Uusnationalismin ja populismin nousu meillä ja maailmalla

[olkikuukkeli]

Meillä on ketju Trumpille, osalle itä-Euroopan maista ja kotimaisille perussuomalaisillekin, mutta ajattelenkohan väärin jos arvioin, että tällaiselle kokoavalle ketjulle voisi olla tilausta?

Finanssikriisi 2008 (jolle myös on oma ketju!) oli erään aikakauden loppu. Sitä seuranneen eurokriisin aikana länsimaiden puoluekentälle alkoi putkahdella monenlaisia "vaihtoehtopuolueita" niin oikealla kuin vasemmallakin. Pahiten takkiin ottanut Kreikka näki sekä kommunismin että ihan rehellisen natsipuolueen nousevan varteenotettaviksi vaihtoehdoiksi paikallisille äänestäjille. Toisen maailmansodan jälkeen pelättiin kommunismin sikiävän kurjuudesta, siksi Marshall-apu. Nyt poliittisen ja taloudellisen eripuran voittajiksi ovat nousseet oikeistopopulistit - avustukset talouskriiseissä on tällä kertaa annettu (hieman kärjistäen) tavallisilta ihmisiltä valtaville pankeille.

Selitysmalleja on tarjottu monia. Amerikkalaisyliopistot ovat tuottaneet niistä useita, kuten Princetonin politiikan tutkimuksen professori J-W Müller, jolla on Tintti-rosvon nimi, mutta jota suomalaisessakin mediassa on tykätty siteerata. Müllerin mielestäni aivan ansiokasta analyysia populismista voi lukea kompaktissa muodossa esimerkiksi täältä: Analyysi: Populismi uhkaa demokratiaa – ja noudattaa aina samaa kaavaa

Artikkelissa käydään läpi populismin keinoja suosion tavoitteluun, vallan saamiseen ja vallassa pysymiseen. Tärkeä ja tarkkanäköinen huomio on se, että perinteisen vasemmisto-oikeistoasettelun sijaan rajalinjoja vedetään globalisaation ja nationalismin välillä - siksi framilla on niin vahvasti esimerkiksi maahanmuutto.

Mielenkiintoisen, mutta kontroversiaalin mallin esittää Brownin yliopiston kansainvälisen poliittisen taloustieteen professori Mark Blyth, joka puhuu "trumpismista" ja ennusti Trumpin valtaannousun jo ennen sen tapahtumista. Hänen selitysmallinsa perustuu talouden rakenteisiin -> kaiken taustalla on 1980-luvulta lähtien harjoitettu talouspolitiikka, jonka suurimmat hyödyt menevät lähinnä muutamalle rikkaimmalle ihmiselle. Palkkojen stagnaatio yhdistettynä finanssimarkkinoiden vapautumiseen aiheutti valtavaa yksityistä velkaantumista, turhautumista ja vihaa, jonka tuloksia katsellaan parhaillaan.

Pitkä video, mutta karanteenissahan on aikaa ja Blyth on hauska esiintyjä:

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=KGuaoARJYU0

Syistä varmasti kiistellään vastaisuudessakin, mutta yksi asia on selvä: tilanne huolestuttaa lähes kaikkia. Tuleeko meille enemmän Orbaneja, jotka vähä vähältä murtavat demokratian perusteet ja seurauksena on poliittisesti epävakaa aikakausi sotineen? Oltiinpa nykytilanteen synnyn perusteista yhtä mieltä tai ei, on aika selvää, että populismin polttoainetta on viha ja kaunan tunne "noita muita kohtaan".

Faktat menettävät merkitystään, koska tärkeintä ei ole olla oikeassa vaan se, että vastustajilla on tukalaa tai heidät saadaan suututettua. Leftist Tears-kahvikupit tekevät Amerikassa hyvin kauppaansa ja vaihtoehtomedioiden jutut keskittyvät riemuitsemaan vastustajan suuttumisesta ja turhautumisesta. Donald Trump on tämän takia tosi suosittu. Vai miten ymmärtäisitte Jussi Halla-ahon tokaisun siitä, että Trump on parasta, mitä länsimaisessa politiikassa on tapahtunut pitkään aikaan?

 

[Fordél]

Artikkelissa käydään läpi populismin keinoja suosion tavoitteluun, vallan saamiseen ja vallassa pysymiseen. Tärkeä ja tarkkanäköinen huomio on se, että perinteisen vasemmisto-oikeistoasettelun sijaan rajalinjoja vedetään globalisaation ja nationalismin välillä - siksi framilla on niin vahvasti esimerkiksi maahanmuutto.

Mielenkiintoisen, mutta kontroversiaalin mallin esittää Brownin yliopiston kansainvälisen poliittisen taloustieteen professori Mark Blyth, joka puhuu "trumpismista" ja ennusti Trumpin valtaannousun jo ennen sen tapahtumista. Hänen selitysmallinsa perustuu talouden rakenteisiin -> kaiken taustalla on 1980-luvulta lähtien harjoitettu talouspolitiikka, jonka suurimmat hyödyt menevät lähinnä muutamalle rikkaimmalle ihmiselle. Palkkojen stagnaatio yhdistettynä finanssimarkkinoiden vapautumiseen aiheutti valtavaa yksityistä velkaantumista, turhautumista ja vihaa, jonka tuloksia katsellaan parhaillaan.

Samantyyppisiä selityksiä tarjoaa populismin nousulle tarjoaa Christer Lindholm. Yksi keskeinen syy on harjoitettu markkinafundamentalistinen talouspolitiikka. Kannattaa kuunnella:

Kuuntele Mikä maksaa? Yle Areenassa: Mikä maksaa? | Totuuden jälkeinen talouspolitiikka

Mielenkiintoista tuossa on esille nostettu maailmantalouden trilemma -ajatus, jonka mukaan meillä voi olla täysimääräisenä vain kaksi kolmesta seuraavasta asiasta: suvereenit kansallisvaltiot, pitkälle mennyt maailmantalouden globalisaatio ja demokraattinen päätöksentekoprosessi. Populistit ovat ymmärtäneet trilemman muita paremmin ja sen ristiriidan, joka on maailman talouden globalisaation ja kansallisen päätöksenteon välillä.

