Norris-kisassa näköjään toisella sijalla tällä hetkellä, mutta kyllähän tuossa perusteita olisi ihan ykkössijaankin.
Kyllä niitä perusteita tosiaan löytyisi ja osalla varmasti Hughes on ykkösenäkin. Hänen pelinsä merkitys on nyt vain korostunut, kun Millerilla ja Petterssonilla on ollut ollut noin vaikea kauden ensimmäinen puolikas. Miller on matkalla 18 maaliin ja Pettersson 21 maaliin. Tuosta ensimmäisen puolikkaan top3-ryhmästä kahdella muulla Makarilla ja Werenskilla on joukkueissaan pelaajia, jotka ovat jo nyt vähintään tuossa Millerin tasaisen vauhdin koko kauden maalimäärässä.
Noihin palkintoihin on toki sitten joukkueen menestyksellä ja pelipaikalla osansa. Norris Trophy on jaettu historiassa 70 kertaa ja vain kahdesti puolustajalle, jonka joukkue ei ole päässyt playoffeihin. Hart Trophy meni puolestaan vuonna 1970 Bobby Orrille ja heti perään vuonna 2000 Chris Prongerille. Tuon jälkeen tuota palkintoa ei ole voittanut yksikään puolustaja.
Dom Luszczyszynin tilastomallissa Hughes on muuten koko liigan kakkosena ja Conor Garland Vancouverin pelaajista heti 81. sijalla niskassa.
***
Pistetään tuosta Leafs-pelistä vielä Tocchetin pressitilaisuus:
Vähän jännästi nosti esiin tuolla Lekkerimäen, vaikka peliaika jäi 10 minuutin paikkeille ja pelasi nelosketjussa Bluegerin ja Di Giuseppen kanssa. Toki tuossa yhtenä isona tekijänä sanoikin tuon, että pelasi ihan hyvän pelin peräkkäisenä päivänä vieraissa, mikä ei ole tuon ikäiselle tulokkaalle helppo paikka.
Lekkerimäen paikka ei kyllä ole tuolla nelosketjussa jos hänestä aiotaan saada paras irti, mutta toisaalta ymmärränkin tuon peluutuksen toisena peräkkäisenä iltana. Lisäksi kun tuo meni Tocchetin mukaan hyvin, niin voisi kuvitella vastuuta olevan jatkossakin luvassa.
Muutenhan kokoonpanoon oltiin tehty pari muutosta. Höglander ja Brisebois pelasivat ja Desharnais sekä Sasson huilasivat. Boeser pelasi Petterssonin ja DeBruskin kanssa, Millerin saatua ketjuunsa Garlandin ja Höglanderin. Lisäksi Hughes pelasi nyt pääosin Petterssonin ketjun takana eikä Millerin. Nuo toimivat ihan hyvin.
Tuota pelin jälkeistä maalivahtien keskinäistä kemiaakin oli mukava katsoa: