Meikäläinen vertaa nykykiekkoa "lattiapalloon". Pelkkää päätöntä kohnottamista, ei saa töniä tai tökkiä, ja pelin kohokohtia on aloitukset...Siihen että tunne puuttuu ja taklauksia pyritään välttämään kaikissa tilanteissa. Einös ringetessä ole kontaktit kielletty, niin ei tämä nykytouhu nyt plajoa enää siitä eroa.
Sinäkö siellä seisomakatsomossa huusit Ässien aikalisän aikana "Uudet sakit!"?
Silloin tällöin väläyttelee todella nokkelilla syötöillä, mutta tuntuu hakevan niitä kyllä aivan liikaa.
Hyviä nostoja. Lisäisin maalinteon tehokkuus kysymykseen kuitenkin vielä KAHP, vaikka alueelle ihan hyvin päästäänkin. Hyökkäyssinisen tuntumassa täytyisi olla jo vähän määrätietoisempi, että kompassi ei osoita suoraan kulmaan vaan ajatuksissa olisi, miten saadaan luotua maalipaikka.Pari huolenaihetta:
Pelien jänne. On todella huolestuttavaa kuinka peli ei pysy kasassa pelien välillä. Tästä menee kritiikki valmennukselle. Onko kyse heikosta valmistautumisesta vai mistä? Tähän täytyy löytyä rohdot pikaisesti, ei pelit voi vaan mennä niin että sarjakärkeä vastaan loistava taisteluvoitto ja heti seuraavana päivänä ei palaakaan jumboa vastaan. Joukkueen taitotasosta ei voi jäädä kiinni vaan vika on muualla, mutta missä?
Maalinteon tehokkuus ja ylivoima. Nämä kulkevat käsi kädessä. Peliä tulisi nyt yksinkertaistaa ja hakeutua enemmän sota-alueelle. Harjoituksiin kamppailuharjoituksia hyökkäyspäähän. Ei ole ollut ongelma itse kiekon ylöstuonnit ja HAHP. Nyt vaaditaan mustelmia ja rumia maaleja.
Hedberg. Annoin itsekin paljon anteeksi kun tulosta tuli. Nyt on riskitekijä joka ei tunnu saavan juonesta kiinni millään. Ikään kuin kiekko kokonaisuutena ei kiinnostaisi. Täsmä ase mutta missä kohtaa käyttää ja kenen kanssa. Pulma valmennukselle.
Siinä mielestäni tämän hetken akilleen kantapäät. Kuten myös elämässä niin kiekossakin on paljon perhosvaikutuksia, nyt pienetkin asiat kuntoon niin isot lähtee korjaantumaan itsestään.
Juurikin näin. KAHP on juuri ennen HAHP:iä ja sekin pitää olla määrätietoisempaa. Jotenkin nykytilannetta kuvaa hyvin epätietoisuus kentällä ja tälläisessä tilanteessa nuorella joukkueella tekeminen tulisi olla ohjatumpaa. Ässät on ollut hyvä jokaisessa pelissä missä on ottanut itselleen enemmän kontrollia. Omassa pelikirjassa on sivuja joita haluaisin nähdä mutta täältä kompuutterin näytön takaa ei oikein pääse vaikuttamaan.Hyviä nostoja. Lisäisin maalinteon tehokkuus kysymykseen kuitenkin vielä KAHP, vaikka alueelle ihan hyvin päästäänkin. Hyökkäyssinisen tuntumassa täytyisi olla jo vähän määrätietoisempi, että kompassi ei osoita suoraan kulmaan vaan ajatuksissa olisi, miten saadaan luotua maalipaikka.
Jep. Se on tällaisessa nopeassa joukkuepelissä pirun vaikeeta jos hyökkäyspelissä on kaksi moodia. Kiekkokontrolli ja maalinteko. Ei ole ihan yksinkertainen homma saada ajotuksia kaikille samalle viivalle, että koskas sitä maalintekoa oikein yritetäänkään, kun viimiset 20 sekunttia on vaan poljettu sokkona vihollista karkuun.Juurikin näin. KAHP on juuri ennen HAHP:iä ja sekin pitää olla määrätietoisempaa. Jotenkin nykytilannetta kuvaa hyvin epätietoisuus kentällä ja tälläisessä tilanteessa nuorella joukkueella tekeminen tulisi olla ohjatumpaa. Ässät on ollut hyvä jokaisessa pelissä missä on ottanut itselleen enemmän kontrollia. Omassa pelikirjassa on sivuja joita haluaisin nähdä mutta täältä kompuutterin näytön takaa ei oikein pääse vaikuttamaan.