 

[BlackWolf]

Tämäkin olisi hyvä alustus ketjulle, jos siinä ei olisi heti rinnastettu uusnationalismia ja populismia ja vielä vedetty Trumppia mukaan. Edes demokraattisia puolueita kannattavat media eivät pidä Trumppia populistina. Hän ei taistele eliittiä vastaan. Tässä yritetään siis vääntää, jälleen kerran, populismia täysin uuteen muotoon.

Opinion | Why Isn’t Trump a Real Populist? (Published 2019)

He seems determined to betray his base.

www.nytimes.com

Trump Relies on Populist Language, but He Mostly Sides With Corporate Interests (Published 2019)

President Trump’s inflammatory appeals to white working-class voters have not been matched by legislative accomplishments aimed at their financial well-being.

www.nytimes.com

What Is a Populist?

And is Donald Trump one?

www.theatlantic.com

Lähes jokainen poliittikko käyttää populistista retoriikkaa omiin tarpeisiinsa kun sille on sen paikkansa, mutta populismi on ihan toinen asia.

 

[magnum37]

Hyvä pohjustus.

Kahtiajaon jakolinjat ovat kaikissa länsimaissa samanlaiset. Ehkä voimakkaimpina USA:ssa, kun taas entisen Itäblokin maissa kansakunta vetää jo vahvasti äärioikealle. Nationalismi kaikuu pelastuksena niille, jotka ovat kokeneet osansa häviäjiksi globalisaation jälkimainingeissä. Tähän kuuluu paljon heikko-osaisia ja keskiluokkaisia, jotka ovat menettäneet taloudellista ja yhteiskunnallista turvaansa lännen jälkiteollisessa murroksessa. Vuoden 2008 taloukskriisi oli se sytyke, joka synnytti niin oikealla kuin vasemmallakin poliittista liikehdintää pankkeja, eliittiä ja globalisaation kantavia voimia vastaan.

Nationalisteihin ja patriootteihin vetoaa unelma globalisaation lopettamisesta vaikka väkivalloin. Liikkeessä on myös vahvana etnisyyttä korostava sanoma. Aatu oli sittenkin oikeassa -salaliittoteoriat ovat nousseet vahvasti kaiken alunperin terveenkin globalisaatiokritiikin tilalle, mikä on sinällään uusi huolestuttava ilmiö nationalisteissa ja patriooteissa. USA:ssa patriootit ja äärioikeisto luottaa vielä Trumpin ajavan heidän etujaan, mutta mitä sitten kun sekin toivo sammuu tai demokraatit voittaa vaalit?

Vasemmistossa on myös 2008 kriisin jälkeen tapahtunut selkeää radikalisoitumista. Kommunistiset ihanteet nostavat päätään sellaisten nuorten opiskelijoiden keskuudessa, jotka eivät ole henkilökohtaisesti kokeneet Neuvostoliiton olemassaoloa. Kommunismin romantisointia esiintyi vielä 1970-luvullakin, mutta nyt sitä huudetaan pelastamaan maailma länsimaiselta elämäntavalta ja rikkaalta eliitiltä. Tämä virheiden keskellä mellastava äärivasemmisto on sinänsä kirjavaa porukkaa. Mukana on heikko-osaisten lisäksi paljon oppineita.

Tolkun, tasapainon ja keskitien ajattelua sitä kaipaisi, ja maailmanrauha sitä oikeastaan vaatisikin.

 

[Cobol]

Erittäin mielenkiintoinen avaus @olkikuukkeli ja aiheellinen. Jossain vaiheessa voisin pyrkiä avaamaan, miksi ja miten populistit muuttavat ideologiaansa. Tiivistäen kyse on siitä, oikeistopopulistit pyrkivät usein tietoisesti siirtymään talouspolitiikassa vasemmalle. Suomessa esimerkkinä Perussuomalaiset. Ääripäässä tämä voi johtaa vasemmistolaisen ja oikeistolaisen popullistiliikkeen yhteistyöhön, kuten Italiassa tapahtui edellisen hallituksen aikana.

Uusnationalismin yksi juurista Euroopassa on Neuvostoliiton romahtaminen, ja romahtamisesta syntynyt käsitys, jonka mukaan tasa-arvo, demokratia ja taloudellinen toimeentulo kuuluvat Eurooapassa kaikille. Meidän aikamme markkinatalous ei kyennyt täyttämään vähintäänkin moraalista lupaustaan hyvinvoinnista Saksan itäosissa ja muualla entisissä Neuvostoliiton satelliittivaltioissa. Odotettiin paljon ja nopeasti, mutta saatiin vähän. Koska demokratiaa ei varsinaisesti edes ollut, iso joukko ihmisiä koki syvän pettymyksen.

Uusnationalistit ratkaisivat oikeutetusti tyytymättömien ihmisten ongelmia syyllistämällä maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta. Todellisuudessa ratkaisu ei löydy sulkemalla rajat, eroamalla EU:sta ja poistamalla väärää kulttuuria edustavat ihmiset rajojen ulkopuolelle. Uusnationalistien työkalupakista ei löydy ratkaisua, koska menneen saaminen takaisin (Ei EU:ta, ei suhteellisen avoimia rajoja, ei suhteellisen vapaata pääomaa, ei suhteellisen vapaata työvoiman liikkuvuutta jne) ei ole ratkaisu.

Toisaalta niin kauan kun liberaali länsimainen yhteiskunta ei kykene jälleen joko edistämään tuottavuuden kasvua tai tarjoamaan nuorisolle ja muille sukupolville vähintään samaa taloudellista mahdollisuuta kuin heidän vanhenpansa saivat, oikeisto- ja vasemmistopopulismi voivat hyvin. Samalta alustalta kasvaa äärioikeisto ja -vasemmisto ja kasvaa jihadistinen radikalismi, koska kymmenet tai sadat tuhannet ihmiset kokevat joutuneensa juurettomiksi vailla mahdollisuutta unelmiinsa.

 

[Fordél]

Erittäin mielenkiintoinen avaus @olkikuukkeli ja aiheellinen. Jossain vaiheessa voisin pyrkiä avaamaan, miksi ja miten populistit muuttavat ideologiaansa. Tiivistäen kyse on siitä, oikeistopopulistit pyrkivät usein tietoisesti siirtymään talouspolitiikassa vasemmalle. Suomessa esimerkkinä Perussuomalaiset. Ääripäässä tämä voi johtaa vasemmistolaisen ja oikeistolaisen popullistiliikkeen yhteistyöhön, kuten Italiassa tapahtui edellisen hallituksen aikana.W

Tätä teemaa sivutaan tuossa linkkaamassani podcastissa. Siinä nostetaan esille, että ei ole järkevää puhua oikeistopopulismista, koska monilla populistiliikkeillä talouspolitiikka on vasemmistolaista. Sen sijaan kaikkia yhdistää kansallismielisyys, joten on järkevämpi puhua kansallismielisestä populismista.

 

[Cobol]

Tätä teemaa sivutaan tuossa linkkaamassani podcastissa. Siinä nostetaan esille, että ei ole järkevää puhua oikeistopopulismista, koska monilla populistiliikkeillä talouspolitiikka on vasemmistolaista. Sen sijaan kaikkia yhdistää kansallismielisyys, joten on järkevämpi puhua kansallismielisestä populismista.

Juurikin näin. Kuunteln tuon viikolla, kiitokset siitä jo etukäteen.

 

[Byvajet]

Sen sijaan kaikkia yhdistää kansallismielisyys, joten on järkevämpi puhua kansallismielisestä populismista.

Miten kansallismielisyys eroaa (yhtenäis)kulttuurimielisyydestä?

Ulkomaille muuttaneet britit valittelevat koti-ikäväänsä. Ei auta ulkomaalainen puoliso, ei uuden kotimaan kielen sujuva hallinta, eivät laajat ystäväpiirit tai hyvä asema työelämässä. Koti-ikävä kalvaa vielä vuosikymmentenkin jälkeen. Aina vain on vieras.

Vierauden kauhu näkyy myös tilastoista. Melkein kaikki ulkomaille muuttaneet palaavat. Melkein kaikki ulkomaille muuttaneet myös säilyttävät aktiiviset yhteytensä kotikulttuuriinsa tai elävät kotikulttuuriaan omankielisissä yhteisöissä ulkomailla.

Yhä useammat ihmiset kokevat samanlaisia vierauden tunteita kotimaissaan. Tuleeko kaipuuta takaisin yhtenäiskulttuuriin kuitenkaan nimittää kansallismielisyydeksi? Eikö oikeampi nimitys olisi kulttuurimielisyys?

Käsitteiden käytössä kannattaa olla huolellinen, koska niitä käyttämällä päätetään esimerkiksi se, keskitytäänkö politiikkaan vai ihmisen psykologiaan. Ääri-ilmiöiden nousussa kysymys lienee paljon enemmän ihmisen perustarpeista kuin mistään muusta. Niitä ei tulisi selittää niinkään yhteiskunnallisella kuin yksilöllisellä tasolla.

Ihminen on eläimenä pienyhteisöllinen. Kaikki, mikä yrittää ajaa ihmistä poispäin pienyhteisöllisyydestä, horjuttaa tämän henkistä tasapainoa ja luo perustaa ääri-ilmiöiden nousulle.

 

[olkikuukkeli]

Tätä teemaa sivutaan tuossa linkkaamassani podcastissa. Siinä nostetaan esille, että ei ole järkevää puhua oikeistopopulismista, koska monilla populistiliikkeillä talouspolitiikka on vasemmistolaista. Sen sijaan kaikkia yhdistää kansallismielisyys, joten on järkevämpi puhua kansallismielisestä populismista.

En ole tästä missään nimessä eri mieltä. Näen kuitenkin tärkeänä sen, että esim. eurooppalaisessa kontekstissa populistit itse identifioituvat oikeistolaisiksi. Suomessakin PS on tästä hyvä esimerkki - Soinin projektin kaaduttua Halla-ahon johdolla on käytetty paljon viestintäkapasiteettia sen osoittamiseksi, että PS on vähän kuin protektionistinen kokoomus.

@BlackWolf En ihan saanut kiinni ydinajatuksestasi. Liittyykö Trump-ilmiö sinusta populismin ja nationalismin uuteen nousuun vai ei?

 

[BlackWolf]

En ole tästä missään nimessä eri mieltä. Näen kuitenkin tärkeänä sen, että esim. eurooppalaisessa kontekstissa populistit itse identifioituvat oikeistolaisiksi. Suomessakin PS on tästä hyvä esimerkki - Soinin projektin kaaduttua Halla-ahon johdolla on käytetty paljon viestintäkapasiteettia sen osoittamiseksi, että PS on vähän kuin protektionistinen kokoomus.

@BlackWolf En ihan saanut kiinni ydinajatuksestasi. Liittyykö Trump-ilmiö sinusta populismin ja nationalismin uuteen nousuun vai ei?

Ei liity. Trump on Trump ja se liittyy enemmän globalismiin ja kapitalismiin, kiukkuisuuteen vanhoja vallanhaltijoita ja eliittiä kohtaan. Trump on kuitenkin itse osa eliittiä ja on kaikissa toimissaan ollut eliitin ja kapitalismin puolella, ei sitä vastaan. Uusnationalismiin en voi USA:n osalta ottaa kantaa, kun ne on niin patrioottisia idiootteja olleet aina. Sehän koko kansa on yhtä USA USA USA touhua täys. Jotenkin on vaikea nähdä siellä tapahtuneen mitään suurta muutosta tuon osalta, kun se on ollut sitä aina. Ehkä tässä on tapahtunut viimeisten 20 vuoden aikana jopa liikkumista täysin toiseen suuntaan, eli USA on lähentynyt muita maita, vaikka Trumpin kanssa onkin siirtynyt takaisin suurvaltapolitiikkaa kohden. Trump ei edelleenkään ole populisti vaikka onkin käyttänyt populistista retoriikkaa. Täällä (en viittaa jatkoaikaan vaan suomalaiseen mediaan ja keskusteluihin) hänestä maalaillaan kuitenkin populistiä. Kuten äärioikeisto termistä, on tästä populismistä tullut uusi lyömäase jota käytetään väärissä asiayhteyksissä ja mustanamaalaamiseen.

Meillä paras esimerkki populismistä on vihreät joka on niin populistinen puolue kuin voi olla. Vaan se tahallaan aina jätetään sanomatta ja yritetään jotenkin uusnationalsimia, äärioikeistoa ja populismia tunkea saman sateenvarjon alle. Ne on kaikki ihan eri asioita ja yhtä voi olla ilman toista. Eikä populismi ole minkään laidan tai uusnationalismiin rinnastettava asia. Populistejä voi olla kuka tahansa ihan mistä tahansa. Samaten uusnationalisteja voi olla ihan millä reunalla tahansa. Tässä on kuitenkin, jälleen ihan alusta asti yritetty siis yhdistää toisistaan riippumattomia asioita jo otsikkotasolla yhteen, vaikka ne on eri ilmiöitä.

 

[KotkaSydän]

Faktat menettävät merkitystään, koska tärkeintä ei ole olla oikeassa vaan se, että vastustajilla on tukalaa tai heidät saadaan suututettua. Leftist Tears-kahvikupit tekevät Amerikassa hyvin kauppaansa ja vaihtoehtomedioiden jutut keskittyvät riemuitsemaan vastustajan suuttumisesta ja turhautumisesta.

Miksi tämä kuulostaa niin monen eri vasemmistoryhmittymän toiminnalta täällä ja maailmalla. Uusvasemmistolaisten feministien "I bathe in male tears", "tears of the republicans", "right wing tears" jne. Woke-kulttuuri, sjw:t ja twitter-maalittaminen. Jatkuva vittuilu esim. maalaisille ja kaupunkien ulkopuolella asuville. "Antifasistisuuden" nimissä tapahtuva väkivaltainen mellakointi, joka on esim. Saksassa johtanut poliitikkojen uhkailuun, pahoinpitelyyn ja omaisuuden tuhoamiseen. Kommunististen diktatuurien ihannointi, tai vähintään sympatisointi. Suomessa nämä huvittavat fb-ryhmät, kuten "Kokoomuksen, Keskustan, Sinisten ja Persujen vastainen kansanrintama", "Päivystävä suvakki", Rasmus-ryhmät jne. joissa aika surutta leimataan kaikki demarista oikealle. Vastakkainasettelu, viha ja kaunan tunne "noita muita kohtaan", ei myöskään ole mikään "oikeistopopulistin erityisominaisuus". Muna vai kana?

Ei tuo viha, vastakkainasettelu ja vittuilu tosiaan mistään tyhjiöstä ole syntynyt, eivätkä "faktat" nyt vain yhtäkkiä menetä merkitystään. Kun käsitellään "uusnationalismia", "populismia", "oikeistoradikalismia", "äärikansallismielisyyttä" tai mitä nimiä nyt millekin ilmiöille haluaa keksiä ja lyödä samaan syssyyn, olisi hyvä rehellisyyden nimissä aina mainita usein symbioosissa kasvava "uusvasemmistolaisuus" eri haaroineen. Eri termien käytöstä myös usein huomaa termin käyttäjän oman poliittisen taustan, sen vaikutuksen termin käyttöön ja motiivit. Näin toki myös omalla kohdallani.

 

[magnum37]

On sekin ollut koomista huomata, miten ns. sivistyneistön arvomaailma Suomessa on keikahtanut 180 astetta pelkästään 30 vuodessa. Me 1980-luvulla peruskoulun käyneet muistamme vielä, miten kansallismielisyyttä opetettiin koulussa jalona hyveenä pitkät pedakogiikan opinnot läpikäyneiden opettajiemme toimesta. Siniristilippu oli pyhä, itsenäisyys ylpeyden aihe jne. Ja kyllä jokainen lapsi opettajia myöten ymmärsi ettei tuossa kansallistunteessa ollut kyse mistään sellaisesta mihin se tänä päivänä halutaan väkisinkin liittää. Nimittäin fasismiin. Suomen linjaksi on myöhemmin valikoitunut olla maapalloistumisen eli globalisaation etulinjassa. Nyt nuo tämän päivän nuoremmat, samat pitkät pedagogiset opinnot läpikäyneet opettajat, pyrkivät iskostamaan lapsista pois kansallismielisyyttä. Vanhasta pyhästä on tullut pahe.

Niin se maailma muuttuu *hymiö*

Ja ettei tulisi väärinkäsityksiä. Itse en ole pro-nationalisti sen enempää kuin globalistikaan.

 

[Cobol]

On sekin ollut koomista huomata, miten ns. sivistyneistön arvomaailma Suomessa on keikahtanut 180 astetta pelkästään 30 vuodessa. Me 1980-luvulla peruskoulun käyneet muistamme vielä, miten kansallismielisyyttä opetettiin koulussa jalona hyveenä pitkät pedakogiikan opinnot läpikäyneiden opettajiemme toimesta. Siniristilippu oli pyhä, itsenäisyys ylpeyden aihe jne. Ja kyllä jokainen lapsi opettajia myöten ymmärsi ettei tuossa kansallistunteessa ollut kyse mistään sellaisesta mihin se tänä päivänä halutaan väkisinkin liittää. Nimittäin fasismiin. Suomen linjaksi on myöhemmin valikoitunut olla maapalloistumisen eli globalisaation etulinjassa. Nyt nuo tämän päivän nuoremmat, samat pitkät pedagogiset opinnot läpikäyneet opettajat, pyrkivät iskostamaan lapsista pois kansallismielisyyttä. Vanhasta pyhästä on tullut pahe.

