Tilanne on kyllä tiukka, kriisiytymisen ainekset ilmassa. Joukkue itse tosin päättää, kuinka siitä tullaan ulos. Valmentajan vaihtaminen tietysti on tuplapiippuinen juttu. Varmastikin videoita on tutkittu ja analysoitu niitä tilannetekijöitä, jotka johtivat vastustajan maaliin. Mahdollisuuksia on kaksi: vastustajan puhdasta hyvyyttä tai Sportin virheistä aiheutuneet maalit. Mikäli virheet analogisesti toistuvat pelistä peliin, niihin on varmasti puututtu mikäli ne on havaittu. Herääkin ajatus, että mikäli virheet on tunnistettu, tiedostettu ja tehty vastatoimenpiteet, kenen on vika mikäli ne edelleen toistuvat? Onko tässä tapauksessa pelaajan yksilöllinen vastuu, onko pelitavassa jotain väärää vai eikö valmennus saa ajatuksia läpi pelaajille? Ja jos, niin miksi ei? Näitä pelejä seuratessa selkeästi huomaa, että lisäksi muutamilla pelaajilla itseluottamus on järkkynyt. Ne pelurit, jotka aikaisemmin ovat osallistuneet aktiivisesti peliin pelaavat tätä nykyä ajatuksella "kun ei tee mitään, ei tee virheitäkään". Se vie potentiaalista pois paljon. Miksi näin on? Onko syy valmentajassa, pelaajassa itsessään, pelitavassa vai K. Kummolassa? Onko hype joukkueen ympärillä ollut jo liian suuri vs. pelureiden taustat? Mahtaako vaikutusta olla sillä, että porukka on myös laadullisesti uusiutunut. Kuinka nopeasti liigastatuksen omaavat sopeutuvat pelaamaan mestispelureiden kanssa? Kysymyksiä on paljon, mutta oleellista ja välttämätöntä taitaa kuiten olla, että sekä pelaajat, valmennus ja muu taustaryhmä katsovat samaan suuntaan ja tekevät työtä sen eteen. Ilman sitä tällä porukalla ei pärjätä vaikka penkin takana olisi Jari Sarasvuo.