Onkin aikamoista uhkapeliä peluuttaa voittavaa AHL-joukkuetta. Sabresilla on siinä mielessä pullat hyvin uunissa, että farmista saadaan kavereita, jotka eivät edes siellä ole tottuneet menestymään.
Tässähän se Buffalon vahvuus on. Edmontonilla on rutiinia tästä tankkauksesta, mutta ehkä siinä se vaara piileekiin. Nimittäin siinä on se ongelma, että sitä helposti mukavoituu. Varsinkin kun vastassa on selvästi paremmilla älynlahjoilla varustettu kaveri, joka on suunnitellut täsmäiskun huolella.
Nimittäin nythän McCormickin loukkaantumisen myötä Rochesterista on nostettu Matt Ellis. Puolustuksessa commandereita onkin jo kaksi kappaletta, joten yhden loukkaantuminenkaan ei olisi katastrofi. Rochesterissa on sitten vielä erittäin heikolla pelituntumalla varustettu maalivahti Hackett, kahdesti kiekon näkevä Liuewen. Hyökkäyksessä Ellisin lisäksi on sitten vielä nostettavissa pahasti jopa AHL:ssä alisuorittava Zac Dalpe.
MacT onkin jo hätäpäissään joutunut myymään Perronin, laittamaan Hallin pitkälle saikulle ja Pouliot odottelee samaa. Siitä huolimatta Buffalon tank jatkaa paremmalla menestyksellä. Toisin sanoen MacT on joutunut vetelemään hihasta jo useamman valtin, ja niillä vasta pysyy mukana menossa. Murray ei ole vielä oikeastaan ainuttakaan peliliikettä joutunut tekemään, ja valttejakin on ripoteltu vähän sinne sun tänne.
Mutta kyllähän se tässä vähän jännittää, että siinä missä tiedän Murrayn pysyvän ihan suunnitelmassa, niin MacT voi kyllä vetää sellaiset ripulipaskat, että sieltä lähtee Gordonia myöten kaikki. Murray tuskin ihan sille tasolle lähtee hommassa, ja silloin MacT on lähellä voittoa.
Kyllähän tämä toistaiseksi vähän vaikuttaa siltä, että MacT operoi ensimmäisen maailmansodan pitkällä asemasotataktiikalla siinä missä Tim Murray on kehittänyt blitzkriegin. Mutta ei auta vielä todellakaan nuolaista, nimittäin MacT:llä on hallussa ydinase, ja sen laukaiseminenhan tunnetusti voi kääntää koko sodan kulun.