Mainos

USA-Suomi, WCH I valiera, 10.9.2004, at 7 et

  • 76 139
  • 481

blackhawk

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Chicago
Viestin lähetti Henry Blavatsky
Kiitos kaikille SUOMEN joukkueen jäsenille, itse en henk. koht. uskonut tällaiseen saavutukseen Usan 1-0 maalin jälkeen.. Suomi näytti tänään että se riittää että joukkue uskoo!

Totesin kaverille USA:n mentyä johtoon, että ei ole mitään hätää, meillä on 27 minuuttia aikaa tehdä tasoitusmaali. Sen verran on näitä kiekkomatseja tullut nähtyä, ettei yhden maalin tappioasemasta mene paniikkiin.

Täysin vastaantulijakin voi tehdä tasoittaa yksittäisellä tuurilurvahduksella, jos eroa on vain yksi maali. Ja tässähän ei edes oltu pahasti alakynnessä vaan pystyttiin hyvinkin kontrolloidusti pitämään ottelu vähämaalisena.

Suomi sai paremmin otetta kolmannessa erässä, mutta onneakin oli mukana. Tasoitusmaali oli juuri sellainen biljardimaali, joita Ruotsi yleensä on tehnyt meitä vastaan. Toki onni oli ansaittua ja seurausta siitä, että jaksettiin uskoa ja yrittää.

Uskon, että Suomi on valmiimpi Kanadan kohtaamiseen kuin koskaan aikaisemmin. Silloinen Team Terribleksi haukuttu maajoukkueemme pelasi 13 vuotta sitten Maple Leaf Gardenissa tasapelin Kanadan tähtien kanssa. Ensi tiistaina Air Canada Centressä on mahdollisuus pistää paremmaksi, ellei Tsekki sotke käsikirjoitusta.
 
Viimeksi muokattu:

Mick

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Näin se homma etenee

Upea taistelu Leijonilta kertakaikkiaan!

Kyllä taas monta pettymystä pyyhittiin pois yhdellä ainoalla ottelulla.

Vaan olisihan tässä vielä mahdollisuus ottaa yksi askel...

2-1 56:06 Koivu (Väänänen-Selänne). Siinä palanen suomalaista jääkiekkohistoriaa.


KIITOS!
 

Dnada21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, HPK
Taktisesti erittäin hyvin pelattu. Alussa jäädytettiin peliä ja roiskittiin kiekkoa keskialueelle. Koko ajan pidettiin vähintään neljä pelaajaa kiekon alla. Kotijoukkueelle tuollainen taktiikka on myrkkyä, koska paineet avausmaalin tekemiseen kasvaa koko ajan. Tuolla kestettiin vastustajan alkurynnistys.

Sitten hiljalleen alettiin luoda painetta vastustajan puolustajille, jolloin avaukset vaikeutui ja kiekot alkoi pomppia keskialueella. Niistä pyrittiin nopeisiin hyökkäyksiin, suurimmaksi osaksi onnistumatta, kiitos jenkkipelaajien pelinlukutaidon.

Toisessa erässä jatkettiin samaan tyyliin. Sitten yleisö herää horroksesta ja kaamea kannustus potkii jenkkejä perseelle ja luistelu lisääntyy. Suomi oli välittömästi vaikeuksissa ja ilmassa leijunut maali/jäähy tuli parin minuutin jälkeen. Ylivoimassa Suomen puolustus oli neliössä passiivisena ja syöttötilaa ja -aikaa löytyi takakulmalle.

Onneksi Suomi ei tuosta lannistunut ja yllättäen yleisökin vaimeni. Luuliko ne, että se on sitten siinä? Hah. Raato teki työtään ja jatkoi samalla taktiikalla. Hieman sekoitellaan kenttiä, herätellään ja Suomen paras pelaaja OJ sattuu olemaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Kahden muun suomalaisen kanssa...

Sama kuvio jatkuu. Suomi tukkii keskialueen ja painaa jenkkipakkien päälle. Tulee virheitä ja liian nopeita ratkaisuja. Kiekko Suomelle, nakkaus maalin edustalle ja Sakulla on aikaa veivata kiekko sisään. Siinä nähtiin ero maalintekijän ja sukankuluttajan välillä. Vaikka kiekko pomppi ja lipsahti jo maalin taakse, kylmän viileästi kiekko heitettiin takaisin lapaan ja maaliin.

Pelissä oikeastaan ei heikkoja lenkkejä ollut. Selänne tosin surffaili unten mailla ja syötteli jokusen kerran vaarallisesti vastustajalle, pakit panikoi muutaman kerran turhaan, mutta muuten purkukiekot meni aika hyvin keskialueelle.

Hyvä peli!
 

Rontti

Jäsen
Suosikkijoukkue
paska kiekko
Tää mikään saavutus oo. Sentteriä tässä kaipais.

Ja maailman cup muutenkin on tekemällä tehty turnaus.

Ja vitut! Ihanaa Leijonat ihanaa!
 

JJO

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blues, San Jose Sharks, HJK
Hyvä peli, muttei turnaus ole vielä ohi. Mulla on samanlaiset fiilikset kuin mömmöm-ysivitosen jälkeenkin, eli jotain tyyliin "näinhän sen pitikin mennä, vähempää en odottanut". Vielä en ole menossa järjestämään paraatia Mannerheimintielle. Suomi osoitti harvinaista venymiskykyä, toivon mukaan viimeisetkin peikot karistetaan olkapäiltä finaalissa.

Nälän on kuitenkin kasvettava syödessä, toivon ennen kaikkea ettei vaihtoaitiossa näy MM-92 tyylisiä "Uskomatonta, pelaan MM-finaalissa! Terveisiä äidille kotiin!" -ilmeitä vaan nälkäinen, taisteleva joukkue joka lopulta nappaa myös sen todellisen Kruunun.
 

Olkku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen mestarit 20-21
Tässä kaiken juhlahumun keskellä on syytä muistaa, että Jere Lehtisellä on: Suomenmestaruus, maailmanmestaruus ja Stanley Cup, jotain puuttuu... vielä, mutta puuttuuko keskiviikkona?

Olisko ensimmäinen Suomalainen "neljänsuora"?
 

kaksoismetro

Jäsen
Suosikkijoukkue
Virmasen herrasväki
Kävin tuossa toisella erätauolla vilkaisemassa tätä ketjua ja vähän hämmästelin nupullaan olevaa negatiivisuuskurimusta. Itse tuossa vaiheessa lähinnä mietin, että Suomi oli taistellut hyvin ja sydämellä, mutta Gomezin henkilökohtainen taidonnäyte vei kuitenkin USA:n johtoon juuri yleisön herättyä. Nuo kolme neljä minuuttia olivat USA:n kaikkein paras jakso pelissä.

Vaikka tuohon tulokseen olisi jääty, ei olisi hävettänyt, eikä millään olisi mahtunut päähän tuo negatiivisuus, mutta niinpä vain Suomi puski voittoon perisuomalaisella sisulla ja taistelulla. Tasoitusmaali taisteltiin tahdolla. Toisessa kerrankin ruotsalaishengetär puhalsi Väänäsen lavasta kiekon kaikkien esteiden yli, ohi ja läpi Koivun lapaan, vähän suomalaishengetär pääsi piruilemaan ja puhalsi kiekon pois Sakun mailasta, mutta onnetar nollasi huonot teot ja voittomaali oli siinä.

Suurkiitos joukkueelle ja valmennusryhmälle!
 

Kyri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Atlanta Thrashers
Terveisiä 29-vuotiaalle Jannelle Kiiminkiin. Kaikki pelaa, kaikki katsoo World Cuppia, katso sinäkin.
 

Uncle Becker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Україна
SUPERHOMMAA

Täydellistä toimintaa

Tuomarit loogisia ja oikeudenmukaisia. Ne jotka huutavat Jaken tyhmän jäähyn perään, voisivat huomata, että jenkit ottivat niitä kaksi. Väärä vaihto ja yks keskialueen paini. Bergin taklaus oli selvä kyynärpää, siitä sen enempää. Ehkä pari koukkua jäi pois ja sitä sun tätä mutta kiitettävä suoritus. Ainoastaan lopun paria lisäsekuntia ihmettelin, mutta ehkä kello ei pysähtynyt ajoissa siinä pitkässä kiekossa (joka oli aivan oikein vihelletty)

Ramilla olikin supertaktiikka: Kakkonen onkin ykkönen ja sit ku vastustaja sen huomaa niin ykkönen onki ykkönen taas. Suomella oli kaksi peliin pystyvää kenttää ja Jenkit saivat vain toisen pois. Lisää ongelmia tuli kun kurpitsa siirtyi kahteen ketjuun. Nyt meillä on joukkueen johto, joka reagoi pelin sisällä ja koko homma meni putkeen.

Marginaalit ovat pienet amerikassakin, taisivat luullaa itsestään liikoja. Tornit kaatuivat jälleenn 1109. Bush saattaa vielä jälkikäteen muuttaa pelin lopputuloksen, mutta henkisesti olemme voittaneet.

Olen juossut pihalla Suomen lipun kanssa, juonut olutta, yrittänyt nukkua, juonut olutta, lukenut jatkoaikaa, kirjoittanut jatkoaikaan (ja juonut olutta) ja olen edellee hämilläni.

Yleensä uskon mahdollisuuksiin, mutta enne turnausta en uskonut tätä peliä näkeväni. Tänään media teki Suomesta ennakkosuosikin ja uskoin voittoon koko pelin ajan (vaikka karsee rilleri olikin). Aivan superhommaa kaiken kaikkiaan. Ehkä tämän arvo hahmottuu tarkemmin tänä aamuna / iltapäivällä...

Ei tässä sen kummempaa. Mammammaaa ja hunajata toimivat tänään. Ke aamuna saisi soida muutkin biisit.

Unta? Mitä se on???
 

krobbe

Jäsen
Hienoa!

Suurkiitokset koko joukkueelle upeasta suorituksesta. Vihdoinkin Suomi osasi ottaa USA:n niin kuin se pitää, siitä suurin kunnia kuuluu luonnollisesti Summaselle. On mies sitten verbaloinut mitä tahansa, se on ainakin varmaa, että lätkän päälle Raato ymmärtää.

Joukkueen asenne oli juuri mitä sen pitääkin kun pelataan USAa vastaan. Turha kunnioitus oli jätetty pukukoppiin, ja joka jätkä oli sisäistänyt mikä on homman nimi.

En ole kuuna päivänä pitänyt jenkkejä lähellekään Leijonien tasoisena joukkueena mitä tulee jääkiekon peluuseen sillä tavalla kuin sitä mielestäni tulee pelata; taitavasti, upein sommitelmin, taiturimaisen tyylikkäästi ilman sikamaisuuksia. Tosin tänään jenkit pelasivat yllättävän siistin ottelun.

Jenkkien tähänastinen niskalenkki Leijonista on perustunut USA:n rumaan rikkovaan ja sääntöjen rajamailla liikkuvaan fyysiseen räkäkiekkoon. Lähes poikkeuksetta Leijonnat ovat luistelleet kaukaloon häntä koipien välissä luimistellen nöyryyttämään itseään kun vastassa on ollut Pohjois-Amerikkalainen joukkue. Mutta ei näköjään enää; kiitos Raimo, asennekasvatus on kantanut hedelmää.

Itse peliin vielä. Sankareita löytyi joukkueesta tasan yhtä monta kuin siinä oli jäseniä. J. Ruutua on jokunen täällä mollannut, mutta mielestäni aivan syyttä. Jarkon pelityyli on se mikä se on ja jäähyjä tulee väistämättä aina silloin tällöin, mutta roolipelaajana JR täyttää ruutunsa aivan hienosti, mitä siitä tulisi jos joukkue olisi täynnä Ville Peltosia ja Niko Kapasia? He tekevät sitä työtä minkä parhaiten osaavat ja JR omaa likaista työtään.

Edessä finaali, odotukset eivät kovin rohkeat ole, varsinkin, jos vastaan luistelee iso ja tuhma Kanada, mutta selkeästi Leijonien mahdollisuudet nousivat tämän mielestäni yllätyksellisen voiton myötä.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Hifk, Jokerit, Roosters, Philadelphia Flyers, Dall
ATEISTIN LOPPUOTTELURUKOUS

Voita Suomi itsesi. Ymmärtäkää suomalaiset peljaajat kuinka ihmeellisen joukkueen te yhdessä muodostatte. Kanadan voittaminen vaatii ihmettä ja Tsekin voittaminen pientä ihmettä, jos he loppuotteluun pääsevät. Teemu Selänne nouse vielä muutama pykälä ja unohda kaverisi Janne ja voita itsellesi sekä meille suomalaisille World Cup, koska sinua me vielä tarvitsemme.
Raato raada itsesi sivuun ja anna pelaajien hoitaa loppusilaus valmennustiimin työlle.

Beemen
 

Riz

Jäsen
Suosikkijoukkue
NY Rangers
Viela pitaa hehkuttaa... NHL.comista poimittuja patkia:

"It was Finland's first win over the United States in six meetings going back to the tournament's birth in 1976 as the Canada Cup"

"Finland is the first European team to make it to the final since Russia in 1987"

Nalka kasvaa syodessa. Bring on Tuesday.

World. Cup. Final.
 
Suosikkijoukkue
Hifk, Jokerit, Roosters, Philadelphia Flyers, Dall
AKI BERG

Aki oli yksi pelaaja, joka ylitti itsensä edelliseen Saksa peliin verrattuna kaikkein eniten. Jäähy oli oikein tuomittu ja virhe, mutta muuten erittäin hyvä peli. Junnuvalmentajat katsokaa kuinka tärkeitä ne isot ja hitaat hitaasti kehittyvät puukädet sitten loppujen lopuksi kuitenkin ovat kun pelataan tosissaan elämästä ja kuolemasta. Kaikenlaisia pelaajia tarvitaan kun luodaan saumaton menestyvä joukkue.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Do you believe in miracles!

Pelin lähestyminen yllätti. Tunnit kuluivat aluksi hitaasti mutta silti otteluun valmistautuminen oli vielä kesken kun kello tuli 02. paikallista aikaa.

Sama tilanne tuntui olevan Suomen taistelevilla Leijonilla. Jonkinasteinen jännitys huokui ensimmäisissä vaihdoissa. Teppo taisi olla jäällä reippaasti toistaminuuttia ottelun alusta kun tilaisuutta vaihtoon ei tullut. Kiekko pyöri omissa, poltti lavassa eikä sitä saatu millään putsattua pois.

Alkuhässäkästä kuitenkin selvittiin suuremmitta vammoitta. Modano oli ennustanut pelistä tulevan shakkiottelu. Ja kyllähän tuossa ekassa erässä oli jalkapallomaisia piirteitä. Pelinrakentelusta ei ollut tietoakaan, kiekkoa vain heiteltiin puolelta toiselle, mahdollisimman äkkiä pois omista. Tilanteet jotka silti aiheuttivat sydämentykytyksiä allekirjoittaneessa, että lopettakaa nyt se kiekon pomputtelu oman maalin takana ja heittäkää se vittuun!

Ymmärrän jos tarkka keskialueen trap-puolustus vie puuduttavuudellaan katsomot tyhjiksi. Virheiden välttöä, ei yhtään kuljetusta tai syöttöä keskialueen yli. Luistellaan vaan punaselle, roikko päätyyn, ajokoirat perään ja yritetään saada tilanne aikaan. Sitten vetäydytään itse sumppupuolustukseen. Näin jännittävässä kerrasta poikki-matsissa tuollaisen ei lopulta anna liikaa häiritä, vaikka ykkösen saamattomuutta tulikin kirottua.

Jokisen kenttä sai parhaiten painetta vastustajan päätyyn vaikka todellisia maalipaikkoja oli koko matsissa about viis. Myös Hahlin kenttä oli energinen, Rudi ja erityisesti Nemo näytti sitä osaamista mikä tekee heistä tärkeän joukkueelle. Kun ei änärimatseja oo nähnyt yli kahteen vuoteen, ei nuo roolit ole 100% hallussa. Muutama pommi nelosen jyräduolta, pientä ryntäilyn makua mutta kuuluu pelin henkeen. Pakistossa Martin, Rafalski ja Chelios saivat ainakin omansa suomalaisten terrierien pusuista. Kolmannessa alkoi jo jenkkien raskas starakalusto Guerin-Tkachuk lämmetä Tikun ja Takun käsittelyssä.

Ja ajelihan Teemukin ekassa erässä Rafalskia joka oli Lehtisen kanssa vääntäessään hieman epätasapainossa. Pronger ja Rafalski ainakin osaavat maajoukkuepelien perusteella varoa kääntämästä omassa päädyssä selkäänsä kun Teemu”Tappaja”Selänne on karvaamassa!

Mutta...Suomi onnistui missaamaan ekassa ja tokassa erässä kolme ylivoimapaikkaa. Jokunen tilanne saatiin aikaan mutta vetoja maalille pari-kolme. Ykkösessä Saku-Teme ei jotenkin millään saanut luistimiinsa ja käsiinsä sitä ripeyttä jotta tilanteita olisi tullut. Samalla voi sanoa että tuomarikin oli kaikkea muuta mitä odotettiin. Selkeet virheet otettiin kahdessa ekassa pois ja näin Suomi pääsi tuhrimaan ylivoimia.

Jenkit sai sitten pienen painostuksen poikasen toisessa erässä, hallissa fiilis nousi, Ruutu ja Blake väänsi b-pisteen sisällä tilanteen purkautuessa jo keskialueelle ja...jäähy. Oliko niin että tuomari näki vaan Jaken teon ja kiinnipitämisen? Samapa tuo koska kyllähän Jaken pitäs kaikista ihmisistä parhaiten tietää! Heittiköhän se kevyempi Blake jurkkaa vai mikä oli homman nimi? Ruutua tuli kuitenkin hieman kirottua, poika minkä teit!

Ja sitten New Jerseyn syöttöässä Gomez heitti against all odds kiekon mies-ja mailaviidakon läpi takanurkalle nousseella Weightille: 0-1. Komia maali, ei voi mitään. Alko nousta pelko jo persiiseen, että näinkö se taas menee näitä jenkkilän jengejä vastaan: pienet marginaalit, tarkkaa peliä, vähän maaleja, erikoistilaneet ratkasee. Suomi tuhri omansa, USA pamautti upian maalin.

Jenkkien piti turhautua suomalaisiin mutta niin vaan Rafalski onnistui kuumentamaan Sakun. Oivallinen mutta raukkamainen tökkäisy mailan päällä, tilanteessa jossa peli oli ollut puoli minuuttia poikki ja miehet menossa vaihtoon. Oliko kyse Sakun turhautumisesta? Vai osoituksesta että oli 100 prosenttisesti pelissä mukana? Kuitenkin, tilanne oli huolestuttava ja vaikka altavastaajana lähdettiin niin tunsin pienen pettymyksen ja paniikin ahdistuksen nousevan toisen erän jälkeen.

Toivo eli kuitenkin vahvasti. Maalipaikat oli koko ottelussa harvassa mutta tiesin että Suomi tuli taistelemaan kolmanteen erään, oltiin kuitenkin räpelletty ihan mukiin menevästi mukana. Muutaman minuutin pelin jälkeen Jokiset paino kiekon päätyyn, Tuomo taisteli Leetchin kanssa maalin takana, raastoi itsensä ja Leetchin kumoon. Leetch heitti hätäpurun ränniin. Huomasin että jenkkien laidat olivat tulleet hieman alemmas varmistamaan maalinedustaa, näinpä Tepolla oli tarpeeksi aikaa heittää kiekko viistosti oikealta kohti maalia. Jos aikasemmin kiekko oli aina pomppinut ripareista ulottumattomiin, kimpos se nyt kuin taivaan lahjana maalin eteen kaartaneelle OJ:lle. Esche ei kerennyt peittämään jäätä ja Olli kerkesi kovassa puristuksessa lyömään sen takarautaan.

Tilanteet vaihtelevat paikkaa, eihän sitä aamukuudelta oikein muista kuinka kaikki oikein eteni. Muistaakseni jenkit laitto tasotuksen jälkeen pikkasen aktiivisemman vaihteen päälle. Useita tilanteita joissa Suomen päätyyn heiteltiin sellaisia vittumaisia pomppukiekkoja, joita pakit ei saanu heti haltuun ja jenkit pyrki ajamaan mieheen kiinni. Aina sai sydän kylmänä katsoa kun kiekko pomppi pakkien lavassa eikä sitä saatu heti purettua. Kyllähän Kipper otti muutaman komean torjunnan, kuten sen triplan jossa oli kauhea ryysis maalin edessä, vetoja sateli ja taispa siinä yksi ripari palautua korkeasta mailastakin syliin. Mutta maali pysyi puhtaana. Pari kertaa jenkit ajeli selkeen tarkotuksellisesti maalivahdin päälle, taisi olla Tkachuk ja Weight, joka työnsi Timosen Kipperin syliin. Aloitukset jäi noissa Suomen päätyyn. Virhe!

