Ulkonäölläkö merkitystä?

[Sistis]

Viestin lähetti HN
Oot siis ilmeisesti elävä esimerkki siitä, että kyllä sillä "sisäisellä kauneudella" ja "korvienvälilläkin" on merkitystä...

Heheheh! Putosin!

Kai se valitettavasti on niin. Korvien välissä on maailman pisin pururata, kuten legendaarinen Siekkari-rumpali, Alf Forsman aikanaan sanoi.

Toisaalta, muutaman naispuolisen ystäväni känniavautumisten perusteella olen saanut kuulla olevani todella hyvä ja kiltti tyyppi. Valitettava totuus on, että taidan olla liian kiltti. Naiset kun arvostavat miespuolisissa ystävissään eri asioita, kuin miesystävissään, jonka pitää olla jollain tapaa retku ja röyhkeä. =)

Ei sillä, olen minä niitäkin, mutta kaiketi väärällä tavalla.

 

[Huerzo]

Ehkäpä ulkonäöllä on vaikutusta potentiaalisen kumppanin valinnassa, mutta näkisin sen niin, että vartaloonsa ja ulkonäköön tyytyväinen nainen on itsevarma (minun sanastossani sinut itsensä kanssa) ja luottaa itseensä enemmän kuin niitä muutamia "liikakiloja" pohtiva neitonen, joka luulee kaikkien miesten tietävän että juuri hän söi eilen ylimääräisen munkkipossun. Itsevarmuus ja räväkkyys ovat niitä kriittisiä asioita, joihin minä kiinnitän huomiota naisessa. Ja tuskin olen yksin tässä asiassa.

Sisäisen kauneuden suhteen on vaikeampaa olla itsevarma - ei ole olemassa näkyvää normia, josta voisi mitata onko sisäinen kauneutesi rupsahtanut vai ei. Sen sijaan ulkonäkösi toimivuuden mittaaminen käy aika helposti esimerkiksi kävellessäsi ostoskeskuksessa. Tässäpä konsulteille paikka tehdä businessta.

Eiköhän se ole ihan geeneihin koodattu, että ulkonäköä katsellaan ja sen perusteella ihastutaan. Ulkonäköön perustuva "peli" toimi myös monien eläinlajien kohdalla. Eläimiähän tässä vain ollaan itsekin, joten hormonit ja geenit vievät, halusimme sitä tai emme. Ehkäpä sitten vanhemmalla iällä meno rauhoittuu ja tulee "järkiinsä" - palataan asiaan kymmenen vuoden päästä.

Mutta pelkkä ulkonäköön panostaminenkaan ei toimi. Huomaan ajattelevani liian stailattujen ja maalattujen naisten kohdalla "ei kiitos". Jotenkin sitä pohtii, että nuo babet tai mallit ovat "just my imagination" - kaipa sitä miettii enemmän naisasioita(kin) tavallisen arkielämän kannalta kuin kuka bilettää parhaiten. Ainakin näin kun etsii sitä vasenta, ei keikka-tytsyä.

Loppujen lopuksi ihastuminen on niin pirun pienestä kiinni. Minut on pahiten "koukutettu" kauniilla hymyllä ja eloisilla silmillä, ja toisaalta räväkällä "opastavalla" kommentilla soittotaidoista bänditreeneissä. Perhana se tunne on outo, kun meinaa lähteä kintut alta. Sitä tunnetta jälleen odotellessa...

 

[varjo]

"Eiköhän se ole ihan geeneihin koodattu, että ulkonäköä katsellaan ja sen perusteella ihastutaan. Ulkonäköön perustuva "peli" toimi myös monien eläinlajien kohdalla. Eläimiähän tässä vain ollaan itsekin, joten hormonit ja geenit vievät, halusimme sitä tai emme. Ehkäpä sitten vanhemmalla iällä meno rauhoittuu ja tulee "järkiinsä" - palataan asiaan kymmenen vuoden päästä"

Jos olen oikein ymmärtänyt viime aikaisia tutkimustuloksia niin tuo on yhtälailla feromonien, estrogeenin ja ympäristön vaikutusta.