Niin se maailma muuttuu *hymiö*

Ja ettei tulisi väärinkäsityksiä. Itse en ole pro-nationalisti sen enempää kuin globalistikaan.

Kansallismielisyys kannattaa mielestäni erottaa uusnationalimista. Tai ainakin itse erotan sen. Kokoomuslaisista kommareihin Suomen lippua ja itsenäisyyttä arvostetaan eli ollaan tässä mielessä kansallismielisiä. Globalisaatio ja kansallismielisyys eivät myöskään ole vastapareja, koska kansallismielinen voi ja kannattaakin usein osin avoimia rajoja.

Määrittelijästä sitten riippuu, mitä eroja näillä sanoilla on. Itse koen ne siten, että kansallismielinen kunnioittaa omaa maataan ja kulttuuriaan, mutta ei koe jo ennalta aggressiivisena muiden maiden kulttuuria ja ihmisten liikkumista Suomeen. Uusinationalismi pohjaa taas monikulttuurisuuden vastustamiseen, ja haluaa rajoittaa voimakkaasti liikkumista.

 

[BlackWolf]

Kansallismielisyys kannattaa mielestäni erottaa uusnationalimista. Tai ainakin itse erotan sen. Kokoomuslaisista kommareihin Suomen lippua ja itsenäisyyttä arvostetaan eli ollaan tässä mielessä kansallismielisiä. Globalisaatio ja kansallismielisyys eivät myöskään ole vastapareja, koska kansallismielinen voi ja kannattaakin usein osin avoimia rajoja.

Määrittelijästä sitten riippuu, mitä eroja näillä sanoilla on. Itse koen ne siten, että kansallismielinen kunnioittaa omaa maataan ja kulttuuriaan, mutta ei koe jo ennalta aggressiivisena muiden maiden kulttuuria ja ihmisten liikkumista Suomeen. Uusinationalismi pohjaa taas monikulttuurisuuden vastustamiseen, ja haluaa rajoittaa voimakkaasti liikkumista.

Muuten allekirjoitan asiasi, mutta olen antanut itseni ymmärtää (en todellakaan ole tutkinut, tiedä tai isommin kiinnosta marginaaliporukan touhut) mutta eikö tämä PVL vai mikä nyt siis olikaan tämä kielletty lippuliike halunnut yhdistää pohjoisen kansat ja ovat useinkin toimineet rajojen ylitse? Minä jotenkin pidän outona, että heitä kuitenkin pidetään muiden maiden kulttuurin vastustajina ja monikulttuurisuuden kimppuun hyökkääjinä, kun he itseasiassa toimivat aika monikulttuurisesti ja käsittääkseni ajavat monikulttuurista agendaa. Ollakseenkin, että ne kulttuurit on varsin lähellä toisiaan. Kai tuon voisi ajatella myös liikkuvuuden vapauttamiseksi jos maista tulisi yksi maa.

Toki tämä on vain yksi pieni otanta isoista massoista, mutta tuli nyt tuosta tekstistäsi mieleen, että miten jopa ääripäitä tulkitaan välillä hieman väärin. Minä näen, että kyse on siitä mikä nyt on nähty paljon tämän "ei ole työntekijöitä pelloille" kohunkin kohdalla. Eli ne väitteet, että ne vie meidän työt ei ole ihan tuulesta temmattuja.

Valitettavasti minulla on hirveän vähän tietoa ja taitoa vastata siihen, että miten tähän nykyiseen tilanteeseen pitäisi vastata. Esim. tuo avauspostauksen Mark Blythin luento oli aika hyvä, vaikka en ole kaikesta samaa mieltä (seuraukset) niin hänen lähtökohtainen näkemys syistä on kyllä täysin sama mitä olen tänne muistaakeni kirjoittanut jo vuosia sitten. Samaan aikaan täällä on syy ollut lähinnä AY-liikkeessä ja muussa vastaavassa, vaikka todellisuus on ihan toinen. Onko sitten vastaus enemmän globalismia vai enemmän sisäänpäinkääntyvyyttä lienee ihan jokaisen itse päätettävissä, mutta tämä kriisi nyt ainakin hieman kertoo siitä kuinka paljon globalismiin ja ahneuteen kannattaa luottaa pitkässä juoksussa.

PS. Pisti oikein naurattamaan Markin läppä siitä, että rikkaat lähtee muualle verojen takia. Niin kovaan sitä on täälläkin (mukaan lukien jatkoaika) väitetty.

 

[adolf]

Kodittomuus | Kokki Melvin Cañas tienasi 6 000 dollaria kuukaudessa mutta joutui asumaan asuntoautossa: Kalifornia on upporikas, mutta silti joka kolmas elää köyhyydessä ja moni on koditon

San Francisco on nykyään upporikas ja rutiköyhä.

www.hs.fi

Tämä juttu sai taas ymmärtämään sitä, miksi niin monet ihmiset haluaisivat saada sen maailman omille kotikonnuilleen takaisin, jossa joskus ovat eläneet.

 

[Cobol]

Muuten allekirjoitan asiasi, mutta olen antanut itseni ymmärtää (en todellakaan ole tutkinut, tiedä tai isommin kiinnosta marginaaliporukan touhut) mutta eikö tämä PVL vai mikä nyt siis olikaan tämä kielletty lippuliike halunnut yhdistää pohjoisen kansat ja ovat useinkin toimineet rajojen ylitse? Minä jotenkin pidän outona, että heitä kuitenkin pidetään muiden maiden kulttuurin vastustajina ja monikulttuurisuuden kimppuun hyökkääjinä, kun he itseasiassa toimivat aika monikulttuurisesti ja käsittääkseni ajavat monikulttuurista agendaa.

Näkisin tässä selkeästi yhden kulttuurin eli kansallissosialismin, joka taas on yhtenäinen kansa yhtenäisessä valtiossa. Sillä, että kansallissosialistinen valtio kattaisi Suomea laajemman, ei ole tässä määrittelyn kannalta merkitystä.

 

[BlackWolf]

Näkisin tässä selkeästi yhden kulttuurin eli kansallissosialismin, joka taas on yhtenäinen kansa yhtenäisessä valtiossa. Sillä, että kansallissosialistinen valtio kattaisi Suomea laajemman, ei ole tässä määrittelyn kannalta merkitystä.

Kyllä minäkin näen tuon saman asian tai siis ajatuksen siellä taustalla. Tarkoitin lähinnä sitä, että kun sieltä Ruotsista matkustaa porukkaa Suomeen mellakoimaan, niin mikä on sen "monikulttuurisempaa"? Eli kun puhutaan näistä idiooteista rasisteina ja monikulttuurisuuden vastustajina, niin ovatko he kuitenkaan? Toki tämä on typerä aihe muutenkin, koska idiotismi on aina idiotismia, mutta se näyttäytyy jännässä valossa tällä tavalla.

Enkä siis todellakaan ole puolustelemassa tuon järjestön toimia. Tarkoitan vain sitä, että nämä asiat ei aina ole ihan niin yksinkertaisia kuin moni haluaa niistä tehdä. Vähän kuten koko ketjun aihe missä maalaillaan aika lavealla pensselillä porukkaa nurkkiin. Nämä on monisyisiä ja monipolvisia asioita, jotka kuitenkin, ehkä, kytkeytyy aika pahasti nykyiseen vallitsevaan markkinatalouteen.

Kai tähän nyt voisi lisätä senkin, että eihän fasimi tai kansallissosialismi lähteneet kumpikaan, kommunismista en ole ihan niin täysin perillä mutta veikkaan samaa lopputulosta, mistään ihmisten vihasta tai joidenkin nykyaikana joka paikkaan tunkemasta "pelosta". Toki tavallaan pelolla on aina osuutta asioihin, mutta ei se kuitenkaan ole ollut mitään aktuaalista pelkoa, vaan huolta ja epätietoisuutta. Vaan nämä ovat lähteneet ihmisten epätoivosta ja huolesta vallitsevassa markkinataloudellisessa tilanteessa. Sitten kun joku tarjoaa sitä oljenkortta mihin tarttua ja mikä näyttää paremmalta kuin vallitseva tilanne, niin ihmiset vähemmän yllättäen tarttuu siihen, on se sitten vappusatanen tai make america great again sloganit.

 

[olkikuukkeli]

Meillä paras esimerkki populismistä on vihreät joka on niin populistinen puolue kuin voi olla. Vaan se tahallaan aina jätetään sanomatta ja yritetään jotenkin uusnationalsimia, äärioikeistoa ja populismia tunkea saman sateenvarjon alle. Ne on kaikki ihan eri asioita ja yhtä voi olla ilman toista. Eikä populismi ole minkään laidan tai uusnationalismiin rinnastettava asia. Populistejä voi olla kuka tahansa ihan mistä tahansa. Samaten uusnationalisteja voi olla ihan millä reunalla tahansa. Tässä on kuitenkin, jälleen ihan alusta asti yritetty siis yhdistää toisistaan riippumattomia asioita jo otsikkotasolla yhteen, vaikka ne on eri ilmiöitä.

Vihreät populistinen puolue? Pidän Ville Niinistöä aika populismiin taipuvaisena poliitikkona, mutta tämä väite vaatisi aika paljon perusteluja taakseen, että sen ostaisin. Jos ajatellaan vaikka Euroopan unionia, niin populismi ja uusnationalismi ovat ilman muuta kietoutuneet toisiinsa. Mielestäni tässä on kyse niin banaalista asiasta, ettei tätä tarvitsisi erityisemmin lähteä todistamaan paitsi jos on eri mieltä.

Minusta ei ole kahta kysymystä siitä, etteikö Trump olisi populisti. Hänen varsin yksinkertainen retoriikkansa on populismia puhtaimmillaan ja kannattajilleen hän lupaa nimenomaan eliitin rahat takaisin. Ja kiinalaisten. Ja meksikolaiset ulos maasta. Linkittämissäsi artikkeleissa käydään läpi Trumpin reaalipolitiikkaa, joka sinänsä on ymmärrettävä näkökulma, muttei ainakaan näin historioitsijan näkökulmasta poista sitä tosiseikkaa, että Trump ja republikaanien puolueessa tapahtunut vallankumous on ilman muuta populistinen, vaikkei se täyttäisi lupauksiaan (töitä ja vapautta liittovaltion ikeestä kaikille!).

Ei tuo viha, vastakkainasettelu ja vittuilu tosiaan mistään tyhjiöstä ole syntynyt, eivätkä "faktat" nyt vain yhtäkkiä menetä merkitystään. Kun käsitellään "uusnationalismia", "populismia", "oikeistoradikalismia", "äärikansallismielisyyttä" tai mitä nimiä nyt millekin ilmiöille haluaa keksiä ja lyödä samaan syssyyn, olisi hyvä rehellisyyden nimissä aina mainita usein symbioosissa kasvava "uusvasemmistolaisuus" eri haaroineen. Eri termien käytöstä myös usein huomaa termin käyttäjän oman poliittisen taustan, sen vaikutuksen termin käyttöön ja motiivit. Näin toki myös omalla kohdallani.

Muna vai kana on ihan aiheellinen kysymys. Kuten ketjun aloituksessa tuon ilmi, nationalistinen populismi on 2000-luvun voittaja-aate, vaikka toki vastaavanlaista liikehdintää voi ilmaantua muuallekin politiikan kentällä. Päivän politiikassa koventunut retoriikka ja kahtiajaon tahallinen syventäminen ovat yleistyneet nimenomaan populistien toimesta. Ns. kulttuuriväen ymmärtämättömyys ja junteille naureskelu on ollut näille liikkeille polttoainetta, mutta politiikan keskusteluareenoille vastaavan vittuilun ovat tuoneet he itse.

Breitbartin, The Daily Wiren, Fox Newsin, OANN:n ja vastaavien toiminta perustuu oman väen yllyttämiseen ja siinä on todella onnistuttu hyvin. Samalla poliittisesta keskustelusta on tullut yhteismitatonta, koska ns. uudessa normaalissa, totuuden jälkeisessä ajassa tai miksi sitä halutaankaan kutsua, ei todellisuuden tapahtumilla ole juurikaan merkitystä vaan pääpaino on vastustajan mustamaalaamisessa. Tämä tulee olemaan vahingollista ihan kaikille pitkässä juoksussa.

Olen tätä suositellut aiemminkin, mutta jos Amerikan tilanne ja sen kehittyminen viimeisen n. vuosikymmenen ajalta kiinnostaa, niin tämä on katsomisen arvoinen dokkari: Ulkolinja: USA:n syvä kahtiajako

Nyt nuo tämän päivän nuoremmat, samat pitkät pedagogiset opinnot läpikäyneet opettajat, pyrkivät iskostamaan lapsista pois kansallismielisyyttä. Vanhasta pyhästä on tullut pahe.

Mihin tämä käsitys perustuu? Olen itse historian opettaja, enkä todellakaan tunnista tuollaista agendaa tai piiloagendaa suomalaisesta koulujärjestelmästä. Päinvastoin, suomalaista yhteiskuntaa katsotaan ja tarkastellaan varsin ruusuisin lasein ja oman kulttuurin tuntemus ja kansallisylpeys ovat edelleen vahvasti läsnä. Totta kai sen rinnalla kulkevat moniarvoisuus ja toistenkin kulttuurien arvostus ja hyväksyminen, mikä on mielestäni tervettä.

 

[magnum37]

Mihin tämä käsitys perustuu? Olen itse historian opettaja, enkä todellakaan tunnista tuollaista agendaa tai piiloagendaa suomalaisesta koulujärjestelmästä. Päinvastoin, suomalaista yhteiskuntaa katsotaan ja tarkastellaan varsin ruusuisin lasein ja oman kulttuurin tuntemus ja kansallisylpeys ovat edelleen vahvasti läsnä. Totta kai sen rinnalla kulkevat moniarvoisuus ja toistenkin kulttuurien arvostus ja hyväksyminen, mikä on mielestäni tervettä.

Sellainen käsitys heijastuu sen perusteella, mitä nykykoulumaailmasta kuuluu. Varmasti koulukohtaisiakin eroja on, ja historian opetuksessa kansallisperinteet ja asenteet ovat enemmän pinnalla kuten ennenkin. Puhuin peruskoulun opettajista enemmän yleisellä tasolla. Kyllä esimerkiksi omana aikanani sellainen 'paatoksellisuus' oli aika vahvasti läsnä liittyen Suomen itsenäisyyteen. Vielä 80-luvulla ei ollut tavatonta, että pinnarit raahattiin niskavilloista juhlasaliin itsenäisyyspäiväjuhlaan. Illalla oli vielä vapaaehtoisia kynttilävalvojaisia jne. Elettiin koulussakin ehkä YYA-aikana jotenkin pienemmässä kuplassa kuin mitä nykyajan monimuotoisempi maailma on, ja koulu tietysti sen mukana.

 

[Yohan]

Itsekin katsoisin, että populismi on vähän huono sana kuvaamaan poliittista todellisuutta, kun oikeastaan kaikilla puolueilla on tavoitteena kansansuosio ja sitä kautta populistista retoriikkaa viljellään oikealta ja kyllä, myös vasemmalta. Vastakkaisia näkemyksiä edustaa mielestäni toisaalta konservatiivis-kansallismieliset kuin toisaalta arvoliberaali-globalistiset puolueet. Joissakin puolueissa (esim. Kokoomuksessa) on näitä molempia edustettuina.

Niin kauan kuin konservatiivinen ajattelu leimataan vain populistiseksi kansankiihottamiseksi ollaan mielestäni hakoteillä. Syitä ns. nationalististen puolueiden nousulle on kyllä nähtävissä. Monelle ihmiselle pelkästään maailman muutosvauhti on kova pala purtavaksi. Ollaan aidosti huolissaan, mennäänkö joka osa-alueella pelkästään parempaan suuntaan. Nykyihminen monesti kuvittelee olevansa kaikilta osin viisaampi kuin edelliset sukupolvet, mikä voidaan asettaa kyseenalaiseksi. Toki tiede ja teknologia ovat kehittyneempää, mutta eivät ne välttämättä tee ihmisestä sen viisaampaa toimimaan elämän eri käänteissä.

 

[mjr]

Artikkelissa käydään läpi populismin keinoja suosion tavoitteluun, vallan saamiseen ja vallassa pysymiseen. Tärkeä ja tarkkanäköinen huomio on se, että perinteisen vasemmisto-oikeistoasettelun sijaan rajalinjoja vedetään globalisaation ja nationalismin välillä - siksi framilla on niin vahvasti esimerkiksi maahanmuutto.

Minulla on lähes marxilaisen materialistinen selitys tähän kansallisradikalismin nousuun - se on reaktio talouden globalisaatioon ja uusliberaaliin talouspoliitikaan. Pääoman merkitys on korostunut työn kustannuksella ja on syntynyt merkittäviä väestöryhmiä, jotka jo ovat syrjäytyneet tai vain joutuvat käyttämään yhä enemmän energiaa pysyäkseen paikoillaan. Jopa osia keskiluokasta tuntee itsensä uhatuiksi (aina huono merkki). Tämän lisäksi vanhat merkityksen antajat, kristillis-humanistiset arvot jatkuvasti menettävät voimaansa - yksilöitä arvotetaan yhä enemmän heidän pelkän tuotantoarvonsa perusteella. Pelisuunnittelija on paljon merkittävämpi ammatti kuin sairaanhoitaja tai poliisi. Julkinen sektori nähdään pelkästään kuluna, suuryhtiöiden ja finanssisektorin pyrkimyksiä myötäillään politiikassa - näitä pyrkimyksiä halpatyöyhteiskuntaan ei mitenkään haittaa maahanmuuton myötä laajentuva pysyvästi köyhyysrajalla kamppaileva väestönosa. Ja se osa humanistisista arvoista, joka yhä etenee, naisten ja vähemmistöjen oikeudet, tuntuu monesta vieraalta ja loukkaavalta - sekä helpommalta kohteelta tyytymättömyydelle ja vihalle kuin jokin etäinen ja monimutkainen talouspolitiikka.

Niinpä kansallisradikaali tyytymättömyys suuntautuu triviaaleihin ja helppoihin maaleihin, ei oikeasti globalisaatioon. Joku Halla-aho edustaa arvoiltaan selkeästi liberalistisuuteen kallistuvaa talouspolitiikkaa vaikka onkin samalla arvokonservatiivi. Se että tämä yhdistelmä on sekä mahdollinen, että sangen tyypillinen kansallisradikaalien johtavissa piireissä, kertoo siitä miten pinnallisesta ilmiöstä kyse. Sijaistoiminnasta - aitoa tyytymättömyyttä kanavoidaan oman vallanhimon tueksi ja maalitetaan marginaalisia, mutta näkyviä väestöryhmiä. Kohkataan Iris Suomelasta, mutta ei Nalle Wahlroosista.

 

[olkikuukkeli]

Ja se osa humanistisista arvoista, joka yhä etenee, naisten ja vähemmistöjen oikeudet, tuntuu monesta vieraalta ja loukkaavalta - sekä helpommalta kohteelta tyytymättömyydelle ja vihalle kuin jokin etäinen ja monimutkainen talouspolitiikka.

Loistava kirjoitus ja tähän osaan tiivistyy paljon myös vasemmiston ahdingosta. Pelkkä kylmä sota ja kapitalismin maailmanvalloitus tuskin selittävät sitä, miksi vasemmisto ei teoriassa otollisia olosuhteita ole pystynyt hyödyntämään. Hekin ovat menneet osaltaan sieltä, missä aita on matalin tarrautumalla identiteettipolitiikkaan ja kannattajiensa keskuudessa helppoihin irtopisteisiin. Inhimillistä ja ymmärrettävää kun vaihtoehto olisi muotoilla kestävää tapaa uudistaa ja korjata nykyisen globaalin järjestelmän valuvikoja - tehdä ns. reset nro 3. Mark Blythia lainatakseni.

 

[dana77]

Globalisaatio on nostanut ihmiskunnan elintasoa niin nopeasti, että ihmiskunnalle on tullut vauhtisokeus. Tästä elintason valtavan nopeasta noususta ei osata nauttia tai olla kiitollisia vaan kritisoidaan sitä siitä, että se ei ole vielä nopeampaa. Kun mikään ei riitä.

Ironia on että kaikki tunnetut vaihtoehdot joita populistit niin oikealta kuin vasemmalta vaativat tilalle tarjoavat vielä hitaampaa talouskasvua.

 

[olkikuukkeli]

Globalisaatio on nostanut ihmiskunnan elintasoa niin nopeasti, että ihmiskunnalle on tullut vauhtisokeus. Tästä elintason valtavan nopeasta noususta ei osata nauttia tai olla kiitollisia vaan kritisoidaan sitä siitä, että se ei ole vielä nopeampaa. Kun mikään ei riitä.

Ironia on että kaikki tunnetut vaihtoehdot joita populistit niin oikealta kuin vasemmalta vaativat tilalle tarjoavat vielä hitaampaa talouskasvua.

Olet käsittänyt ainakin Blythin ja vastaavien populismin selittäjien mallin osittain väärin. Reaalitaloudessa meillä on enemmän resursseja kuin koskaan ja bruttokansantuotteella mitattunakin tuotanto on kasvanut. Samaan aikaan kasvaneesta tuotannosta saatava hyöty jaetaan yhä epätasaisemmin tavallisten työntekijöiden ja osakkeenomistajien kesken. Kun lisäksi palkkakehitys polkee paikoillaan ja toisaalta esim. asuinkustannukset kasvavat jatkuvasti, ihmisillä alkaa olla vaikeuksia selvitä veloistaan.

"Taloudellisiin realiteetteihin" vedoten julkisia palveluja - joista hyötyy eniten köyhin väestönosa - karsitaan samalla kun kaikista rikkaimmille tehdään verohelpotuksia ja typerästi toimineille pankeille ohjataan biljoonia euroja rahaa bailoutteina. Vaikka kulutustavara halpenee, tämä epäsuhta näkyy varsin räikeästi varsinkin niiden kaikista vapaimpien markkinoiden maissa, joissa sattumoisin populistinen liikehdintäkin on voimakkainta. Epäoikeudenmukaisuuden tunnetta ei kannata ikinä aliarvioida ihmisen käytöksen selittämisessä.

 

[dana77]

Olet käsittänyt ainakin Blythin ja vastaavien populismin selittäjien mallin osittain väärin. Reaalitaloudessa meillä on enemmän resursseja kuin koskaan ja bruttokansantuotteella mitattunakin tuotanto on kasvanut. Samaan aikaan kasvaneesta tuotannosta saatava hyöty jaetaan yhä epätasaisemmin tavallisten työntekijöiden ja osakkeenomistajien kesken. Kun lisäksi palkkakehitys polkee paikoillaan ja toisaalta esim. asuinkustannukset kasvavat jatkuvasti, ihmisillä alkaa olla vaikeuksia selvitä veloistaan.

En varmasti ole mitään sellaista mallia ymmärtänyt väärin jota en ole koskaan nähnytkään.
BKT on kasvanut ja työntekijöiden palkat myös. Keskimääräisessä ostovoimassa on huomioituna asuinkustannukset. Työntekijöillä on täysi vapaus hankkia osakkeita ja alkaa nauttimaan ylenpalttisista pääomatuloista. Vaikka ymmärrän että noin ne asiat koetaan, mutta senpä takia osakkeiden omistaminen olisikin niin suositeltavaa, että jokainen saisi sitäkin kokea ja huomata onko se sittenkään niin.