Vajaat viisi minuuttia ennen loppua -kuvitelkaa, hei!- Suomi sai pienen painostuksen poikasen. Selänne missasi kiekon ja Väänänen nousi vasemmalle laidan viereen ja otti kiekon haltuun. Selänne melkeen paikkasi Ossia mutta kurvasi kuitenkin maalia kohti. Typerää spekulaatiota: jos Ossin syöttö ois jääny ekaan mieheen ja USA olis päässy vastaiskuun. Mutta so not.

Sitten tapahtui against all odds, part 2. Oonasen Vässi heitti kauhean ruuhkan läpitte kiekon takanurkalla kytänneelle Sakulle. Eivät jenkit tainneet moiseen uskoa kun Canadiens-kapteeni oli niin vapaana. Ja taisi Sakukin yllättyä Ossin kyvyistä kun hukkasi kiekon ensin maalin taakse mutta käänsi sen nopeasti notkeilla ranteillaan ja survoi etunurkasta sisään. Voi kilin kellit!

Loppu olikin yhtä piinaa. Jo aiemmin Suomi oli pelannut uhrautuvaa peliä, nyt oltiin kiekon tiellä oikein kasoina. Kysymysmerkkeinä ollut pari Timonen-Numminen hoiti leiviskänsä hyvin. Muistaakseni. Timonen ei pituudelleen voi mitään mutta kyllä reisissä sen verran ruutia on että käyttämällä sopivasti energiaa liikkeeseen, saa hänen massallaan isommankin miehen helisemään. Teppo pelas kanssa perusvarmaa peliä ja vaikkei ketään levyiksi ajanutkaan, niin osoitti ettei rauhallisuudesta huolimatta ole mikään kaikkien kaveri tuolla jäällä vaan ihan jämäkkä pakki.

Kauhuskenaario tapahtui kuitenkin pari minuuttia johtomaalin jälkeen. Jenkit tietysti painosti kovaa, Suomi taisteli ahtaassa paikassa. Kiekko kiersi laidan viereen ja Raision jäävuori ajatteli pistää vähän voimaa tuohon puolustuspeliin. Vähän liian näyttävä pomminhaku, vähän liikaa kädet ylhäällä. Go, no, go,no...?Kyllä tuollasia vaan meni läpi pelin aikasemmissa vaiheissa, niin ainakin tuntuu. Sanottaanko tässä etten ollut täysin tyytyväinen tuomarin ratkaisuun.

Olihan se sitten neljällä kuutta vastaan...mutta niin ne vaan perkele kesti, schätana! Joukkue joka oli ottanut puolivälierävoiton aika keskinkertaisen esityksen jälkeen, jonka yksi runkopuolustaja oli poistunut kesken turnauksen, jonka valmentajan päätä vaadittiin vadille...

Tässä jotenkin väsyneenä vaikea kuvailla tuntemuksiaan mutta olihan tää perkele Suomen lätkähistorian makeimpia hedelmiä! Kiekkokerma paikalla, pelataan Yhdysvalloissa maan kiekon kehdossa tähtirintoja vastaan, noustaan takaa ja voitetaan viime minuuttien maalilla. Voi hellan lestas! Taktiikan ja taistelun voitto, raastettiin suurella suomalaisella sydämellä!

Finaali tiistaina mutta eiköhän nautiskella tästä ainakin tämä päivä, finaalivastus selviää ensi yönä. Muttei sitäkään vielä jaksa ajatella. Kello on hieman yli kuusi, aurinko nousee joskus jossain, lämpöä on riittävästi, tummia pilviäkin on taivaalla.

Mutta Leijonat kirkastivat päivän. Kiitos oikeen syräämmen pohojasta!
 
Viimeksi muokattu:

KJR_63

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport Vaasa. LA Kings
Voi perkele mikä peli! Enpä ole moista karvauspeliä tainnut nähdä koskaan! Muistutti jotain AC Milanin prässipeliä.. Kolmannessa hyökkäyskin alkoi kulkea kuin unelma! huh huh
 

tv

Jäsen
Suosikkijoukkue
suomalaiset NHL:ssä
Huoh.

Olipa uskomaton ottelu. Tässä tunteiden myrskyssä jotenkin tuntuu siltä, että tämän tunteen edelle menevät vain oman pojan syntymä, omat häät ja se kun kosin nykyistä vaimoani. Vuoden -95 mestaruus on tämän rinnalla aikalailla pelkkää amatöörien puuhastelua. Hienoa Leijonat! Enää ei ainakaan ole mitään hävittävää ja kaikki voitettu on pelkkää Poonusta.
 
Viimeksi muokattu:

tumba17

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit jo vuodesta 1971
Hienoa pojat! Harmi juttu etten matsia asuinpaikassani voinut katsoa, mutta fiilis oli mahtava kun luin Jatkoajasta Koivun tehneen byyrin. Sitten kun Nelonen ilmoitti lopputuloksen, ei voinut kuin tuulettaa.

Jatkoajassakin on puhuttu paljon Suomen jengin pienikokoisuudesta, fysiikan puutteesta ja kuinka Ruotsi, Jenkit, jne. ajavat ylitse. Oheessa lainaus ESPNn otteluraportista koskien USA-matsia.

"As perhaps Europe's most physical team, the Finns are closer to the Canadians and the Americans in style -- and they like to hit."


Eli ei tuo tunnu fyysisyyden puutteesta olevan kiinni. Olisiko Summasella osuutensa moiseen pelaamiseen? En itse muista pohjoisamerikkalaisten koskaan kehuneen Suomen kovaa taklauspelaamista.
 

kamenski

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Loistavaa! Uskomatonta!

Erittäin hieno voitto, ei voi muuta sanoa. Kiitokset kaikille leijonille tästä ottelusta, oli huumaavaa ja tunnelma katossa kisastudiossa voiton ratkettua.

Mutta, ei hyvää ilman huonoa. Pelin taso ei päätä huimannut, mikä oli valitettavaa - vaikka pelissä onkin paljon, ei itse pelin välttämättä tarvitse olla puuduttavaa roiskimista, se nähtiin viime kevään NHL -playoffeissa. Korkeillakin panoksilla pelattaessa peli voi olla viihdyttävää. En tarkoita että peli olisi ollut aivan umpitylsää perus SM-liiga neppailua - taklauksia oli paljon (ISO plussa suomalaisille tästä - PIDIN!), mutta maalitilanteita vähän. Semminkin kun joka toinen syöttö oli neppi keski-alueelle.

Toisaalta suomalaisittain panokset olivat niin suuret, ettei pelin kehnoa tasoa ehtinyt jäädä miettimään jännitykseltä. Ehkä juurikin sen takia, että mikä tahansa pienikin tilanne saattoi olla ratkaiseva - "vittu jos tuo tuonoi ei saa nyt nepattua tota kiekkoa pois niin katsuk rankasee heti"; "vedä nyt hentunen! kaks metriä ohi mutta oishan se voinut kimmota leetsin pohkeesta maaliin" - peli piti penkissä loppuun asti.

JA ONNELLINEN OLIN TULOKSEN SELVITTYÄ!

Niin onnellinen, että nyt klo 6:57 avaan uuden oluen ja alan katsomaan matsia uusintana.

Enkä halua maalata piruja seinille, mutta turnauksen alusta alkaen on ollut kutina perseessä, että Kanada jyrää turnauksen tappioitta. Kanadan materiaali on eri planeetalta kuin muiden maiden. Vaan niinhän se oli Naganossakin ...
 
Suosikkijoukkue
Hifk, Jokerit, Roosters, Philadelphia Flyers, Dall
Re: Loistavaa! Uskomatonta!

Viestin lähetti kamenski
. Pelin taso ei päätä huimannut, mikä oli valitettavaa - vaikka pelissä onkin paljon, ei itse pelin välttämättä tarvitse olla puuduttavaa roiskimista, se nähtiin viime kevään NHL -playoffeissa. Korkeillakin panoksilla pelattaessa peli voi olla viihdyttävää.

Jos katsot peliä uudestaan niin huomioi kummankin joukkueen siniviivapeli ja varsinkin Suomen. Siniviivat polttaa. Ainoa moka siniviivalla meinasi tulla 3 erässä Olli Jokiselle jättösyötöstä, jotka kuvittelisin suomalaisille olevan kiellettyjä, koska niistä tulee aika vaarallisia vastahyökkäyksiä (Lake Placid 3 viimeistä ottelua päättyi siniviivamenetyksiin hyökkäysalueella ja yksi niistä oli Suomen huolimaton jättösyöttö)
Peli oli shakkia niinkuin asiantuntijat odottivatkin. Kumpi avautuu ensiksi ja kenen jalat kestävät. Suomi voitti ansaitusti.
 

vetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, CAR, HIFK (salaa)
Re: Loistavaa! Uskomatonta!

Viestin lähetti kamenski
Niin onnellinen, että nyt klo 6:57 avaan uuden oluen ja alan katsomaan matsia uusintana.

Enkä halua maalata piruja seinille, mutta turnauksen alusta alkaen on ollut kutina perseessä, että Kanada jyrää turnauksen tappioitta. Kanadan materiaali on eri planeetalta kuin muiden maiden. Vaan niinhän se oli Naganossakin ...

Sinäkin? Kun tuota ei vieläkään oikein uskoisi todeksi - siis tulosta.

Ja kaikki on mahdollista... eikä vielä edes tiedä kumpi tulee finaalissa vastaan, joten kassellaan.

Taidankin ilmottaa duuniin että tulen tiistaina huomattavasti normaalia myöhemmin paikalle.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Hienoa Suomi! Katselin peliä täällä L.A:ssa ESPN2:n kautta. Roenick muuten heitti kommenttia että Teppo oli valittu Suomessa maan seksikkäimmän näköiseksi mieheksi tai jotain sellaista muutama vuosi sitten, ja siitäkö oli Phoenixissa riemua riittänyt pukukopissa. Ei liene Teppo kovin kumman näköinen heppu Amerikan mittapuussa.
ESPN:llä edelleen hehkutettiin USA:n ykköstroikkaa, Tkachuk-Modano-Guerin, mutta tämän ketjun Suomi hoiti hienosti pimentöön muutamaa vaarallisen näköistä hyökkäystä lukuunottamatta. Mielestäni jenkit olivat kahdessa ekassa erässä dominoivampia ja en uskonut Suomen voittoon. Kolmannen erän alussa tuli yhtäkkiä sellainen olo, että Suomihan voi tässä pärjätäkin. Jotenkin jenkulat lopettivat luistelun ja päällepainamisen ja Suomi pääsi kiinni peliin. Siinä vaiheessa kun Saku teki maalinsa pääsi minultakin pieni riemunkiljahdus. Loppu oli yhtä piinaa ja tasoitusmaali meinasi roikkua ilmassa, mutta ei sentään. Se kello muuten siinä lopussa ei meinannut pysähtyä ollenkaan ja ihan oikein peliaikaa lisättiin pari sekuntia, vaikka se Suomen piinaa lisäsikin.

Suomen parhaita olivat mielestäni OJ, Kipper, Timonen ja tietenkin Saku. Sen sijaan Teemun on aika vetäytyä eläkkeelle, tai olisi ollut jo kolme vuotta sitten. T. Ruutu yllätti minut myös positiivisesti, ja Teppo pelasi varmasti. Sen sijaan kotikuntani ylpeys, Aki Berg, aiheuttaa aina ylimääräisiä sydämen tykytyksiä. Eloranta ehkä heitti Suomen jatkoon, mutta muuten aika turha mies. Ei se täällä L.A.:ssakaan mitään aikaan saanut, kuten ei näköjään saa Pirneskään.

Pidetään matalaa profiilia finaalia ajatellen eikä lähdetä takki auki. Tähän astinen on todennäköisesti jo Suomen kaikkien aikojen paras kiekkosaavutus, ja siitä on syytä olla ylpeä, kävi sitten finaalissa miten vain.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös