Jotenkin kun nämä nuorten eteenpäin menevien ihmisten elämät pysähtyy tälläisten järkyttävien loukkaantumisten kohdalla, niin sitä tulee perspektiiviä aika monelle. Tää on kuitenkin vain jääkiekkoa. Itelle nää toipumistarinat on aivan älyttömän koskettavia ja motivoivia. Pekka Hyysaloa on tullut seurailtua siitä asti kun loukkaantui ja sitä aina uudelleen ja uudellen ihmettelee, mikä on se draivi millä nää äijät jaksaa tehdä kuntoutuksen eteen duunia sekä ennen kaikkea pysyä positiivisina. Ei ole todellakaan kaikille itsestäänselvyys. Nyt ollut uutisissa myös tuo poliisi Foxell, joka 8 vuoden jälkeen nousi pyörätuolista. Huikeita juttuja.
Itellä on etäisemmällä kaverilla käynyt vastaavanlainen keissi reipas vuosi sitten ja kyllä se oli hienoa nähdä, kun kesällä kaverin tapasin, niin kaveri jossain kohtaa nousi tuolistaan seisomaan. Toki tukea piti tuolista, mutta senkään ei pitänyt olla mahdollista.
Liigan seuraaminen ollut sen verran vähäistä viime vuodet, ettei tämä tapaus ollut itselle tuttu aikaisemmin. Huikea asenne välittyy videoilta. Toivottavasti Nemo pitää tuon asenteen jatkossakin ja ehkä joskus voi ne jalatkin saada alleen. Ja vaikkei saisi, niin maailma on aina auki.
Olosuhteita ei aina voi valita, mutta sen voi valita, että katkeroituuko vai hyväksyykö. Tsemppiä Nemolle!