Siinä on hyviä aihioita josta lähteä rakentamaan. Tilastot tukee näkemystä että Ässät on hyvä pelaamaan johtoasemassa. Tällä kaudella ei olla kertaakaan hävitty kun ollaan päästy johtamaan peliä, ei edes mahtavaa Tapparaa vastaan.Jep. Se on tällaisessa nopeassa joukkuepelissä pirun vaikeeta jos hyökkäyspelissä on kaksi moodia. Kiekkokontrolli ja maalinteko. Ei ole ihan yksinkertainen homma saada ajotuksia kaikille samalle viivalle, että koskas sitä maalintekoa oikein yritetäänkään, kun viimiset 20 sekunttia on vaan poljettu sokkona vihollista karkuun.
Pekka Virralla on aikanaan ja varmaan usein ensimmäisillä kausillaan tätä ongelmaa. Ässät pelaakin vähän niinkuin siirtokiekkoversiota Pekka Virran kiekkokontrollilätkästä. Ässien pelissä maalintekomoodiin siirtyminen on oikeastaan vielä vaikeampaa, kun niin iso osa syötöistä on tosiaan niitä siirtokiekkoja, että et voi oikein peliä lukemallakaan päätellä, että onko kiekollisella mahdollisuus säilyttää kiekkokontrollia vai pakko pyrkiä maalintekoon.
Helppoja ratkasuja tähän ongelmaan on mun mielestä kaksi.
1. maalinteko käynnistyy viivan kautta. Kun kiekko tippuu viivaan, valmistaudu siihen, että tulee toimitus, ohjurikiekko tai joku nopea syöttökuvio.
2. Unohodetaan kiekkokontrollimoodi ja siirrytään yrittämään koko ajan maalintekoa... Mutta mieluummin monipuolisemmin kuin Ahon lätkässä. Eli hyödynnetään toista ja kolmatta aaltoa sekä luovuutta säännöllisesti.
Kakkosvaihtoehdossa on varmasti enemmän riskejä, kun silloin me tuskin hallittaisiin pelejä niissä määrin kuin tähän asti. Ja tästä hallinnasta on varmasti ollut tuloksellisesti meille hyötyä.
Ja niitä monimutkaisempia ratkaisuja on sitten varmasti vaikka mitä. Niitä en tässä jaksa alkaa, enkä varmaan osaisikaan selittää.
Se on just näin. Ja vastustajakin juoksee ittensä huomattavasti helpommin pihalle, kun alkuun on yritetty maalintekoa suoraviivasemmin.Siinä on hyviä aihioita josta lähteä rakentamaan. Tilastot tukee näkemystä että Ässät on hyvä pelaamaan johtoasemassa. Tällä kaudella ei olla kertaakaan hävitty kun ollaan päästy johtamaan peliä, ei edes mahtavaa Tapparaa vastaan.
Tähän peilaten lähtisin muuttamaan sapluunaa siihen suuntaan että lähdetään peliin kovalla draivilla ja jopa yltiösuoraviivaisella kiekolla, jopa ottaen riskejä. Maalinteon tuska näkyy ja on selviö, jolloin tarvitaan "rumia" maaleja. Toimitusta maalille, ukkoa perään ja vimmatusti irtokiekkoa reppuun jos ei suoraan mene. Jos/kun johtoasema saavutetaan aloitetaan meidän toimiva kulmarallikontrolli. Vastustaja väsyy ja ottaa riskejä tappioasemassa joka taasen avaa tilanteita päätypelien kautta.
Jos pelit aina aloitetaan kulmarallien kautta riittää kun vastustaja hyvällä prosentilla tukkii sektorit ja hyökkää vastaan. Tämä sitten korostuu jos vastustaja pääsee johtoon. Lennosta on huomattavasti hankalampi muuttaa peliä agressiivisemmaksi kuin rauhoittaa peliä. Tälläiset pelit johtaa vääjämättä juuri 0-1,2,3 tappioihin.
Hyvä puheenvuoro. Asiat ei tosiaankaan ole aina ihan suorasta osaamattomuudesta kiinni. Lätkä on yksinkertainen peli. Monestihan nuot yksittäiset tilanteet ja terävyyden puute niissä tuo mieleen Tamin teesin 95% keskittyminen on 50% suorittaminen. Näin se vaan lätkässä menee. Kun keskittyminen ei ole tasan 100 niin se suorittaminen on ihan hemmetin huonoa. Lähteenmäki ei ole virtuoosi, mutta ainakin Ässäpaidassa pelatessa lähes joka matsissa keskittyminen on se tasan 100. Siksi yksittäisten tilanteiden suorittaminen on yleensä jämäkkää ja hyviä asioita tapahtuu.Pseudotieteily on aina mukavaa.
Dynaamisuus, oivaltavuus, luovuus.
Ensimmäinen ehkä sitä, että suurinpiirtein tietää mitä on tekemässä ja suorittaa laadukkaasti. Napakka, oikein ajoitettu avaussyöttö vauhtiin. Laidasta tai keskeltä sisään päättäväisesti. Jos lyödään kulmaan tai kierrätetään rummun kautta, tehdään se siirto laadukkaasti ja sitten sieltä toiselta puolelta samalla sivulla oleva pelaaja jo ajaa ryminällä tilanteeseen.
Jälkimmäisistä esimerkkejä Kivenmäki, joka olkoonkin ettei alkukausi ole ollut lentokeliä, pystyy hyökkäyssinisen päältä alkaen tekemään asioita. Luomaan, jos ei tyhjästä niin kuitenkin muulla lailla kuin vain grindaamalla ja rakenteen kautta. Pienet, terävät siirrot tyhjään tilaan uineelle Killiselle maalin tuntumassa. Vetopaikka takamies-Vuorisalolle.
Spinkit löytää toisensa mallikkaasti aina silloin tällöin. Tylor nostaa jalalla liioitellun oikeaa laitaa, saa SaiPa-linjan hieman reagoimaan suuntaan ja sitten napakka kääntö kentän poikki täydessä vauhdissa olevalle velipojalle, joka tyhjän tilan käyttäen on puolittaisessa maalipaikassa.
Stenqvist löys ylivoimalla Tylorin pisteiden yläpuolelta täysin vapaana, napakka syöttö lapaan, one-timer mutta tällä kertaa ei uponnut maalipuiden väliin.
Nopeat, pienet tai isommat, dynaamiset pelit, syötöt, siirrot avaa joskus tilannetta. Ettei koko ajan sohita ruuhkissa ja sumpuissa. Kaikilta ei ehkä peliälyä ja/tai käsiä löydy, mutta kouralliselta Ässiä kuitenkin. Yksittäisenä mailankäsittelijänä ja vauhtikoneena Hirvonen taitaa olla kärjessä.
Mutta just sellasta terävyyttä, dynaamisuutta niihin ratkaseviin syöttöihin, laukauksiin, siirtoihin. Täydessä iskussa oleva Lähteenmäki edustaa jotain sellaista. Ei maailman pehmeimmät kädet, mutta asiat tehdään tylysti.
Mietin tuossa, että pitäisikö näiden tämän hetkisten puutteiden osalta Selinin sijaan vaatia enemmän Saku Martikaiselta joka on talenttitiimin päällikkö ja jollain tasolla kaiketi??? vastuussa yksilöiden kehittämisestä. Häneltä vaadittaisiin nyt enemmän...
Joo ihan totta turiset. Kyseessä siis ei osaltani ollut mikään moite / kritiikki valmennukselle... Vaan ihan vain yleistä höpöttelyä. Töitä valmennuksella on hitosti, matka on pitkä ja vasta alussa.Varmasti näinkin.
Mutta 100 metrin aitoihin verratakseni, ollaan vasta noustu pystyyn alkukiihdytyksen jälkeen ja lähestymässä ekaa aitaa. Näitä on arvioitava sitten aikanaan.
Mitä järkeä sitä valmentajaa olisi vaihtaa?
Viime kauden viiminen on melkein pohjalla. Mitä järkeä sitä valmentajaa olisi vaihtaa? Ennemmin tosiaan konsultointiapua valmennukseen. Olisiko Mavesta hyötyä?