Venäjä lähtee otteluun suosikkina, mutta yksittäisessä ottelussa Suomella on tottakai mahdollisuus voittaa. Paras yhdestä turnaussysteemillä mestaruuden voi oikeastaan voittaa mikä tahansa maa, jossa kiekkoa tosissaan pelataan. Näistä sitten vedetään pitkälle meneviä johtopäätöksiä maiden tasosta.
Yritän kirjoitella tähän Venäjän näkökulmasta, koska sitä ei ole aiemmin ketjussa paljon esiin tuotu. Paremmin asioista perillä olevat korjailkoot virheitä. USA peliä en ole nähnyt, joten kommentit perustuvat muihin otteluihin.
Molempien joukkueiden maalivahdit ovat tähän asti ylisuorittaneet. Maalivahdit ovat tietenkin tärkeässä roolissa, ja jos jommalle kummalle sattuu normaali tai heikko päivä, muiden pelaajien on vaikea paikata maalivahtien vaikutusta lopputulokseen. Tällä kaudella Niittymäki ja Nabokov ovat olleet NHL:ssä suurin piirtein yhtä hyviä. Aiemmilta kausilta Nabokovilla on paremmat meriitit ja hän on päästänyt tässä turnauksessa vähemmän maaleja. Nabokovilla on kokemusta suurista otteluista Stanley Cup finaaleista. Hän on ollut tähän asti turnauksen paras venäläinen ja on tärkein pelaaja myös jatko-otteluissa.
Venäjän puolustus on suhteellisen tasapainoinen. Kiekollisesta pelistä päävastuun kantavat A.Markov, Gonchar ja Tjutin. Markovista odotettiin puolustuksen johtajaa turnaukseen, mutta hän on tehnyt useampia virheitä alkusarjan peleissä. Puolivälierässä hän oli parempi ja ottelun lopullisesti ratkaissut syöttö lähti Markovin lavasta. Taklauksia voi odottaa etenkin Vishnevskiltä ja Kasparaitikselta. Vishnevski näytti Gaborikin rinnalla todella hitaalta ja hänen pakkiparinsa Zhukov joutui roikkumaan pahasti Kanada pelissä. Puolustavia yleispelaajia ovat mainittu Zhukov, D.Markov ja Volchenkov. Jotkut Rangers fanit odottavat Kasparaitikselta jotain kostotoimenpiteitä Ruutun taklauksen johdosta, mutta uskon, että Kasparaitis ymmärtää, että maajoukkue ja seurajoukkueasiat tulee pitää erillään ja välttää tyhmyyksiä. Jäähyihin ei puolustajilla ole varaa, koska Suomen ylivoimapeli on ollut erittäin tehokasta.
Venäjän hyökkäys lähtee välieräpeliin pahasti varamiehisenä. Aiemmin loukkaantuneen Frolovin lisäksi sivussa ovat tästä ottelusta Kanada pelissä loukkaantunut Korolyuk ja pelikiellossa oleva Malkin. Frolovin on korvannut Taratukhin ja Korolyukin tilalle tulee Neprijajev. Pelikiellossa olevan pelaajan tilalle ei ilmeisesti saa nimetä uutta pelaajaa, joten Venäjä joutuu otteluun yhdellätoista hyökkääjällä. Laajan materiaalin ansiosta korvaajat ovat hyviä jääkiekkoilijoita, mutta eivät kuitenkaan loukkaantuneiden tasolla.
Venäjällä on paperilla turnauksen taitavin ykköskenttä Kovalchuk- Datsjuk- Kovalev. En ollut ennen turnausta enkä alkusarjan alussa innostunut siitä, että Kovalchuk on tässä kentässä. Latvia pelissä hän kuitenkin onnistui hyvin ja onhan hänellä paljon potentiaalia. Hänen onnistumisensa voisi olla Suomelle tuhoisaa. Ykköskenttä on tehnyt paljon maaleja, mutta varsinkin ylivoimapeliä on varaa parantaa. Datsjuk pelaa loukkaantuneena.
Kakkoskenttä on Frolovin loukkaantumisen jälkeen ollut muodossa Ovechkin- Jashin- Kozlov. Ovechkin on ollut turnauksen ajan hyvä ja Kozlov pelasi erittäin hyvän puolivälierän. Veikkaan tämän kentän saavan toiseksi eniten ylivoima aikaa johtuen Malkinin poissaolosta.
Kolmoskenttä on ollut superliigasta koottu Sushinski- Malkin - Kharitonov. Ketjun onnistuminen on yllättänyt jotkut, koska ei NHL pelaajat eivät mitenkään erotu NHL-pelaajista. Vähimmällä ketjujen rukkauksella pääsee, jos Malkinin korvaa tässä ketjussa Neprijajev, joka on pelannut EHT:ssä muiden kanssa. Ketjun suurimman hyökkäyspotentiaalin omaava Sushinski on tähän mennessä tainnut tehdä maaleja vain tyhjiin.
Neljänteen kentälliseen jäävät Taratukhin ja Afinogenov. Loukkaantumisten sattuessa Ovechkin on siirtynyt pelaamaan kahdessa kentässä, joten oletan, että hän saa tässäkin pelissä eniten peliaikaa ylimääräisenä hyökkääkänä. Alivoimapelien aikana hän voi yrittää levätä, sillä niissä häntä ei ole peluutettu. Afinogenov on ollut äärimmäisen vaarallisen oloinen nopeana ja taitavana, mutta tehoton, kuten aina.
Molempien joukkueiden vahvuuksiin kuuluu liike, enkä usko että siinä tulee suuria eroja eikä myöskään fyysisessä pelissä, jossa molemmat selviytyvät osoituksena voitot Pohjois-Amerikkalaisista joukkueista. Venäjän suosikkiasema perustuu siihen, että pelaajat ovat taitavampia kuin Suomen pelaajat.