Tai ainakin ihmiselle on sisäänrakennettu vaisto olla parittelematta sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa lapsuus on tullut vietettyä (ihan selkeä sisäsiittoisuutta ehkäisevä taipumus). Tämä perustuu osittain siihen, että ihan konkreettisesti mieleen jää muistot niistä henkilöistä joitten kanssa lapsena on tullut sählättyä (ts. vanhemmat+sisarukset).
Lisäksi ihmisen eläimiin verrattuna surkea hajuaisti kykenee erottamaan hieman ns. tuttuja hormoneja.

Kaitpa tämä sama heijastuu siihen, että naisten hormonituotannossa on pieniä eroja, kuitenkin siten että mahdollisia kombinaatioita on rajattu määrä.
Geeneissä voi sitten olla jonkinlainen taipumus suosia tietyntyyppisiä hormoniyhdisteitä, jotka ovat rajusti erilaisia kuin muun perheen.

Jossain noista oli juttua ja en ihan ole ihan 100% varma, että em. teksti on varmasti oikein...pitänee hieman etsiskellä.

Mitä ulkonäköön tulee niin kysehän on yksinkertaisesti vaihtoehtojen määrästä, jos olet kaunis sinulla on useita tarjokkaita ja otoskoon ollessa suuri todennäköisyys löytää "se oikea" on suurempi kuin jos otoskoko on tasan ne epätoivoiset humalaiset miehet valomerkin jälkeen.
Sama pätee miehiin.
Kun ensikontaktien ottaminen on helpompaa ja määrät suurempia niin on myös todennäköisempää, että joskus löytyy se joka ei sitten välitä siitä sisäisen kauneudenkaan puutteesta/tahtoo muutakin kuin seksiä.

 

[Cucamonga]

Kyllä täytyy myöntää, että kyllä se ulkonäkö aika paljon vaikuttaa, mutta oikeastaan erityisesti vain alussa. Tutustun kyllä helpommin ulkoisesti kauniiseen ihmiseen. Mutta jos vain kaveeraa jonkun kanssa ulkonäkö ei paljon mitään kyllä merkkaa.

Viestin lähetti pp
"Sisäinenkaunes" on vain rumien ihmisten keksimä juttu, jotta he eivät tuntisi itsetunto-ongelmia kokoaikaa.

Niin eihän muulla kuin ulkonäöllä ole väliä... no just joo. Hyvännäköinen, mutta tyhmä kuin saapas. Niin sulle kelpaa vai? Kyllä sillä ainakin mulle on väliä.

 

[leivoja]

Olen huomannut että näin viiden vuoden yksinäisyyden jälkeen alkaa pikkuhiljaa usko omaan itseensä rapistua aika pahasti. Esimerkiksi bussissa istuessa se tulee hyvin esille. Ainoa vapaa paikka minun vieressä ja mimmejä tulee sisään, vaan eipä istuta minun viereen. Mielummin vaikka seisotaan Tampereelle asti.

Sitä sitten heti ajattelee, että olenko noin saatanan ruma kun mielummin seisotaan kuin istutaan minun viereen. Sama pätee ravintoloihin.

 

[girlzilla]

Viestin lähetti leivoja

Sitä sitten heti ajattelee, että olenko noin saatanan ruma kun mielummin seisotaan kuin istutaan minun viereen. Sama pätee ravintoloihin.

Älä toki vaivu epätoivoon.
Toinen vaihtoehto voi olla se, että olet niin hemmetin söpö ettei ne tytöt uskalla istua viereen?

 

[Tormentori]

Viestin lähetti leivoja
Olen huomannut että näin viiden vuoden yksinäisyyden jälkeen alkaa pikkuhiljaa usko omaan itseensä rapistua aika pahasti. Esimerkiksi bussissa istuessa se tulee hyvin esille. Ainoa vapaa paikka minun vieressä ja mimmejä tulee sisään, vaan eipä istuta minun viereen. Mielummin vaikka seisotaan Tampereelle asti.

Sitä sitten heti ajattelee, että olenko noin saatanan ruma kun mielummin seisotaan kuin istutaan minun viereen. Sama pätee ravintoloihin.

Minä aina uskottelen itselleni että se johtuu siitä että olen niin pelottavan näköinen. Vaikka fakta lienee toinen :) Noh aina ei voi voittaa. Näillä mennään.

 

[mauri]

Viestin lähetti leivoja
Aikaa ennen Göran Porvalia ja sTRESSMANN:IA oli mainoksissa vain POIKA maalaamassa taloa ja muuta normaalia.

Tuo POIKA on muuten nykyisin Fc Hämeenlinnan päävalmentaja. Heh. Oli pakko päästä sanomaan.
Tämän ketjun varsinainen aihe on kyllä sellainen, johon palaan mielelläni paremmalla ajalla...Hyvä aihe!

 

[Black Adder]

Viestin lähetti girlzilla
Älä toki vaivu epätoivoon.
Toinen vaihtoehto voi olla se, että olet niin hemmetin söpö ettei ne tytöt uskalla istua viereen?

Annatko p*llua vai et?

 

[pp]

Viestin lähetti Fanfaari
Niin eihän muulla kuin ulkonäöllä ole väliä... no just joo. Hyvännäköinen, mutta tyhmä kuin saapas. Niin sulle kelpaa vai? Kyllä sillä ainakin mulle on väliä.

Niin et varmaan itse ole sitten tavannut kaunista ja fiksua henkilöä? Kun on heti tollaiset mietteet...

Itse asiassa jos baarissa humalassa tapaa toillaisen "tyhmä kun saapas" niin kelpaa kyllä. Eli osuit oikeaan tolta osin, mutta silti menit täysin metsään. Ei ketään sellaista jaksa katella, jolla ei ole siellä korvien välissä mitään tai siis jaksaa katella, mutta ei kuunnella.

 

[Timbit]

Viestin lähetti Black Adder
Annatko p*llua vai et?

Tästä aikuismaisen kypsää henkistä selkärankaa huokuvasta viestistä tulikin mieleeni, että ulkonäöllä on vain vähän merkitystä verrattuna ihmisen henkiseen minään. Ulkonäöllisesti ruma ihminen voi olla kaunis, ja toisin päin. Jo pelkästään se, että ihmisellä on hyvä olla, tekee hänen ulkonäöstään huomattavasti komeamman/kauniimman, ja toisin päin. Vanha sanonta "silmät ovat sielun peili" pitää hämmentävän hyvin paikkansa. Ihmisen, jonka silmät nauravat, on vaikea olla vastenmielisen näköinen.

 

[PV]

Vastaushan on itsestään selvä ja tuskin mikään yllätys kenellekään: Tottakai sillä on väliä, mutta ei ole kaikki kaikessa.

Jostain syystä lihavia ihmisiä arvostelevat ihmiset ovat 'pinnallisia', mutta ne jotka haluavat jotain mistä ottaa kiinni ja kritisoivat laihoja tuntuvat pursuavan omasta mielestään sisäistä kauneutta ja sen arvostusta.

Pikku vinkki: ei kaikki naiset ole laihoja sen takia, että sairastaisivat anoreksiaa pyrittyään koko pienen ikänsä miellyttämään miesten tuomitsevia katseita.

Ja kysymys kaikille sisäisen kauneuden puolesta puhuville: pystyisitkö seurustelemaan vammaisen ihmisen kanssa, jos tämän pään sisällä kaikki olisi kohdallaan?

Olkaapas nyt rehellisiä.

 

[muaddib]

Kolmekymppisten Otolliset Pimatsu-apajat

Itse näkisin vallitsevan nykytilan suosivan erityisesti tällaisia kolmenkympin hujakoilla heiluvia vetävännäköisiä Tappara-faneja (ehkä myös muiden joukkueiden faneja). Nimittäin, kun kaiken maailman hekumalliset herkkukääryleet sekä unettomien öiden pyörremyrskyt alkavat siinä 25-28-vuotiaina tajuamaan että se Jasper Pääkkösen näköinen rantojen uskomaton ursus ei ehkä koskaan kanna ao. naiseläjää pronssinhohtoisilla käsivarsillaan kohti auringonlaskua niin johan alkaa vähän arkisemmankin näköinen tallaaja kelpaamaan, varsinkin jos tälle tallaajalle ei ole mitään sen kummempaa mielenhäiriötä esim. seinänaapurin Ilves-henkistä höpötystä kuuntelemalla päässyt syntymään. Naisillakin se tehokas peliaika perheen perustamisessa on joltisenkin rajallinen, joten jossain vaiheessahan sitä rimaa on laskettava (ei kuitenkaan niin alas että minä en sitä pystyisi alittamaan).

Tietysti näin Tapparan kannattajana täytyy ottaa huomioon se varsinkin nykynaisissa vallalla oleva menestyksen perässä juokseminen - koskaan ei välttämättä voi olla varma siitä että juokseeko se hehkeä hameväki minun vai kannattamani joukkueen mestaruusviirien perässä.

HUOM! Myöskään espoolaisten ei missään nimessä tarvitse olla huolissaan näistä pariutumisasioissa, koska tiettävästi osa naisväestä on mieltynyt myös farmari-Volvoihin, vyökännykkäkoteloihin sekä kannettaviin tietokoneisiin.

Ja ennen kuin yv-viestilaatikkoni täyttyy tuhansista kosinta-sekä mahdollisesti myös muista irstailu-tahi jopa lähitaisteluehdotelmista joudun valitettavasti ilmoittamaan että olen kovasti ns. mennyt(tä) kalu(a).

muaddib

 

[Poison]

Viestin lähetti Ted Raikas
......Eriasia sitten on mitä se kauneus/komeus on? Jokaista miellyttää hyvinkin erilaiset asiat vaikka varmaan joitain yleisiä keskiarvoja kauneudelle varmasti onkin olemassa....

Noin minunkin mielestäni. Itse asiassa juuri menneellä viikolla taisin pohdiskella asiaa enemmän sen kannalta, mikä toisessa ihmisessä olisi "vikana". Pääsin loppujen lopuksi aivotuksieni kanssa juuri tuohon tulokseen, että se, mikä saattaisi olla minulle "vika", ei välttämättä ole sinulle "vika". Mietinpä oikeastaan asiaa niinkin päin, että toisen ihmisen "viat" ovat vain ja ainoastaan niitä asioita, jotka eivät satu loksahtamaan paikoilleen omassa päässä elävän vastakkaisen sukupuolen ulkonäköihanteen kanssa.

Sanan "vika" kirjoitin tuolla tarkoituksella toistuvasti heittomerkkien kanssa. Minusta on nimittäin jokseenkin julmaakin alkaa puhumaan toisen ihmisen ulkonäöstä tai ulkonäöstä yleensäkään eritellen sieltä kylmän rauhallisesti "vikoja". Toki siitä voi puhua, ja puhun/puhutaankin, jos joku ei välttämättä ihan silmää miellytä jne, mutta... Lisäksi koen, etten itse, eikä kukaan muukaan meistä, voi edustaa mitään sellaista, joka oikeuttaisi jyrkällä kädellä erottelemaan ihmisestä, elävästä yksilöstä, vikoja. Jotkut Miss- ja Mr-kisat ovat sitten asioita erikseen, mutta perusajatustani sekään ei taida muuttaa. Ero muodostunee siihen kohtaan, että missitkin tarjoavat itse itsensä arvosteltavaksi, jolloin myös juuri sen kertaisen tuomariston silmiin osuvat "viat" toimivat osaltaan vaikuttimena lopputuloksiin.

.....Kauneuteen liitän myös sellaiset asiat kuin tyyli, hygienia ja yleinen puhtaus sekä käytöstavat. Ne kummasti kaunistavat ihmistä....

Ylläoleva voisi olla minun kirjoittamaani. Ted Raikas nimittäin ilmaisi asian juuri siten, kuin se minunkin mielestäni on. Olen aiemminkin tainnut kirjoittaa johonkin ketjuun miespuolisesta ystävästäni, jonka ulkonäössäkään ei ole mitään moitittavaa, mutta jonka käytöstavat tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen, vaikka puhtaasti ystäviä siis olemmekin. Siisteys ja omasta hygieniasta huolehtiminen taas ovat ulkonäössä ja olemuksessa asioita, joihin ainakin minä kiinnitän todella paljon huomiota. Mieleen ei ihan heti tule mitään vastenmielisempää kuin henkilö, joka ei huolehdi puhtaudestaan, peseydy jne...

Loppuun sen verran, että se jos mikä on jännä tunne, kun toinen kirjaimellisesti vie jalat alta pienessä hetkessä, vaikka samanaikasesti pystyisi näkemään hyvinkin selvästi toisen "epätäydellisyyden". Kai sitä voisi pitää elämässä jonkinlaisena tavoitteenakin, että onnistuu jonkun kiven alta kaivamaan esiin henkilön, joka on aiempaan ihanteeseen liittyen osittain hyvinkin epätäydellinen, mutta siksi sitten juuri täydellinen itselle.

 

[tant gredulin]

Niin. Mielestäni ulkonäöllä on väliä silloin kun pitää valita kahdesta pahasta se pienempi paha. Sanotaan nyt vaikka, että illan viimeistä hidasta käyvät pokkaamaan jööranporvali ja hannujortikka, eikä muuta (huoh) ole tarjolla...

Itse asiassahan hannujortikka ei ole pöllömmän näköinen sinänsä (per se). Luontainen vastenmielisyyteni kaveria kohtaan johtuukin siitä, että olen häneen jonkin verran joutunut tutustumaan, ja siten koko kaveri värittyy luonteensa kautta.

Elämänkumppania valittaessakaan ei ulkonäkö ole kovinkaan kummoisessa roolissa näin kypsemmän daamin mielestä. Aikalailla muut asiat ovat painavampia. Tosin niin olen minäkin :)

 

[Maple Leaf]

Viestin lähetti PV
Ja kysymys kaikille sisäisen kauneuden puolesta puhuville: pystyisitkö seurustelemaan vammaisen ihmisen kanssa, jos tämän pään sisällä kaikki olisi kohdallaan?

Kysytäänpäs näin päin: jos ihminen, jota rakastaisit ja jonka kanssa olisit seurustellut jo vuosia äkisti vammautuisi, jatkaisitko seurustelua hänen kanssaan?

 

[Miguel]

Viestin lähetti Sistis

Toisaalta, muutaman naispuolisen ystäväni känniavautumisten perusteella olen saanut kuulla olevani todella hyvä ja kiltti tyyppi. Valitettava totuus on, että taidan olla liian kiltti. Naiset kun arvostavat miespuolisissa ystävissään eri asioita, kuin miesystävissään, jonka pitää olla jollain tapaa retku ja röyhkeä. =)

Ei sillä, olen minä niitäkin, mutta kaiketi väärällä tavalla.

Tästä päästäänkin minua askarruttaneen asian äärelle.

Saan ulkonäöstäni harvoin minkäänlaista palautetta, muutaman kerran on jokin hajanainen kehu kuulunut. Arvelisin siis olevani jokseenkin normaalinnäköinen.

Vaan kyllä se tuntuu olevan jokin muu olemuksessa, mikä ratkaisee. Joskus olen hyvinkin kiltti, joskus auon päätäni vähän liikaa (lähes aina läpänheittomielessä, mutta ymmärrettävästi kaikkiin ei kolahda) - kenties joskus olen jotain tuolta väliltä. Mutta naisten kanssa on aika hiljaista. Baarissa kun olen joskus yrittänyt tanssilattialla hivuttautua jonkun tytön lähelle, vastapuolen ilme on heti kertonut, että kiitos ei. Sekunnin päästä joku ihan yhtä taviksen näköinen käy tiiviimmin kiinni samaan kohteeseen, ja tyttö on täysin hänen mukana. Eräs tuttavanikin on käytännössä aina viihteellä aivan perseet olalla ja todella suulas, mutta kyllä niitä naisia on silti kohtalaisesti kaatunut. En todellakaan ole pakkomielteinen pesänmetsästäjä tai katkera osastani, mutta ihmeellisesti tuntuvat sukupuolivietin lait joskus toimivan.


Mitä tulee otsikon aiheeseen, olennaiset jutut on jo sanottu. Ulkonäkö toimii enimmäkseen esikarsintana ja siitä on helppo oppia olemaan välittämättä pidemmän tuttavuuden myötä.

 

[leivoja]

Viestin lähetti Miguel
Mitä tulee otsikon aiheeseen, olennaiset jutut on jo sanottu. Ulkonäkö toimii enimmäkseen esikarsintana ja siitä on helppo oppia olemaan välittämättä pidemmän tuttavuuden myötä.

Ongelmia tuleekin siinä kohtaa jos ulkonäkö tyssää ennen esikarsintoja, eikä esimerkiksi harrastusten parissa tai kaveripiirissä ole mimmejä jotka näkevät ko. henkilöstä muutakin kuin ulkonäön, joka ei siis riitä...edes karsintasarjaan

 

[Fläppis]

Viestin lähetti Black Adder
Annatko p*llua vai et?

Olipas hauska kommentti. Melkein nauru pääsi. Kannattaa käyttää sitä viestin poisto-ominaisuutta, jos suusta ryöpsähtää sontaa silloin tällöin.

Itse aiheeseen täytyy todeta, että erittäin suurta osaa omalla kohdalla näyttelee ensi tapaamisella ulkonäkö. Ei niinkään se, että pitää olla mitään missiluokkaa, vaan ennemminkin jollain tapaa persoonallinen ja tätä kautta kauniin näköinen. Myöskin semmoisten henkilöiden kanssa, jotka eivät ole minun mielestä kauniita tulee usein hyvin toimeen ja juttuun, mutta seurusteluun asti ei homma etenisi millään, koska jonkunnäköinen kiihoke-aspekti pitää silloin jutussa olla.

 

[Eino_Mies]

Ulkonäöllä on useissakin tilanteissa väliä, vaikka kuinka muuta väitetään. Vaikka ihminen tietoisesti yrittää vakuutella itselleen, että ulkokuori ei merkitse mitään, niin alitajunnan tasolla ulkonäköä arvioidaan aina. Ehkä sitä pidetään kuitenkin on jonkilaisena sivistyksen mittarina, jos ihminen pystyy näkemään lajitoverinsa muuten kuin ulkonäön kautta.

Nuorten palstoillahan on kautta aikojen haettu kirjeenvaihtoseuraa, joissa lopuksi todetaan että "kuva ois kiva". Tai että "läskit ja rillipäät älkää vaivautuko". Nyt nämä entisaikojen suvaitsemattomat nuoret ovat suvaitsevaisia aikuisia.. niin miten suvaitsevaisia?

Nykyään, kun ns kovat arvot ovat vallalla, ihmiset arvostelevat toisiaan pitkälti sen perusteella, miltä he näytät ja mitä he tekevät ja saavat aikaan. Ei ole ollenkaan muodikasta arvostaa ihmistä vain sellaisena kuin hän on. Kiireinen ja pinnallinen "heti-mulle-kaikki-tänne-nyt" -ajattelutapa on valitettavan yleinen nykyään. Näissä olosuhteissa ei ole mikään ihme, että ulkonäöstä tulee paineita yhä useammalle.

P.S. En ole läski enkä rillipää.

 

[Cucamonga]

Viestin lähetti pp
Niin et varmaan itse ole sitten tavannut kaunista ja fiksua henkilöä? Kun on heti tollaiset mietteet...

Olen toki, mutta ei sellaisia ihan joka lähtöön aina ole, mutta kyllähän noita on tavattu. (Ja ehkä välillä vähän enemmänkin kun vain tavattu.) Mutta kyllä joskus tulee tavattua semmosia "bimboja" että alkaa epäilemään että onkohan tuollaiset taruolentoja?...

 

[Osmo Rapeli]

Viestin lähetti Poison

Olen aiemminkin tainnut kirjoittaa johonkin ketjuun miespuolisesta ystävästäni, jonka ulkonäössäkään ei ole mitään moitittavaa, mutta jonka käytöstavat tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen, vaikka puhtaasti ystäviä siis olemmekin. Siisteys ja omasta hygieniasta huolehtiminen taas ovat ulkonäössä ja olemuksessa asioita, joihin ainakin minä kiinnitän todella paljon huomiota. Mieleen ei ihan heti tule mitään vastenmielisempää kuin henkilö, joka ei huolehdi puhtaudestaan, peseydy jne...

Ma olen kans huomannut että vaikkei jostain syystä ihan kaikki eikä edes melkein kaikki naiset näiden hoitamieni asioiden takia juokse mun perässä suoraan yläkertaan niin ei siitä ainakaan haittaa ole että:

-Käy joka päivä ainakin kerran suihkussa
-Käyttää deodoranttia (eikä välttämättä Menneniä)
-Pukeutuu siististi ja laittaa hiuksensa
-Käyttää kynsisaksia
-Käyttää hammaslankaa
-Käyttäytyy ok (avaa ovet, tarjoaa istuimen jne)
-Sanoo joskus myös jotain kohteliasta sen pepan koosta vittuilun sijaan

Nämäkään eivät ole kaikille kundeille itsestäänselvyyksiä.

 

[Afan]

Ei-kaikkein-komeimmille lukijoille on sekä hyviä että huonoja uutisia. Normaalikäytännöstä poiketen taidan aloittaa niillä hyvillä uutisilla.

Vaikka ulkonäöllä itsestäänselvästi merkitystä onkin, kaikki on silti mahdollista.

En muista tarkkaa sanamuotoa, mutta olen saanut kuulla jonkin sortin positiivisen kommentin siitä, miltä näytän silloin, kun olen leikillisen vihainen. Mutta se onkin tasan tarkkaan ainoa kerta, kun vastakkaisen sukupuolen edustaja on ulkonäköäni kehunut (poislukien kummitäti ja äidinäidin sisko, mikä sitten lieneekään). Ihan hyvä juttu sikäli, että uskoni ihmisten rehellisyyteen ei ole täysin romuttunut...

Yllämainitusta huolimatta olen seurustellut sellaisen nuoren naisen kanssa, joka on yleisten kauneusihanteiden mukaan aivan hätkähdyttävän kaunis ja seksikäs. Sellaisen, joka kääntää miesten päät 90-prosenttisesti (homot ja likinäköiset muodostavat sen 10 prosenttia), ja josta tuntemattomat miehet ovat lähestulkoon tapelleet baarissa (tositarina). On ollut hauska esim. jossain kauppakeskuksessa seurata, kuinka kohdalle osuvat miehet järjestään kohdistavat katseensa tuohon neitokaiseen ja ihailevan katseen päätteeksi vilkaisevat, että mitä v*ttua tuo tuossa vierellä tekee.

Täysin käsittämättömäksi tapauksen tekee se, että ulkonäkönsä lisäksi mainittu neitonen on myös erittäin fiksu ja empaattinen eikä tippaakaan ylimielinen. Järjettömän kaunis sekä sisäisesti että ulkoisesti siis. Ja siitä huolimatta kiinnostui minusta. Todennäköisempää olisi varmaan saada lotossa seitsemän oikein, mutta siinä olen joutunut tyytymään kuusi oikein-tulokseen, vieläpä ilman lisänumeroa.

Hyvä uutinen oli siis siinä. Kaikki on mahdollista. Ulkonäönkin voi korvata muilla avuilla. Harmaintakaan aavistusta ei tosin ole siitä, mitä ne muut avut sitten ovat...

Mutta huonollakin uutisella uhkasin. Käytin nimittäin aikamuotoa olen seurustellut. En siis seurustele enää. Asiahan on nimittäin niin, että vaikka huonolla ulkonäöllä varustettu mies voi napata sen kaikkein kauneimman neitosen, ei enää mikään auta, mikäli on kaiken lisäksi vielä yhtä tylsä kuin minä...

Paitsi jos ajaa formulaa.

 

[Memmu26]

Kiva, hyvä ketju, joten vastaanpa myös.

On sillä merkitystäkin. Ehkä enemmän miesten mielestä kuin naisten, mene ja tiedä.

Jännä homma kaiken kaikkiaan. Mulla on ollut monta sikahyvännäköistä ns. yhdenillan juttua (tai max pari kuukautta kestänyttä suhdetta) aikoinaan sinkkuaikoina ja kuitenkin olen pitkään seurustellut kolmen kundin kanssa, joista kukaan ei ole mikään Mr. Finland. Niistä todella komeista ja hyvännäköisistä jätkistä, kun ei pitkäaikaista suhdetta saa millään aikaiseksi. Luonne ja huumorintaju yms. ominaisuudet ovat viime kädessä ratkaisseet sen, että niinkin pitkään kunkin tyypin kanssa tuli seurusteltua. Nykyisellä on ah niin hyvä vartalo, että se korvaa sen "vähemmän komean" naamataulun. Ei siinäkään kyllä mun mielestä suurempaa vikaa ole.. ;)

 

[juba]

Ulkonäöollä on toki merkitystä parinmuodostuksessa, mutta aika tärkeä on myös nilkkikerroin, eli mitä ilkeämpi yläasteella sitä paremmat mahdollisuudet myöhemmin, koska on yhteisiä intressejä tupakkapaikan tyttöjen kanssa ja saa näin kokemuspisteitä naisrintamalla.

ruma vs kaunis
kiltti vs tuhma
tyhmä vs älykäs

nuo kaikki kun on puolessa välissä niin silloin on parhaat mahdollisuudet elämässä kaikissa tilanteissa.