Mutta mitäs vittua?
Mitä Kovaltshukin, Malkinin ja Ovetshkinin kaltaiset NHL-tähdet tuolla tavalla synkistelevät tappionsa edessä? Tiedetäänhän se jo Jatkoajan palstoillakin joka kevät kovaan ääneen, että nämä pilipali-mömmömkisat ovat lähinnä Karjala-lippisten ja tuulipukukansan seuraama ja arvostama tapahtuma.
Tosifanit eivät näitä katsele, mutta yllättävän paljon tuntuu pelaajia aina kuitenkin kiinnostavan. Ja ihmekös tuo, taistellaan kuitenkin lajin maailmanmestaruudesta, helppo se on penkkiurheilijan kotonaan kisoja kritisoida ja lytätä ja laittaa naksuja sohvalla naamariin.
Hieno saavutus Leijonilta, antaa mukavasti lisäpaukkua katsella illan toinen välierämatsi, kun siinä ratkotaankin huomista finaalivastustajaa.
Koistinen sopisi muuten siinä mielesä lopistavasti IFK:hon, että miehestä tulee itselleni jostain syystä Zidlicky mieleen kun menoaan jäällä katselee.
Tuomon taklaus ekan erän lopussa oli mahtava, venäläinen laskeutui jäänpintaan vasta erätauon puolella!