Mainos

Uskomaton saituus!

  • 118 140
  • 274

JYP#44

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tyyni Kari & Klassikkopaidat
Eikö Atria ole huonoin niistä "merkkituotteista", ainakin valmisruuissa, missä Lidlinkin tuotteet ovat paljon parempia.

No joo eihän se nyt mikään kallismerkkituote ole, en vain tuota kirjoittaessa keksinyt mitään parempaakaan esimerkkiä. Pointti oli se että en tuo Xtra/Rainbow/Pirkka jne, kun siitä alkaa aina joku valittamaan.

Itselle pihinä oleminen on kyllä mielenkiintoista. Tulee harrastettua, miksi ihmeessä ei tulisi. Miksi ihmeessä ostaisin kaupasta yhdelle hengelle jotain kallista, kun saman tuotteen saa selvästi halvemmalla. Tai sitten sitä ei yksinkertaisesti tarvitse.

Itse sitä tulee harrastettua yksinkertaisesti myös "pakosta". 18-19v kun olin lukiossa/armeijassa, en päässyt ikinä kesätöihin, mutta oma auto oli koska pitkät koulumatkat jne. Tuo auto söi melkoisen siivun käyttötilistä ja sitä piti yksinkertaisesti koittaa nipistää jossain jottei ajautuisi vararikkoon. Nyt taas kun asun omillani vieraassa kaupungissa opiskelemassa niin sitä koittaa väkisin säästellä. Jos ei muuten niin säästelen vähintään tulevaa asuntolainaa varten, eipä sen ottamiseen ole enää varmaan montaa vuotta.

Tässä heräsi nyt lukio-aikojen traumat uudestaan eloon. Itsehän olin omasta kaveriporukastani se ensimmäinen joka sai ajokortin ja vieläpä oman auton. Tarkoitti sitä että aina mentiin minun autollani ja yleensä takapenkki huusi käskyjä mihin ajetaan. Käskyt kyllä aina hiljenivät kun bensavalo alkoi palamaan ja kurvasin huoltoaseman pihaan. Varovasti koitin aina välillä kysyä muutamaa euroa bensoihin, mutta yleensä se kierrettiin aina jollain. Hauskaa oli myös se, että kun kaverini saivat kortit ja isän Volvot lainaksi, niin minun piti heille kuitenkin maksaa bensarahaa ihan huolella, vaikka tiedän ettei heidän isänsä vaadi lapsiltaan yhdestä satunnaisajelusta polttoaineita.

Lukiossa sain jotenkin penninvenyttäjän maineen, ja senkin siitä kun en yksinkertaisesti pystynyt (ei ollut varaa) toimimaan yleisenä taksina luokkalaisilleni. Ihan normaali keskustelu niihin aikoihin meni että kaverini kysyy paljonko veloitan jos tulen hakemaan baarista pilkun aikaan pois. Laskin pelkästään polttoaineet, eli en tehnyt yhtään voittoa puhumattakaan kun otetaan huomioon vielä muut autoilun kulut kuin polttoaineet. Noh kun tämän luvun sitten sanoin kaverille niin vastaus oli "no lol, pääsen bussilla halvemmalla". Sitten myöhemmin sainkin kuulla seläntakaa miten venyttelen röyhkeästi penniä enkä huomioi omia kavereita. Just. Tätä tapahtui ihan useamman kerran parin kolmen suusta, kaikki sellaisia "luokkakaveri"-statuksen omaavia. Eli ei parhaimpia kavereita, mutta kuitenkin lasken kavereiksi.

Pihiys on vissiin sitä kun ei anna käyttää itseään rahallisesti hyväkseen.
 

Andrew

Jäsen
Olen itse vetänyt rajan siihen, että en ikinä itse tarjoa, mutta myös kieltäydyn aina jos minulle tarjotaan. En tykkää siitä ja tulee aina semmoinen fiilis, että jää kiitollisuuden velkaan.

Olen todella tarkka rahasta, mutta en pihi. Yksi syy on asuntolaina, jonka haluan maksaa mahdollisimman nopeasti pois. Lisäksi raha rauhoittaa tässä maailmassa, kun tietää, että on hyvät säästöt, jos jotain ikävää tapahtuu.

Usein sanotaan, että pitää elää hetkessä ja se on varmasti totta, mutta ihmiset on erilaisia. En vaan halua tuhlata rahaa, jos koen vähänkin, että se ei ole sen arvoista. Olen huomannut, että raha asioiden suhteen minulla on erittäin huono stressin sietokyky.
 

cottonmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Philadelphia Flyers
Tuosta tarjoamisesta olen niillä linjoilla, että jos itse tarjoaa, niin se on sitten ihan vilpitöntä ja siinä ei ole mitään vastavuoroista odotusarvoa mukana. Ihmiset ovat kuitenkin erilaisissa finanssipoliittisissa tilanteissa ja se on ihan normaalia. Se on taas aika naurettavaa, että jos erikseen sovitaan jokaisen tarjoavan vuorollaan ja näistä lähdetään luistamaan. Miksi edes tuollaisten juippien kanssa hengata?

Oma appiukko on aika hyvä esimerkki, jos ei nyt äärimmäisestä saituudesta, niin ainakin äärimmäisestä tarkkuudesta ja omiin tapoihin jämähtämisestä.

Muutamia esimerkkejä:

- omakotitalon vedenpainetta on säästösyistä säädetty niin, että suihkusta ja kraanoista vesi tulee kuin eturauhasvaivaiselta mieheltä.

- sähkösaunaa käytetään vain jouluna eli kerran vuodessa.

- uudella autolla ajetaan vain välttämättömät markettireissut (kerta viikossa) ja mökkimatkat kesällä, ei yhtään ylimääräistä.

- naudanlihaa ei syödä ikinä sen hinnan takia.

Vähän harmittaa noiden itsensä takia, kun koko touhu on niin urautunutta ja saitaa, vaikka rahaa varmasti olisi esim. matkusteluun.
 

JYP#44

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tyyni Kari & Klassikkopaidat
Rutiköyhäksi luultu talonmies olikin talouslehtien suurkuluttaja ja jätti jälkeensä miljoonaperinnön - Perinnöt - Ulkomaat - Helsingin Sanomat

Tuli tämä ketju mieleen kun tuo uutinen osui silmiin. Noita ihmisiähän pelkästään Suomessa jo yllättävän paljon. Itsekin tunnen useamman. Ja mikään mahdottomuus ei ole että itsekin liityn samaan porukkaan vielä tulevaisuudessa, sen verran paljon tuota saiturin vikaa minustakin löytyy.

Heikelä Korporaatiossa Radio Rockilla tuossa ennen joulua Jussi Heikelä hyvin totesi, että mitä kuluneemmat kumisaappaat jalassa niin luultavasti sitä isompi ranch löytyy isännältä. Harri Moisio taas komppasi että vastaavasti mitä hienommin pukeutunut ja paremmalla autolla ajava, niin sitä todennäköisemmin auto on Santanderin omistama ja kaverilta luottotiedot menneet.
 

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
Tuosta tarjoamisesta olen niillä linjoilla, että jos itse tarjoaa, niin se on sitten ihan vilpitöntä ja siinä ei ole mitään vastavuoroista odotusarvoa mukana.

Miten aina päädynkin lukemaan mitä iihmeellisimpiä ketjuja ja aina niissä sattuu vielä silmään jotain omaakin ajatusmaailmaa kuten tässä. Kun minä tarjoan, niin tarjoan, en odota että joku sen "kuittaa". Toisaalta kun minulle tarjotaan niin oletan, että minulle tarjotaan, enkä koe jääväni siitä mitään velkaa.
Suoraan sanottuna vituttaa ne "vositko nyt ostaa minulle oluen kun sillon marraskuun 12. päivä tarjosin sulle siellä Ykän pubissa sen lonkeron, muistat varmaan"
No omissa kavereissahan tälläisiä ei onneksi ole olemassakaan.
 

Prof. Puck

Jäsen
Suosikkijoukkue
***HIFK*** & Norristolainen
... Kun minä tarjoan, niin tarjoan, en odota että joku sen "kuittaa". Toisaalta kun minulle tarjotaan niin oletan, että minulle tarjotaan, enkä koe jääväni siitä mitään velkaa...

Samalla periaatteella edetään... varmasti tarjoan enemmän kuin minlle tarjotaan, mutta eihän siitä mitään tulisi, että pitäisi alkaa miettimään, kuka on tarjonnut kenellekin ja mitä. Tosin kun tietty raja ylittyy ja huomaa, että joku on aina käsi ojossa ilman tarkoitustakaan osallistua myös itse kustannuksiin, niin sellaiset tyypit lentävät nopeasti pois ystäväpiiristäni. En minä jaksa sellaisten kanssa aikaani tuhlata, sillä aikahan on rahaa...

Yksi pihistelijä löytyy suvusta. Sääliksi käy miestä... hän ei yksinkertaisesti pysty nauttimaan karttuneesta omaisuudesta. Häntä, samoin kuin muutamia muita saitureita töiden kautta tietäen en kyllä väittäisi, että karttunut omaisuus varsinaisesti onnea heidän elämäänsä on tuonut. Saavat varmasti jonkin sortin tyydytystä omaisuudestaan, mutta muuten ovat ihmisinä aika vittumaisia ja katkeria ja eivät todellakaan sellaisia, joiden kanssa haluaisi aikaa viettää.

Kyllä tietynlainen saituus on mielen sairaus siinä missä moni muukin... Tosin ero pitää tehdä vähään tyytyvän ja saidan välillä. Minulla on suuri kunnioitus niitä kohtaan, jotka elämälleen löytävät onnen ja sisällön, vaikka taloudelliset realiteetit olisivatkin hiukan vaatimattomammat.

Omalla kohdallani olen jatkuvassa kiirastulessa sen kanssa, että kuinka paljon paukkuja ja pääomaa laitan sijoittamiseen nyt, ja kuinka paljon elämästä nauttimiseen. Jos oikein alkaisin pihistelemään nyt ja siten kasvattaisin sijoitettavan rahan määrää, niin saavuttaisin taloudellisen riipumattomuuden kymmenessä vuodessa. Mutta se olisi sitten pois kymmenestä ehkä parhaasta elinvuodestani, jolloin voin täysin siemauksin nauttia elämästä ja sen tarjoamista iloista. Tänän saakka on menty tietynlaisella kompromissilla, kuitenkin elämän nautintoja painottaen..
 

Savon Detroit

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Sabres
Jännää saituruutta on sekin että jotkut persoonat säästävät kaikessa mahdollisessa vessapaperia myöten mutta sitten pamauttavat kaiken 10 000 euron stereokaiuttimiin, eli ikäänkuin ollaan saitureita muttei sitten kuiteskaan oikeasti. Samalla kaavalla ne ihmiset säästävät sinun kohdallasi aina halvimman vaihtoehdon mukaan vaikka sinä veisit 100 euron viskipullon joka kerta tuliaisiksi, halvinta pyttipannua sulle nenän eteen ja se sama tarjoillaan niillekin jotka ei sille saiturille tuo mitään koskaan tuliaisiksi ihan kun niitä reilusti tarjoavia olisi isompikin jono ovella. Jossakin vaiheessa sitä tosiaan on mieluummin vaikka itsekseen omissa yksityisbileissä kuin jaksaa vuodesta toiseen jonkun tekoköyhäilyä ja yksipuolista hyväksikäyttöä, rasittavaa hommaa kun ihminen vanhenee muttei kehitys jollain aloilla yhtään.
Niin, thats the life : /
 
Jännää saituruutta on sekin että jotkut persoonat säästävät kaikessa mahdollisessa vessapaperia myöten mutta sitten pamauttavat kaiken 10 000 euron stereokaiuttimiin, eli ikäänkuin ollaan saitureita muttei sitten kuiteskaan oikeasti.
Se minkä arjessa säästää voi juhlassa tuhlata. Minä kuulun tähän ryhmään mutta loppuviesti ei oikein osu omiin tottumuksiin. Voin rehellisesti myöntää olevani saituri joissain asioissa (puhelinlasku, sähkö ja vesi, kotikauppana Lidl, en käy baarissa joka viikonloppu) mutta sitten taas tuhlata toisissa jutuissa esimerkiksi harrastuksissa. Ei mulla olisi varaa laadukkaaseen valmennukseen tai veneen tankkaamiseen kesällä jos ajaisin auton aina kalleimpaan pysäköintilaitokseen tai kantaisin selkä vääränä kaupasta eineksiä ja muita "herkkuja" kotiin.

Omassa kaveripiirissä tämä tarjoamishomma on mennyt todella hyvin tasan, varsinkin muutaman läheisen kaverin kanssa ei tarvitse koskaan miettiä että meneekö tasan koska pitkässä juoksussa varmasti meneee. Elämä on paljon mukavampaakin kun ei tarvitse koko ajan muistella jotain muutaman euron tai kympin velkoja. Siipeilijät ja muut lokit voi etsiä muita taikaseiniä kuin mun lompakon.
 

Savon Detroit

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Sabres
Voi kun se menisikin nuin helposti kun superböle kirjotti: Mie tarkotin lähinnä sellaista saituutta jossa ei säästy vuoden aikana kun joku vitonen, mutta elämä on sentakia yhtä helevettiä isännälle ja vieraille: Kun joku eksyy pakkaspäivinä kylään, ei lämmitetä kun säästetään se euro että vieraat saa palella perse sinisenä vierashuoneessa ja jos lähdetään viemään vieras junalle ajetaan parkit päällä kun säästetään lähivalojen polttimoita, kaupanpäälle sitten saadaan sakot valoitta ajamisesta 50 euroa (vai mitä ne nyt antaa nykyisin) ja ajetaan ehkä naapurin mummon kissan päälle, kolli kuolee ja mummo kyrpiintyy siitä ja saa sairaskohtauksen, kuolee ja sitten kun viedään haudalle kukkia säästetään lämmityskuluissa että kukat paleltuu autossa jotta kukat pötköttää mummelin hautakummulla kuin vaarivainaan miehuskalut keskiiän jälkeen. Ei siis aina säästy tarkoituksenmukaisesti kun joka hikisessä paikassa pihdataan ja lopuksi työnnetään kaikki 10 000 kajareihin : Z

no, kukin tyylillään ja ehkä jätän kyläreissut jatkossa vähemmälle : X
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
ja jos lähdetään viemään vieras junalle ajetaan parkit päällä kun säästetään lähivalojen polttimoita,
Säästyyhän siinä myös bensaa! Josta tuli mieleeni, että edustaa se lainsäätäjäkin monessa asiassa uskomatonta saituutta, kuten juuri esim joidenkin uusien autojen pimeät takapäät, joiden avulla bensaa säästyy varmaan desi vuodessa. Euroopassa. Ja onko muuten urbaanilegendaa että joissain led-umpioissa on sähkövastukset etteivät jäädy umpeen? Hehkulamppujen kieltämisen nyt jotenkin pystyy ymmärtämään, mutta imurien tehoa rajoittava direktiivi tms ei tuntunut kovin fiksulta; niin kuin imurit tässä niitä pahimpia terroristeja olisivat, legendaa mukaillen. Nyt pitää vaan imuroida enemmän, toista legendaa mukaillen.
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Täytyy olla aika pirun tarkka termostaatti, jos lämmityskuluissa pystyy säästämään vitosen tarkkuudella.

Tiedän kyllä, että jotkut eivät raaski lämmittää. Mutta kyllä silloin säästö sähkö- tai öljylaskussakin on kolminumeroinen.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Täytyy olla aika pirun tarkka termostaatti, jos lämmityskuluissa pystyy säästämään vitosen tarkkuudella.

