittenkin saada jotain aikaiseksi. Säälittävää? Joo ei. Tuollaisen 1-4 -trapin, millä Nucks tänään puolusti, murtaminen nyt vain sattuu olemaan todella vaikeaa, varsinkin kun maalilta löytyy vielä yksi liigan parhaista maalivahdeista.

 

[Chip Whitley]

Täysin liioiteltua. Ei siinä mitään maalipaikkaa annettu kultalusikalla, vaan päinvastoin, tekemällä tehty maali Havlatilta. Mitchell ei vain saanut kovassa paineessa purettua limppua, en näkisi tuota erityisen suurena virheenä, vaikka siis tällä kertaa maalina kostautuikin. Esim. Toews teki pahemman virheen Canucksin maalia edeltäneessä tilanteessa ampumalla kiekon hyökkäyspäässä suoraan päin ensimmäistä kaveria.

Ei todellakaan liioiteltua. Tuo Mitchellin purku oli niin tuhoon tuomittu yritys jo alusta alkaen että ei se yksinkertaisesti voi olla muuta kuin suuri virhe. En tiedä Hawks-pakeista, mutta Canucksin pelejä seuranneena voin sanoa, että tuon tason purkuyritykset lasketaan virheiksi, ja vielä suuriksi sellaisiksi.

Tilanteessahan Barker (taisi olla Barker) tiputtautui kaukalon vastakkaisella puolella alas ja Bernier jäi oikeaan laitaan täysin vapaaksi, ja mikäli Mitchell olisi tajunnut katsoa mitä kentällä tapahtuu, hänellä olisi ollut suora syöttölinja Bernierille kaukalon toiselle puolelle. Toinen, ehkä se normaalimpi vaihtoehto jota nähdään lähes aina varsinkin Willielta, olisi tietenkin ollut kiekon nosto yli tuon pelaajamassan niin että se tippuu nätisti keskialueelle.

Eikä tuo nyt ihan suoraan tarjottimella Havlatille tullut, joutui hän kaivamaan kiekon laidasta, mutta joka tapauksessa Canucks-pakin räikeän virheen seurauksena tuo maali syntyi. Mitchell pelasi ottelussa hurjat minuutit (29min), ja tällä oli varmasti merkitystä tuossakin tilanteessa, sillä yleensä Willie nämä paineen alla pelatut tilanteet hienosti klaaraa.

Kovempi veskari olisi tuon Havlatin kudin poiminut. Luongo ei poiminut ja hyvä niin. No pelin jälkeisistä itkuista päätellen kaveri murenee kovissa paikoissa kuin Joe Thornton konsanaan, heh.

Onneksi olkoon, teit itsestäsi nyt virallisesti pellen.

Ei siinä edelleenkään mitään suurta virhettä tapahtunut.

Kyllä tapahtui. Tuo ei sitten ehkä Chicago-mittapuulla virhe ole, mutta minun ja Canucksin mittapuulla se sellainen on. Sen tiedosti kyllä jokainen heti tilanteen tapahduttua, Mitchellia myöten.

Taitaa tosin olla turhaa kiisteellä siitä mikä on virhe puolustusalueella ja mikä ei nimimerkin "Kaner" kanssa.

Ilman Luongoa peli olisi ollut toisen erän jälkeen 5-0. Ja kun katsoo pelinjälkeisiä numeroita taululla, niin taidettiin sittenkin saada jotain aikaiseksi. Säälittävää? Joo ei. Tuollaisen 1-4 -trapin, millä Nucks tänään puolusti, murtaminen nyt vain sattuu olemaan todella vaikeaa, varsinkin kun maalilta löytyy vielä yksi liigan parhaista maalivahdeista.

Kuten sanottu, Canucks siirtyi 1-4 pelleilyynsä vasta Hordin tekemän johtomaalin jälkeen, ja tämän jälkeen kovin oli hiljaista Hawksin osalta. Ja kyllä, Hawks teki pelissä 2 maalia ja voitti ottelun, ja oli heillä paikkoja muutamaan muuhunkin ensimmäisessä erässä ja toisen erän alussa, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn; kuinka monta maalipaikkaa, tai edes hyvän sektorin vetopaikkaa Hawksilla oli Canucksin pelatessa johtoasemassa?

Aivan. Mikäli Canucks olisi tuon oman taktiikkansa virheettömästi toteuttanut (niin kuin se toteutti tuohon Mitchellin huonoon purkuun asti), olisi Hawks luultavasti sarjassa 1-3 tappioasemassa.

Ja onhan tuollaisen 1-4 taktiikan murtaminen todella vaikeaa, eikä sitä todellakaan tehdä jokaisessa vaihdossa, mutta se että noinkin nopea ja taitava joukkue rosteriltaan puskee siihen kuin vajaa kissa nähdessään itsensä peilistä, on säälittävää. Chicago pelaa mielestäni muutenkin väärällä taktiikalla (ainakin tässä sarjassa on pelannut), ja kun tuo taktiikka vielä kärsii entisestään tällaista 1-4 järjestelmää vastaan pelatessa, en voi käsittää minkä takia Quenneville ei minkäänlaisia muutoksia tehnyt varsinkaan sen jälkeen kun hän huomasi, että joukkue ei ole saanut yhtään mitään aikaiseksi übertrappavaa Canucksia vastaan.

 

[Kaner]

Tuo Mitchellin purku oli niin tuhoon tuomittu yritys jo alusta alkaen että ei se yksinkertaisesti voi olla muuta kuin suuri virhe. En tiedä Hawks-pakeista, mutta Canucksin pelejä seuranneena voin sanoa, että tuon tason purkuyritykset lasketaan virheiksi, ja vielä suuriksi sellaisiksi.

Ihan miten vaan. Kyllä kertoo joukkueesta jotain, jos matsi kaatuu yhteen epäonnistuneeseen purkuyritykseen. Tosin ei matsi siihen kaatunut, vaan siihen, että Nucks pelasi huonon ottelun. Virheitä sattuu ja virheistä rokotetaan.

Tilanteessahan Barker (taisi olla Barker) tiputtautui kaukalon vastakkaisella puolella alas ja Bernier jäi oikeaan laitaan täysin vapaaksi, ja mikäli Mitchell olisi tajunnut katsoa mitä kentällä tapahtuu, hänellä olisi ollut suora syöttölinja Bernierille kaukalon toiselle puolelle. Toinen, ehkä se normaalimpi vaihtoehto jota nähdään lähes aina varsinkin Willielta, olisi tietenkin ollut kiekon nosto yli tuon pelaajamassan niin että se tippuu nätisti keskialueelle.

Tilanteet tulevat nopeasti, eikä siinä kukaan ehdi miettimään kymmenen eri vaihtoehdon väliltä. Kaikista järjettömintä olisi ollut heittää täydellinen riskisyöttö oman alueen poikki Bernierille toiseen laitaan. Se olisi epäonnistuessaan ollut todella suuri virhe, vaikka siinä tällä kertaa näyttikin olleen mukavasti tilaa tuollaiselle syötölle. Ei kukaan kuitenkaan lähde kaverin painostaessa ottelun loppuhetkillä heittämään syöttöä oman alueen poikki, ei vaikka kuinka näyttäisi olevan tilaa. Ja mahdollinen zippiyritys pelaajamassan yli olisi yhtä helposti voinut lipsahtaa katsomon puolelle/Hawks miehen käsiin, joten sikäli aivan ymmärrettävää, että Mitchell ei sellaista lähtenyt yrittämään.

Onneksi olkoon, teit itsestäsi nyt virallisesti pellen.

Kiitos, häviäjiä on kahta sakkia: hyviä ja huonoja. Luongo kuuluu jälkimmäiseen porukkaan, Chip Whitley...

Luongo oli hyvä, mutta ei tarpeeksi hyvä, kun huomioidaan minkälaista peliä Nucks kaukalossa esitti.

Taitaa tosin olla turhaa kiisteellä siitä mikä on virhe puolustusalueella ja mikä ei nimimerkin "Kaner" kanssa.

Purku mikä ei omaa sinistä ylitä voi joskus olla virhe, mutta tässä tapauksessa se ei ollut, ei ainakaan suuri sellainen. Ja Patrick Kane ei tähän keskusteluun liity sitten edes vähää alusta.

en voi käsittää minkä takia Quenneville ei minkäänlaisia muutoksia tehnyt varsinkaan sen jälkeen kun hän huomasi, että joukkue ei ole saanut yhtään mitään aikaiseksi übertrappavaa Canucksia vastaan.

2-1, siinä syy.

Edit:

kuinka monta maalipaikkaa, tai edes hyvän sektorin vetopaikkaa Hawksilla oli Canucksin pelatessa johtoasemassa?

