Alhamdulillah! Vuosi 2016 viittaa gregoriaaniseen kalenteriin, eikä se ole tässä ajassa Allahin vuosi, ei missään nimessä. Rienausta! Islamilaisen kalenterin mukaan elämme parhaillaan vuotta 1437.Se kaveri joka joskus satukirjan nimeltä raamattu kirjoitti naurais partaansa jos tietäis mitä me täällä allahin vuonna 2016 palvotaan.
Muslimikalenteri on pysyvästi pysähtynyt vuoteen 1258.Islamilaisen kalenterin mukaan elämme parhaillaan vuotta 1437.
Eikös tuo ajanlasku ole teknisesti edelleen olemassa, ja sitä myös sovelletaan joissakin käytännöissä mm. Saudi-Arabiassa?Muslimikalenteri on pysyvästi pysähtynyt vuoteen 1258.
Toki toki, yritin vain hienovaraisesti viitata islamin Judgement Dayhin, 1258 tapahtuneeseen Bagdadin tuhosta aiheutuneeseen muslimikulttuurin pysyvään taantumaan.Eikös tuo ajanlasku ole teknisesti edelleen olemassa, ja sitä myös sovelletaan joissakin käytännöissä mm. Saudi-Arabiassa?
Toki toki, yritin vain hienovaraisesti viitata islamin Judgement Dayhin, 1258 tapahtuneeseen Bagdadin tuhosta aiheutuneeseen muslimikulttuurin pysyvään taantumaan.
muaddib
En tuomitse, dissaa enkä väitä mitään. Ennemminkin kateellisena ihmettelen, miten joillain ihmisillä on tuollainen kyky uskotella itselleen asioita siksi, että siitä on hyötyä. Vasemmistohenkistä yleiskatkeruuttakaan en tunnusta, mutta kyllähän se esimerkiksi kuolemanpelkoon yms. varmaan auttaisi kummasti, kun pystyisi itselleen uskotella, että jumalat ja kuolemanjälkeiset elämät eivät ole vain ihmisten keksimiä tarinoita.Uskossa on epäilyksen kaudet. Mutta sitten, ainakin tähän elinpäivään saakka, saan mielikuvan siitä sisäisestä rauhasta, jota koin silloin kun henkeni oli vaarassa. Loogisesti ajatellen voin menettää enemmän kuin saavuttaa henkilökohtaisesti muuttamalla ajatteluani suhteessa kaikkein perimmäisiin asioihin. Uskomisesta ei koidu minulle mitään haittaa. Päinvastoin, se korreloi monien turvallisuutta ja vakautta tuovien elementtien kanssa.
Luultavasti kohta joku tuomitsee kommenttini, dissaa sen itsepetokseksi ja hedelmällisimmilläänkin väittää että minulla itselläni on kaikki keinot ottaa se sama turvallisuus ilman uskoa. Voi ollakin. Mutta ei ole riskitöntä kokeilla sitä.
Niin. Ja siellä uskonnottomien leirissä haisee ihan älyttömän usein vasemmistohenkinen yleiskatkeruus. Se, jos mikä tuhoaa elämänlaadun. Jos kuoleman jälkeen käykin ilmi, että uskominen on ollut turhaa, mitä väliä?
Kyselyyn en laittanut rastia ruutuun vaikka sille selkeä paikka onkin. Mainitaan vielä, että elämäni on siinäkin mielessä täysin omani, ettei minulle ole tai tule lapsia. Täten en joudu ratkaisemaan eettistä ongelmaa uskonnon siirtämisestä seuraavalle sukupolvelle. Omille vanhemmilleni olen tästä toki kiitollinen.
En tuomitse, dissaa enkä väitä mitään. Ennemminkin kateellisena ihmettelen, miten joillain ihmisillä on tuollainen kyky uskotella itselleen asioita siksi, että siitä on hyötyä. Vasemmistohenkistä yleiskatkeruuttakaan en tunnusta, mutta kyllähän se esimerkiksi kuolemanpelkoon yms. varmaan auttaisi kummasti, kun pystyisi itselleen uskotella, että jumalat ja kuolemanjälkeiset elämät eivät ole vain ihmisten keksimiä tarinoita.
Helpottaisi varmaan myös tätä loputonta uteliaisuuden tunnetta, jos jokin jumalolento vaikkapa ilmottaisi itsestään ja kertoisi, että älä turhaan mieti enää universumin salaisuuksia, sillä totuus on se ja tämä. Näin ei vain toistaiseksi ole ikävä kyllä käynyt, eikä yksinkertaisesti ole mahdollista uskoa asioihin ilman näyttöä, vaikka siitä kuinka saisi turvallisuutta ja vakautta ja ties mitä muita hyötyjä.
Aikanaan minulle kerrottiin, että ilmastonlämpeneminen on myytti ja pelkkää pelottelua. Halusin todella paljon uskoa, että näin todella on, sillä olisihan se paljon mukavampaa, jos ihmiset eivät olisi pilaamassa planeettaa. Lähdin sitten selvittelemään asiaa ja pettymyksekseni jouduin toteamaan, että väite oli erittäin suurella todennäköisyydellä väärä. Halusin ja yritin uskoa, mutta totuutta ei päässyt pakoon.
Moneen asiaan olisi siis todellakin kivaa ja lohduttavaa uskoa, mutta ei se tunnu olevan mikään tahdon asia, kun faktoihin nojautumista ja loogista ajattelua ei pysty halutessaan sammuttamaan. Mieli on tietenkin aina kaikissa asioissa avoinna uudelle todistusaineistolle suuntaan tai toiseen, mutta päätelmät on kuitenkin tehtävä sen tiedon perusteella, mitä kullakin hetkellä on saatavilla tai muuten niitä ei voi tehdä ollenkaan.
Uskonnoissa ristiriitoja on muunkin kuin tieteen kanssa. Uskonnot ovat jo itsessään sisäisesti aina hyvin ristiriitaisia. Enkä puhunut sinusta, vaan ennemmin itsestäni. Ilmastonmuutoskin oli vain esimerkki. Tiedän paljon muitakin uskovaisia, jotka ovat jossain määrin tieteellisiä eivätkä koe mitään ristiriitaa uskomustensa ja tieteen välillä. Syitä siihen, että uskominen ei ole minulle mahdollista, on erittäin paljon. Niin paljon, että niitä ei missään keskustelupalstan viestissä edes raapaista pinnasta. Ristiriita tieteen kanssa on vain yksi osa.Ei minulla ole mitään ristiriitaa tieteen kanssa. Miksi tiede edes käyttäisi paukkuja sellaisten asioiden pohtimiseen, jotka jo perusluonteeltaan ovat, siis ihan hypoteettisesti, ihmisen vaikutusvallan ulottumattomissa?
Uskon tutkiminen psykologisena ilmiönä on sinällään arvokasta ja varmasti kiinnostavaa. Mutta ei kai yksittäisen ihmisen tehtävä sentään ole "elää tiedettä todeksi"?
Useimmat uskonnot kai kehottavat suojelemaan luomakuntaa (tai mitä sanaa siitä sitten käyttääkin). Ilmastonmuutoksen torjuminen lienee melko ytimessä tähän liittyen.
Hyvin haalea tapakristitty olen. Minut voi nähdä vain tilastoissa.
Uskonto ei hittojakaan kiinnosta ja heitän Kirkko ja kaupunki -lehdet suoraan roskiin, mutta jos mimmi haluaa kirkkohäät, niin en halua niitä estää.
Kirkkohäät on yksi esimerkki kirkon palvelusta. Haastan toiseen: jos olisit vakavasti sairas ja sairaalahoidossa, keskustelisitko sairaalapapin kanssa tämä vieraillessa osastollasi?
Mielestäni on moraalisesti perusteltua myös maksaa kirkon palveluista, jos niitä aikoo käyttää. Olen vuosikausia sitten eronnut kirkosta, kahdestakin syystä. Ensimmäinen oli jonkinmoinen uskon puute. Toinen oli se, etten ollut vuosikausiin käyttänyt kirkon palveluja. Kun en ollut aikeissakaan käyttää, niin tuntui absurdilta maksaa kohtalaisen iso summa per vuosi tyhjästä. Tai sainhan minä espoolaisena Kirkko ja kaupunki -lehden, mutta siinä ei ollut mitään erityisen kiinnostavaa luettavaa. Mutta jos olisin ollut edes satunnainen kirkossakävijä, ja olisin ehkä nauttinut seurakunnan muistakin palveluista edes pienesti, niin sittenhän tuota kirkollisveron vastinetta olisi siunaantunut.Kirkkohäät on yksi esimerkki kirkon palvelusta. Haastan toiseen: jos olisit vakavasti sairas ja sairaalahoidossa, keskustelisitko sairaalapapin kanssa tämä vieraillessa osastollasi?
Congressman says God will save us from climate change - TelegraphUseimmat uskonnot kai kehottavat suojelemaan luomakuntaa (tai mitä sanaa siitä sitten käyttääkin). Ilmastonmuutoksen torjuminen lienee melko ytimessä tähän liittyen.
Congressman says God will save us from climate change - Telegraph
Meet the Republicans in Congress who don't believe climate change is real | Environment | The Guardian
https://www.google.fi/url?sa=t&sour...NvkRCgTPFipWomMdQ&sig2=kZVr4s3Y5Ol9OL_8xvG-3Q
Tuossa muutama esimerkki vastakkaisesta näkemyksestä. Yo. poliitikot ovat sitä mieltä, että ilmastonmuutoksesta ei tarvitse olla huolissaan, koska Jumala huolehtii kyllä.
EDIT: Pahoittelen tuon yhden linkin ulkonäköä, puhelimella sohlasin.
No varmaankin keskustelisin, jos näin on yleisesti tapana. Sitä en sitten tiedä, mitä vaikutusta tuolla keskustelulla olisi. Jos ihmisiä jokin parantaa, niin se on lääketiede, ei uskonto.
Jos ihmisiä jokin parantaa, niin se on lääketiede, ei uskonto.