Tiedän kyllä, että jotkut eivät raaski lämmittää. Mutta kyllä silloin säästö sähkö- tai öljylaskussakin on kolminumeroinen.

Meillä on taloyhtiössä suora sähkölämmitys ja meillä on patteritermostaatit asetettu 19 asteeseen. Huonelämpötila on 21.5 koska ihmisistä ja kodin eri laitteista syntyy lämpöä. Maksamme vastikkeen yhteydessä sähköstä ja vuoden lopussa mittarit luetaan ja juuri alkuviikosta tuli tasauslaskun muodossa palautusta lähes 450 euroa. Eikä ole tarvinnut palella tai muutenkaan nuukailla.
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Jo pienenä opetettiin että vaatimattomuus kaunistaa. Tietenkin ajat olivat silloin toiset. Silloin myös opetettiin ettei suomalaiset pröystäile. Nykyään kyllä tuntuu pröystäilevän kun niin paljon niitä citymaastureitakin näkee liikkuvan. Jotenkin sitä miettii että kehtaisiko itse kulkea selvästi kalliimmalla autolla kuin muut. No ei, mutta monet ei vaan mieti sitä. Pröystäilijät saa jopa kiksejä siitä että niillä on parempi auto kuin muilla.

No joo mutta onhan sellainen saituus kyllä huono juttu. Miksi ihmeessä ei ostaisi jotain, mitä oikeasti tarvitsee tai mistä saa lisää nautintoa.
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Mulla on vanha 10-penninen, ja mietin sen antamista siskontytölle kun tykkää rahoista, mutta en ole viitsinyt. Olenko saita?
 

avatar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Raimon Rakuunat
En tiedä, olenko laittanut tätä tänne koskaan. Mutta ystäväni tuttavaperheellä oli ainakin joskus vielä vuosikymmen sitten normaalina tapana pistää käytettyjä talouspaperipaloja kuivamaan, koska "nehän voi monesti aivan hyvin käyttää uudelleen!"

Pohjoisessa kaikki on toisin.
 

Le Banner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK täältä ikuisuuteen! 106-105 NYR
En tiedä, olenko laittanut tätä tänne koskaan. Mutta ystäväni tuttavaperheellä oli ainakin joskus vielä vuosikymmen sitten normaalina tapana pistää käytettyjä talouspaperipaloja kuivamaan, koska "nehän voi monesti aivan hyvin käyttää uudelleen!"

Pohjoisessa kaikki on toisin.

Luojan lykky, että pitivät säästötalkoot ainoastaan talouspaperissa. Tämän ketjun anti on oikeastaan niin järkyttävää toisinaan, että herää epäilys joskus asioiden todenperäisyydestä. Toisaalta ex-duunikaveri antoi aikoinaan vinkin, kuinka jääkaappia säästetään ja sähkölaskua pienennetään laittamalla pari vedellä täytettyä jäistä tölkkiä kaappiin. Aluksi nauratti, sitten itketti.
 

avatar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Raimon Rakuunat
Toisaalta ex-duunikaveri antoi aikoinaan vinkin, kuinka jääkaappia säästetään ja sähkölaskua pienennetään laittamalla pari vedellä täytettyä jäistä tölkkiä kaappiin. Aluksi nauratti, sitten itketti.

Äärimmäisyyksiin viety kitsaus on hellyyttävää. Okei, tuo on jo aika huikeaa.

Mutta äärimmäisyyksiin viety tyhmyys on no, tyhmää. Toivottavasti kaveri edes jäädytti ne tölkit ulkona pakkasella. Muuten suosittelen pientä termodynamiikan kertausta pakastimensa suhteen. :D
 

Le Banner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK täältä ikuisuuteen! 106-105 NYR
Totta. En edes kysynyt kuinka homma hoidetaan, vaan liukenin paikalta vessaan ja löin nyrkillä seinään naurukohtauksen ottaessa vallan.
 

Juteeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche ja Tappara
En tiedä, olenko laittanut tätä tänne koskaan. Mutta ystäväni tuttavaperheellä oli ainakin joskus vielä vuosikymmen sitten normaalina tapana pistää käytettyjä talouspaperipaloja kuivamaan, koska "nehän voi monesti aivan hyvin käyttää uudelleen!"

Pohjoisessa kaikki on toisin.

Jotkut kuulemma kuivattavat niitä ihan kertakäyttöisiä terveyssiteitä uutta kierrosta varten...
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Kaveri asui aikoinaan ruotsalaisen perheen omakotitalossa vuokralla. Suihkussa käymiseen oli tarkka ohje: siellä piti asettaa lattialle heliskulmaisia ämpäreitä, joiden sisällä seisten peseytyminen suoritettiin. Ämpäreihin jäänyt pesuvesi vietiin ulos tynnyreihin puutarhan kasteluvedeksi.
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En tiedä, olenko laittanut tätä tänne koskaan. Mutta ystäväni tuttavaperheellä oli ainakin joskus vielä vuosikymmen sitten normaalina tapana pistää käytettyjä talouspaperipaloja kuivamaan, koska "nehän voi monesti aivan hyvin käyttää uudelleen!"
Mulla on kanssa keittiössä tuollainen tapa. En ole kyllä ajatellut että rahan säästämisen takia niin tekisin. Se vaan tuntuu jotenkin vähän hölmöltä laittaa puhdasta paperia roskiin. Onhan joillakin kuivauspyyhekin astioille, mitä eivät joka kerta pese kun jonkun mukin reunan kuivaavat. Ja kyllähän monet niistävät jopa nenänkin kaksi kertaa samaan nenäliinaan, mikä tuntuu hullummalta kun se paperi ei enää ole puhdas.
 

MunkADunk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Penguins
En tiedä, olenko laittanut tätä tänne koskaan. Mutta ystäväni tuttavaperheellä oli ainakin joskus vielä vuosikymmen sitten normaalina tapana pistää käytettyjä talouspaperipaloja kuivamaan, koska "nehän voi monesti aivan hyvin käyttää uudelleen!"

Pohjoisessa kaikki on toisin.

Tädilläni oli tapana ainakin vielä vuosituhannen alussa laittaa silmälasien pesun jälkeiseen kuivaamiseen käytetyt vessapaperiarkit rullan päälle kuivumaan uusiokäyttöä varten. Kyllä siinä pikkupojalle ensimmäisenä tuli mieleen, että kusipaperiko tuohon on laitettu kuivumaan. Kai tuolla konstilla muutama rulla vessapaperia säästyi vuositasolla, eri asia sitten onko silmälasien kuivaaminen järkevää suorittaa nukkaavalla pehmeällä vessapaperilla esimerkiksi talouspaperin sijasta?
 

Mazaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Karsinnat
Useamman päivän kemuja on tullut järjestettyä etenkin kesällä enemmänkin.

Meillä on kavereiden kanssa varsin yksinkertainen järjestely, jonka ansiosta ei tarvitse miettiä sen suuremmin muiden juomia tai rahan kinuamista.

Useamman päivän kestävissä juhlissa melkein poikkeuksetta yksi henkilö, usein allekirjoittanut, käy hakemassa riittävästi prosentteja sisältävää juomaa ja ruoka- yms. tavarat kaupasta. Sitten lasketaan juomat+ruoat+muut ostokset yhteen ja jaetaan yhteissumma osallistujien määrällä. Jokainen maksaa saman verran tuolle kaupassa käyneelle, joten ainoa miinus voisi olla vaikka lihattomalla ja alkoholittomalla oleva osallistuja. Noita ei kyllä ole kertaakaan vielä näkynyt ja jos sattuisi näkymään, niin eiköhän sellainen osaisi varautua tapahtumaan ihan itse.

Lisäksi, jos esim. joku pääsee paikalle vain yhdeksi päiväksi kolmesta, niin maksakoon sitten vain kolmasosan. Toimii kuin junan vessa, eikä tarvitse säätää juuri ollenkaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös