Mainos

Urut, kissat ja avaruuspoika – TPS:n ottelutapahtuma

  • 1 397 458
  • 6 847

Hokiameeba

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Tuli tässä mieleen, että jos oikein muistan, niin Tepsillä oli jo Auliksen aikaan kaksi kuuluttajaa. Kaudella 2009-2010 alkujuonnot ja pelaajaesittelyt veti toinen kaveri, kenttäkuulutukset toinen (Rajalin?). Kuka tämä toinen kaveri oli ja mihinkä lähti Tepsistä? Tykkäsin miehen tyylistä. Viitasen tyyli kuuluttaa Tepsi jäälle alkushown jälkeen ei ole oikein koskaan iskenyt.
 

charlieglide

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Tuli tässä mieleen, että jos oikein muistan, niin Tepsillä oli jo Auliksen aikaan kaksi kuuluttajaa. Kaudella 2009-2010 alkujuonnot ja pelaajaesittelyt veti toinen kaveri, kenttäkuulutukset toinen (Rajalin?). Kuka tämä toinen kaveri oli ja mihinkä lähti Tepsistä? Tykkäsin miehen tyylistä. Viitasen tyyli kuuluttaa Tepsi jäälle alkushown jälkeen ei ole oikein koskaan iskenyt.
Tom Rajalin oli tosiaan tämä kaveri ja ilmeisesti tuossa 2015 paikkeilla poistunut kuvioista. Jatkoi (ja jatkaa?) ilmeisesti TuTon peleissä joen toisella puolen.
Itsekin pitänyt Rajalinin tyylistä huomattavasti enemmän kuin Ikusta, olen sitä varmaan tällä palstalla muutamaan kertaan toistellutkin. Silloin kun Rajalin hoiti kuulutukset ja Iku pelaajahaastattelut, se oli mielestäni paras yhdistelmä.
 

Hokiameeba

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Tom Rajalin oli tosiaan tämä kaveri ja ilmeisesti tuossa 2015 paikkeilla poistunut kuvioista. Jatkoi (ja jatkaa?) ilmeisesti TuTon peleissä joen toisella puolen.
Itsekin pitänyt Rajalinin tyylistä huomattavasti enemmän kuin Ikusta, olen sitä varmaan tällä palstalla muutamaan kertaan toistellutkin. Silloin kun Rajalin hoiti kuulutukset ja Iku pelaajahaastattelut, se oli mielestäni paras yhdistelmä.
Mutta kuka oli tämä toinen kaveri? Kuulutti alkuspiikit, pelaajaesittelyt ja joukkueen jäälle.
 

charlieglide

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Mutta kuka oli tämä toinen kaveri? Kuulutti alkuspiikit, pelaajaesittelyt ja joukkueen jäälle.
Aivan, eli siis tuo toinen kenttäkuuluttaja? Olisiko ollut DJ? Taikka Juha Oksanen joka juonsi tuolloin myös Business Clubilla erätaukohaastatteluja, ääni kuulostaa hieman häneltä mutta en ole varma.
 

Manlow

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Itse muistan kuulleeni tällaisen jutun Rajalinista, että kun Liigan taholta tuli käsky, että kaikissa Liiga peleissä pitää varoittaa "lentävistä kiekoista" katsomoon. Niin Rajalin ei olisi tätä suostunut sanomaan, sillä kiekot ei lennä, vaan ne liitää.
Tämä nyt tuskin ollut se oikea syy miksi poistui, mutta tuli vaan mieleen tämmöinen.
 

alessi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Wernblom, Lindroth, TPS sekä Ruskon #51
Mun mielestä Ikun tapa kuuluttaa esim. avauskentälliset ja TPS:n maalit on todella hyvä, ääni toimii. Mutta makuasioita kai nämäkin.
 

Pressiboxi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Palloseura
Itse muistan kuulleeni tällaisen jutun Rajalinista, että kun Liigan taholta tuli käsky, että kaikissa Liiga peleissä pitää varoittaa "lentävistä kiekoista" katsomoon. Niin Rajalin ei olisi tätä suostunut sanomaan, sillä kiekot ei lennä, vaan ne liitää.
Tämä nyt tuskin ollut se oikea syy miksi poistui, mutta tuli vaan mieleen tämmöinen.
Tiettävästi Rajalin halusi normitason liksaa tehtävistään ja sehän ei Tepekselle käynyt -> kenkää.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: kopo

Kultalehvä

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Columbus Blue Jackets
Tiedä sitten paljonko nostalgialla on tekemistä asian kanssa, mutta onhan tämän videon setti ihan eri maailmasta nykyisen ottelutapahtuman kanssa. Tämä tuntuu tunnelmalliselta ja siltä että sillä on sielu, toisin kuin nykyinen sieluton jytä-pommi-valo-wau-pau-pum-tykitys.
Kyl mulle nykynenkin setti toimii, musa on toimiva ja laseritkin ihan tyylikkäät. Mutta ei se toki voita Morricone + Metallicaa. Ja sitten jos saisi vielä Pelaajat sieltä mustasta putkesta ulos ni bueno.
 

Hokiameeba

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Tiedä sitten paljonko nostalgialla on tekemistä asian kanssa, mutta onhan tämän videon setti ihan eri maailmasta nykyisen ottelutapahtuman kanssa. Tämä tuntuu tunnelmalliselta ja siltä että sillä on sielu, toisin kuin nykyinen sieluton jytä-pommi-valo-wau-pau-pum-tykitys.
Mä yhdistäisin tän nykyisen tyylin ja 2010-tyylin. Contender theme pelaajaesittelyineen ja kuulutuksineen, laserilla pelaajan nimi sekä numero jäälle. Ecstasy of Gold+Entersandman+laser/valoshow ja liekit vielä takaisin. Semmonen överimäärä liekinheittimiä näytti viimeks finaaleissa vähän hölmöltä, joten kohtuu siinäkin.
 

Saksipotku

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Tiedä sitten paljonko nostalgialla on tekemistä asian kanssa, mutta onhan tämän videon setti ihan eri maailmasta nykyisen ottelutapahtuman kanssa. Tämä tuntuu tunnelmalliselta ja siltä että sillä on sielu, toisin kuin nykyinen sieluton jytä-pommi-valo-wau-pau-pum-tykitys.

Olen ihan samaa mieltä tästä. Yleisestikin Liigan ongelma on se, että sen on ollut vaikea pysyä maailman modernisoitumisen matkassa. Liigatason jääkiekon kokonaistunnelmaan sopi paremmin se, ettei kaikki ollut niin kliinistä ja helposti saatavilla olevaa kuin nykypäivänä. Siinä missä NHL on Suomessa tämän saman aikajakson aikana ottanut jatkuvasti erävoittoja asioiden modernisoitumisten myötä, on Liiga käytännössä jatkuvasti ottanut turpaansa. Erityisesti Turussa tämä sieluttomuus on jo vuosikymmeniä jatkuneen luokattoman seurajohtajuuden vuoksi erityisen korostunutta.

Tuohon aikaan vielä (n. 15v sitten) pelaajien näkeminen livenäkin tuntui joltain, kun niiden suorituksia ei ollut nähtävillä koko ajan joka paikassa. Pelit seurattiin livenä tai Auran Aalloilta, ja piti oikeasti keskittyä Järvenpään kuuntelemiseen, että matsista pysyi kartalla. Toisin on nykyään, kun vaikka näet pelin huippulaadukkaasti telkkarista niin silti fokus karkaa puhelimelle koko ajan.

Lisäksi aiemmin ei ollut ongelmaa informaatiotulvasta, vaan maalikoosteet näki Auran Aaltojen tuottamista striimipätkistä (kotipelien osalta) ja muu tiedottaminen oli vain kotisivujen ja Jatkoajan lukemisen varassa. Toki Tepsin nykyinen viestintäkin on sitä tasoa, että tämän seuran kohdalla ei voi puhua informaatiotulvasta ilman sarkasmia. Lähinnä tarkoitan vaan sitä, että vaikka esim. lehdistötilaisuudet ovat nykyään helposti katsottavissa, niin kun ei niissä ole minkäänlaista sielua tai sisältöä niin miksi vitussa niitä jaksaisi katsoa. Aiemmassa maailmassa niitä pelin jälkeen todella odotti, kun Jortikka, Suikkanen tai J. Koivu tarjoilivat jatkuvasti toimittajien lapaan mehukkaita lausahduksia, ja heiltä myös oikeasti kysyttiin jotain.

Tuohon maailmanaikaan, ja jo kauan sitä ennen, suurin etu oli se, että peli ja persoonat kentällä olivat tapahtumien keskiössä. Vähitellen homma on kuitenkin lipunut siihen suuntaan, että enää katsojille ei ole riittänyt se itse peli ja persoonat. Tämä on myös ihan ymmärrettävää, koska persoonat on nykymaailmassa hiottu kaikki niin särmättömiksi pelitavan toteuttajiksi. Peli itsessään on täysin tunteen tappavaa peruuttelua ja pelaajisto jää kovin etäiseksi, lähinnä varsin nimettömien rostereiden vuoksi.

Tämän kaiken takia hallitapahtumiin on tarvinnut koittaa keksiä jos jonkinlaista härpäkettä ja viihdykettä, mutta aika keinotekoisin lopputuloksin. Kaiken maailman "look a like -camit" ovat ihan hauskoja juttuja, mutta jos klipit niistä ovat niitä, jotka keräävät Tiktokissa isoimmat katsojamäärät niin kertoo valitettavaa kieltä siitä mihin maailma on mennyt. Satunnaiskatsojia toki palvelee ihan hyvin tuollainen skeida, mutta enemmän huolestuttaa se, että minkä verran tulevaisuuden katsojia kiinnostaa se itse tapahtuman pihvi. Tässä toki ollaan isomman yhteiskunnallisen ongelman äärellä muutenkin, kun nuorten aivot ovat niin nopeasti saatavilla olevan dopamiinin perässä vaan jatkuvasti.

Loppujen lopuksi koko homma kantaa nykypäivänä aika pitkälti vaan aikaisemmin luodun brändin voimalla. Jos miettii, että olisin nykymaailmassa itse 15-vuotias teini, joka ei olisi pelannut juniorina jääkiekkoa, olisi vaikea nähdä syitä, että miksi innostuisin tästä nyky-Liigan meiningistä siinä määrin, että sitä alkaisin intohimoisesti seuraamaan. Siinä tulee olemaan isot ongelmat edessä tulevaisuudessa, että miten saadaan ne isot massat, jotka eivät itse jääkiekkoa juniorina pelaa, kiinnostumaan lajista kotimaisen kiekon osalta. Paljon on vielä niitä, jotka ovat "aina" matsit katsoneet ja tulevat katsomaan jatkossakin, mutta sitä uutta sukupolvea pelkään tulevan aika pirusti vähemmän tulevaisuudessa.
 
Viimeksi muokattu:

Jaakko

Jäsen
Suosikkijoukkue
RFC Liege
Parahin @Saksipotku ja monet muut samoilla ajatuksilla liikkeellä olevat. Hyvät tuntemukset, mutta taustalla ropisee sen verran käpypisteitä, että kyseenalaistan duunin ikkunasta paistavan auringon valon. Ei hätää näin käy kaikille. Ennen oli paremmin, pitää harvemmin paikansa, jos nyt ei ole kyse TPS:n menestyksestä. Pitää muistaa, että aikuinen on nuori väljähtäneillä tunteilla. Ongelma on vaan, että muut väljähtyy paitsi vitutus, joka tuntuu kasvavan, tapahtui mitä tahansa.

Ei mulla ole tilastoa, mutta TPS:llä lienee nuorin keski-ikä hallilla. Meillä on kannattajakatsomossa mobit sekä U18 että U12, jonne syöttöliikenne lastenmaailmasta takaa, että uusia sukupolvia tulee. Lasten käyntiä peleissä rajoittaa enemmän rajoittuneet vanhemmat kuin kersojen kiinnostus kiekkoon.

Loppupeleissä urheilukatsomosta saa sitä enemmän irti, mitä enemmän sinne antaa.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
TPS, Winnipeg Jets
Myös omaan silmään pistänyt tämä että Mutkassa näyttää olevan selvästi enemmän alle kuin yli 20 vuotiaita. Eikä siinä mitään mutta selvä ero kymmenen vuotta taakse päin kun muistelee
 
Olen ihan samaa mieltä tästä. Yleisestikin Liigan ongelma on se, että sen on ollut vaikea pysyä maailman modernisoitumisen matkassa. Liigatason jääkiekon kokonaistunnelmaan sopi paremmin se, ettei kaikki ollut niin kliinistä ja helposti saatavilla olevaa kuin nykypäivänä. Siinä missä NHL on Suomessa tämän saman aikajakson aikana ottanut jatkuvasti erävoittoja asioiden modernisoitumisten myötä, on Liiga käytännössä jatkuvasti ottanut turpaansa. Erityisesti Turussa tämä sieluttomuus on jo vuosikymmeniä jatkuneen luokattoman seurajohtajuuden vuoksi erityisen korostunutta.

Tuohon aikaan vielä (n. 15v sitten) pelaajien näkeminen livenäkin tuntui joltain, kun niiden suorituksia ei ollut nähtävillä koko ajan joka paikassa. Pelit seurattiin livenä tai Auran Aalloilta, ja piti oikeasti keskittyä Järvenpään kuuntelemiseen, että matsista pysyi kartalla. Toisin on nykyään, kun vaikka näet pelin huippulaadukkaasti telkkarista niin silti fokus karkaa puhelimelle koko ajan.

Lisäksi aiemmin ei ollut ongelmaa informaatiotulvasta, vaan maalikoosteet näki Auran Aaltojen tuottamista striimipätkistä (kotipelien osalta) ja muu tiedottaminen oli vain kotisivujen ja Jatkoajan lukemisen varassa. Toki Tepsin nykyinen viestintäkin on sitä tasoa, että tämän seuran kohdalla ei voi puhua informaatiotulvasta ilman sarkasmia. Lähinnä tarkoitan vaan sitä, että vaikka esim. lehdistötilaisuudet ovat nykyään helposti katsottavissa, niin kun ei niissä ole minkäänlaista sielua tai sisältöä niin miksi vitussa niitä jaksaisi katsoa. Aiemmassa maailmassa niitä pelin jälkeen todella odotti, kun Jortikka, Suikkanen tai J. Koivu tarjoilivat jatkuvasti toimittajien lapaan mehukkaita lausahduksia, ja heiltä myös oikeasti kysyttiin jotain.

Tuohon maailmanaikaan, ja jo kauan sitä ennen, suurin etu oli se, että peli ja persoonat kentällä olivat tapahtumien keskiössä. Vähitellen homma on kuitenkin lipunut siihen suuntaan, että enää katsojille ei ole riittänyt se itse peli ja persoonat. Tämä on myös ihan ymmärrettävää, koska persoonat on nykymaailmassa hiottu kaikki niin särmättömiksi pelitavan toteuttajiksi. Peli itsessään on täysin tunteen tappavaa peruuttelua ja pelaajisto jää kovin etäiseksi, lähinnä varsin nimettömien rostereiden vuoksi.

Tämän kaiken takia hallitapahtumiin on tarvinnut koittaa keksiä jos jonkinlaista härpäkettä ja viihdykettä, mutta aika keinotekoisin lopputuloksin. Kaiken maailman "look a like -camit" ovat ihan hauskoja juttuja, mutta jos klipit niistä ovat niitä, jotka keräävät Tiktokissa isoimmat katsojamäärät niin kertoo valitettavaa kieltä siitä mihin maailma on mennyt. Satunnaiskatsojia toki palvelee ihan hyvin tuollainen skeida, mutta enemmän huolestuttaa se, että minkä verran tulevaisuuden katsojia kiinnostaa se itse tapahtuman pihvi. Tässä toki ollaan isomman yhteiskunnallisen ongelman äärellä muutenkin, kun nuorten aivot ovat niin nopeasti saatavilla olevan dopamiinin perässä vaan jatkuvasti.

Loppujen lopuksi koko homma kantaa nykypäivänä aika pitkälti vaan aikaisemmin luodun brändin voimalla. Jos miettii, että olisin nykymaailmassa itse 15-vuotias teini, joka ei olisi pelannut juniorina jääkiekkoa, olisi vaikea nähdä syitä, että miksi innostuisin tästä nyky-Liigan meiningistä siinä määrin, että sitä alkaisin intohimoisesti seuraamaan. Siinä tulee olemaan isot ongelmat edessä tulevaisuudessa, että miten saadaan ne isot massat, jotka eivät itse jääkiekkoa juniorina pelaa, kiinnostumaan lajista kotimaisen kiekon osalta. Paljon on vielä niitä, jotka ovat "aina" matsit katsoneet ja tulevat katsomaan jatkossakin, mutta sitä uutta sukupolvea pelkään tulevan aika pirusti vähemmän tulevaisuudessa.

Erinomainen kirjoitus!
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: kopo

Saksipotku

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Parahin @Saksipotku ja monet muut samoilla ajatuksilla liikkeellä olevat. Hyvät tuntemukset, mutta taustalla ropisee sen verran käpypisteitä, että kyseenalaistan duunin ikkunasta paistavan auringon valon. Ei hätää näin käy kaikille. Ennen oli paremmin, pitää harvemmin paikansa, jos nyt ei ole kyse TPS:n menestyksestä. Pitää muistaa, että aikuinen on nuori väljähtäneillä tunteilla. Ongelma on vaan, että muut väljähtyy paitsi vitutus, joka tuntuu kasvavan, tapahtui mitä tahansa.

Tämä on hyvin sanottu, ja tiedostan toki nostalgian ja oman elämäntilanteen muuttumisen merkityksen tässä. Haen ehkä enemmän sitä näkökulmaa, että suhteessa aikaan n. 15v sitten Liigakiekon oli paljon helpompi tarjota tunteita herättäviä elämyksiä ihmisille kuin nykypäivänä. Tuolloin elettiin vielä yhtenäiskulttuurin aikaa, jolloin ihmiset seurasivat paljolti samoja asioita ja kaikki eivät olleet niin kriittisiä laatuvaatimusten kanssa, kuin nykymaailmassa osataan olla, että mihin viihteeseen vapaa-aikaansa käyttää.

Tietenkin nostalgia toimii niin, että meinaa unohtaa sen kaltaiset asiat kuinka väljähtänyttä esim. kannattajakatsomon toiminta oli ajanjaksolla Sissiryhmän lopettamisen jälkeen ja ennen Mutkan syntymistä. En siis todellakaan väitä, etteikö tällaisissa asioissa olisi menty paljon eteenpäin ja asiat olisi paremmin nykyisin. En silti usko olevani lainkaan yksin sen näkemyksen kanssa, etteikö yleisfiilis Liigan ja Tepsin ympärillä olisi mennyt selkeästi enemmän sinne hälläväliä-osastolle, joka on huolestuttavaa tulevaisuutta ajatellen. Tämä suuntaus on vauhdittunut mielestäni vielä entisestään kovemmalla vauhtia tämän vuosikymmenen aikana. Kotimainen kiekko ei ole vaan pystynyt vastaamaan muun viihdemaailman tarjoamaan kehitykseen.

En näe ottelutapahtumien tunnelmamuutosta pelkkänä nostalgiaharhana. Nykymaailmassa on pirun vaikea luoda autenttisuutta noihin tapahtumiin, koska se on se, joka on eniten kärsinyt asia vuosien saatossa, eikä sitä saa korvattua vaikka kuinka hienoa teknologiaa olisi käytössä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös