Lähtökohdissa on myös paljon samaa verrattuna Jukureihin kaudella 21-22. Kukaan ei antanut Jukureille mitään mahdollisuuksia, mutta niin vain sieltä Jokisen joukot nousi Petrus Palmun, Aatu Rädyn sekä Oskari Salmisen johdolla hienoon runkosarjaan.
Tällä kaudella Liigan kärkijoukkueet ovat niin kovia, että sinne on turha Sportin oikeastaan edes vilkuilla. Mutta kun katseet kääntää joukkueisiin, joita nyt ennustetaan esim. sijoille 8-10, niin ei Sport enää niin paljoa ole perässä. Kärki on kapea, mutta jos loukkaantumisia ei kauheasti tule, ruotsalaiset saavat pelinsä kulkemaan ja erikoistilannepelaaminen toimii, niin Sport voi olla selvästikin kympin sakissa. Toki vaatii myös toimivaa maalivahtipeliä, terve Hovinen hoitaa kyllä tämän.
Ehkä nuo kaksi viimeistä treenipeliä ajaa vähän liiankin pessimistiseksi. Repaleinen kokoonpano ja kovat vastustajat (etenkin Kärpät), ei ehkä ne parhaat pelit nostattamaan hypeä ennen ensimmäistä kotipeliä.
Jos kärkijoukkueiden rakenteet ovat erittäin vahvalla ja vakaalla pohjalla, niin ehkä Sport on ikään kuin korttitalo. Kovin montaa korttia ei talosta pysty poistamaan ilman koko rakenteen sortumista. Mutta jos ei tuule kovaa eikä kortteja revittäisi talosta lainkaan pois, niin ehkä se seisoo sittenkin.
Se yksi sentteri tarvitaan silti, siitä ei pääse yhtikäs mihinkään.