Menestys on kaksiteräinen miekka. Menestyvä seura vetää puoleensa, ja toivottavasti tämä näkyy nyt Sportin kohdalla joka rintamalla: seura saa uusia yhteistyökumppaneita, seura kiinnostaa pelaajia, seura saa uusia kannattajia ympäri maakuntaa, ja miksei ihan ympäri Suomea. Mutta jossain vaiheessa menestyminen saavuttaa lakipisteensä, ja toimintaympäristö alkaa kyllästymään tuotteeseen. Silloin pitäisi pystyä tarjoamaan uusia virikkeitä, tavoitteita ja haasteita. En usko, että Sportin kohdalla tätä lakipistettä olisi vielä saavutettu, vaikka kaksi Mestis -mestaruutta on muutaman viime vuoden aikana voitettu. Mutta yhä lähempänä on se aika, jolloin tavallista katsojaa ei välttämättä yksittäinen Mestiksen runkosarjan ottelu kiinnosta, koska ”keväällä ne isot pelit vasta pelataan.” Ja jossain vaiheessa myös Mestiksen voittaminenkin saattaa kärsiä inflaation, koska sekin on nähty ja koettu juttu.
Olisikin ehdottoman tärkeää, että kunnat nyt mahdollisimman nopeasti näyttäisivät vihreää valoa hallirempalle. Se antaisi selkeät suuntaviivat Sportin 2-3 seuraavalle kaudelle. Uskon, että Sportin nykytyyli ja tämän kauden hieno menestys kantaa ensi kaudella. Siksi kausi 2011-12 voitaisiin vetää tämän kauden tyyliin eli ”talouden ehdoilla ja kerätään mahdollisimman paljon hilloja sisään”. Tämä kausi näytti sen, että nykyinen konsepti puree ja riittää Mestiksessä jopa päätyyn asti menemiseen. Tämä tyyli voitti myös suuren yleisön puolelleen. Harvoin, jos koskaan, on hallissa koettu sellaista yhteisöllisyyden tunnetta kuin tänä keväänä.
Halliremppa toisi kaudelle 2012-13 –tai ainakin osalle tuota kautta – ihan uudenlaisen boostin toimintaan. Väitän, että vähän kaasua painamalla (esim. pelaajabudjetti jotain 600-800 tuhatta euroa) yleisökeskiarvo rempatussa hallissa nousisi yli 3000:n. Ja tämäkin pystyttäisiin tekemään noissa olosuhteissa täysin talouden ehdoilla, koska uuden hallin myötä istumapaikat lisääntyisivät ja aitiomyynti/yritysmyynti nousisi uudelle tasolle. Väitän myös, että liigakarsinnoissa pystytään oikeinkootulla 600-800 t euron joukkueella haastamaan liigajumbo. Nyt kolmena vuotena ollaan nähty, että liigakarsintaan ei välttämättä joudu paperilla heikoin liigajoukkue, vaan joukkue, jolla on korvien välissä jotain vikaa (lähinnä esim. lanttu jumissa tai asennevammaa). Hyvähenkinen ja työteliäs mestisjengi, joka on varustettu muutamilla osaavilla käsillä (lähinnä yv –pelin osalta), pystyy tällaisen liigajengin neljä kertaa voittamaan.