Tarkkaan en muista, mutta ainakin kaksi. Sharpin (puolittainen) läpiajo, missä Luongo heitti järjettömän gamesaverin ja sitten tuo Havlatin tilanne.

 

[Chip Whitley]

Ihan miten vaan. Kyllä kertoo joukkueesta jotain, jos matsi kaatuu yhteen epäonnistuneeseen purkuyritykseen. Tosin ei matsi siihen kaatunut, vaan siihen, että Nucks pelasi huonon ottelun. Virheitä sattuu ja virheistä rokotetaan.

Canucks lähti johtomaalinsa jälkeen tietoisesti tuolle linjalle, että yksi virhe huonolla tuurilla maksaa koko pelin. Ja kyllä, matsi nimenomaan kaatui tuohon. En ymmärrä; ensin sanot että Nucks pelasi huonon ottelun, ja pari riviä alempana toteat kuinka Hawksilla oli 2 maalipaikkaa ottelun jälkimmäisellä puolituntisella. Tämän lisäksi Canucks oli yhden virheen tai neljän minuutin päässä voitosta. Päättäisit nyt?

Tilanteet tulevat nopeasti, eikä siinä kukaan ehdi miettimään kymmenen eri vaihtoehdon väliltä. Kaikista järjettömintä olisi ollut heittää täydellinen riskisyöttö oman alueen poikki Bernierille toiseen laitaan. Se olisi epäonnistuessaan ollut todella suuri virhe, vaikka siinä tällä kertaa näyttikin olleen mukavasti tilaa tuollaiselle syötölle. Ei kukaan kuitenkaan lähde kaverin painostaessa ottelun loppuhetkillä heittämään syöttöä oman alueen poikki, ei vaikka kuinka näyttäisi olevan tilaa. Ja mahdollinen zippiyritys pelaajamassan yli olisi yhtä helposti voinut lipsahtaa katsomon puolelle/Hawks miehen käsiin, joten sikäli aivan ymmärrettävää, että Mitchell ei sellaista lähtenyt yrittämään.

Olet nyt katsellut liikaa Cam Barkeria puolustuspäässä. Kyllä meillä tuollaiset tilanteet yleensä hoidetaan kovalla prosentilla ulos alueelta (olisi se reitti sitten mikä tahansa, vapaa väylä keskeltä, nosto keskialueelle jne.), ja kun ei hoideta, niin siitä kuulee mediassa ja keskustelupalstoilla. Willien epäonnistunutta purkuahan on keretty jo vertaamaan Harold Snepstsin playoff-sähläykselle vuodelta -82, josta nuckilla on varmasti tarkempaa tietoa.

Kiitos, häviäjiä on kahta sakkia: hyviä ja huonoja. Luongo kuuluu jälkimmäiseen porukkaan, Chip Whitley...

Luongo nyt on tunnetusti huono häviäjä, tosin hän puhui tuossa viimeisessä haastattelussaan ihan totta. Tiedoksesi, että voittajiakin on muutamaa eri laatua. Enkä oikein ymmärrä edes minkä takia otit tuon esille? Eihän täällä ole kukaan huono häviäjä ollut. Se että totuus ei mene aina sillä tavalla kuin omissa unelmissaan tahtoisi sen menevän, ja se että joku siitä muistuttaa, ei tarkoita että se joku olisi jotenkin huono häviäjä.

Luongo oli hyvä, mutta ei tarpeeksi hyvä, kun huomioidaan minkälaista peliä Nucks kaukalossa esitti.

Niin, miten sen ottaa. Kun Canucks vielä pelasi, oli Luongo maalilla enemmän kuin paikallaan, kuten sinäkin tiedostit. Maalin jälkeen kun tuo 1-4 taktiikka tuli käytäntöön ja Hawks hakkasi päätään seinään loppupelin aina neljänneksi viimeiselle minuutille asti, ei Luongolla hommia oikeastaan ollut. Sitten Havlat käytti ainoan paikkansa hyödykseen johon Luongo pääsi väliin muttei tarpeeksi hyvin, ja jatkoajalla Laddin maalille Luongo ei voinutkaan oikeastaan yhtään mitään.

Purku mikä ei omaa sinistä ylitä voi joskus olla virhe, mutta tässä tapauksessa se ei ollut, ei ainakaan suuri sellainen. Ja Patrick Kane ei tähän keskusteluun liity sitten edes vähää alusta.

Tässä kohtaavat siis eri kulttuurit. Meillä Vancouverissa tilanne on se, että kun purkuyritys ei onnistu, eli siis kun se ei ylitä sitä sinistä viivaa, ja 5 sekuntia kyseisen purkuyrityksen jälkeen kolisee omissa, tämä purku lasketaan epäonnistuneeksi, ja sitä kautta myös virheeksi.

Mitenhän sen sanoisi että sinäkin sen ymmärrät. Voiko epäonnistuneesta purkuyrityksestä seurata mitään huonompaa kuin maali omaan päähän? Omasta mielestäni ei.

2-1, siinä syy.

Oletko nyt tosissasi? Tämä on kuin seinälle puhuisi. Jos Quennevillella ei ollut kristallipalloa joka näytti Canucksin tekevän 4 minuuttia ennen pelin loppua kardinaalimunauksen josta Hawks tasottaisi pelin, ja sen perusteella antoi joukkueensa pelata tuota saamatonta "pitkäkiekkohokia" siihen asti tietäen että lopussa tasoitus tarjoillaan kermavaahdon kera, niin kyllä sielläkin päässä jokin mättää ja pahasti.

Toisaalta jos Quennevillella tämä kristallipallo oli, niin hänen käyttämä taktiikkahan on hämäävää neroutta, jolla mennään vielä pitkälle.

 

[Kaner]

Mitenhän sen sanoisi että sinäkin sen ymmärrät. Voiko epäonnistuneesta purkuyrityksestä seurata mitään huonompaa kuin maali omaan päähän? Omasta mielestäni ei.

Ei voi, mutta en edelleenkään pidä tuota Mitchellin purkuyritystä suurena virheenä. Virhe se ehkä oli, mutta ei suuri sellainen. Jos tuosta tilanteesta ei olisi verkko heilunut, niin täällä tuskin muistettaisiin koko tilannetta. Enemmän pistäisin tuon maalin esim. Wellwoodin piikkiin, sillä kaveri antoi Havlatin poimia laatan edestään ilman sen suurempia estelyitä.

Epäonnistunut purku ei itsessään ollut se suurin virhe, vaan se, miten tilanne sen jälkeen pelattiin.

pari riviä alempana toteat kuinka Hawksilla oli 2 maalipaikkaa ottelun jälkimmäisellä puolituntisella.

Kuten sanoin, niitä saattoi olla enemmänkin. Nuo olivat nyt vain ne, mitkä NHL.comin koosteesta käyvät ilmi. Niin tarkaan en peliä muista, että pystyisin sieltä jokaisen maalipaikan kuvailemaan.

Oletko nyt tosissasi? Tämä on kuin seinälle puhuisi. Jos Quennevillella ei ollut kristallipalloa joka näytti Canucksin tekevän 4 minuuttia ennen pelin loppua kardinaalimunauksen josta Hawks tasottaisi pelin, ja sen perusteella antoi joukkueensa pelata tuota saamatonta "pitkäkiekkohokia" siihen asti tietäen että lopussa tasoitus tarjoillaan kermavaahdon kera, niin kyllä sielläkin päässä jokin mättää ja pahasti.

Se on selvää, että tuollainen puolustuspato ei yleensä loppuun asti kestä. Parempi vain uskoa omaan tekemiseen kuin sotkea systeemejä lopullisesti muuttamalla omaa pelitapaansa. Toki Q varmasti jotain hienosäätöä teki, mutta ei mitään sen suurempaa. Ja hyvä niin. Voitto tuli, ansaitusti.

Edelleen, se oli tekemällä tehty maali, kuten oli myös Nucksin ainokainen, vaikka sitäkin maalia edelsi muutaman Hawks-pelaajan huolimaton pelaaminen.

 

[Ben Marco]

Game 5

Jos Hawks pystyy pysymään boksista ulkona samalla tavoin kuin edellisessä, eikä päästä Nuckseja tälläämään ekaa häkkiä, on Hawks vahvoilla. Sarjan mentäessä kohti vääjäämätöntä katkaisua korostuu ensimmäisen maalin merkitys yhä enemmän. Olisikin jopa pelin viihtyvyyden kantilta katsottuna suotavaa, että Chicago tekee tuon ensimmäisen osuman. Tällöin ei paljon trappi-pelaaminen hyödytä kotijoukkuetta, vaan nähtäisiin varmasti viihdyttävää kiekkoa molempiin päihin. Ensiyön matsi antaa pienoisen edgen katkaisuun voittavalle jengille, mutta tosiaankaan game 7 ei kuulosta myöskään kaukaa haetulta.