Mutta on nuo summat kyllä luokkaa törkeät USA:ssa. Mihin jenkit edes perustavat nämä korvausvaateensa saati sitten niiden tuomitsemisen. Pelotevaikutukseen?
Common law systeemissä on olemassa
punitatiiviset vahingonkorvaukset, mutta esim. USA:n kaikissa osavaltioissa noita ei tunneta. Tuossakin keississä vahingonkorvaus on jaettu kahteen osaan: a) aiheutettujen vahinkojen kompensointi 6,7 miljoonaa ja b) tuo punitatiivinen korvaus 130 miljoonaa. Hyvää tuossa järjestelmässä on se, että isot firmat joutuvat miettimään, miten toimivat oikein, eli rangaistus on niin suuri, että tuntuu myös isossa firmassa.
USA:n korkein oikeus on linjannut, että kompensaation ja punitatiivisen korvauksen suhde 1/10 on lähes varmasti perustuslain vastainen ( is almost certainly unconstitutional), mutta on myös todennut, että törkeässä tapauksessa suhde 1/526 oli ok (19.000 / 10 miljoonaa).
Ongelma on siinä, että tuo punitatiivinen eli rangaistuksenomainen vahingonkorvaus menee vahingon kärsineelle, eikä esim. valtion kassaan. Se taas näkyy siinä, että isoja firmoja vastaan nostetaan kanteita rikastumismielessä. Asiaa edesauttaa se, että jenkeissä molemmat riidan osapuolet yleensä vastaavat omista kuluistaan. (Suomessa pääsääntö on se, että riidan hävinnyt osapuoli maksaa myös jutun voittaneen asianajokulut.) Tämä siis edesauttaa kanteiden nostamista, kun vahingonkärsijä saa koko prosessin ilmaiseksi, jos siis asianajotoimisto suostuu ajamaan kannetta. Toki aa-tsto arvioi kanteen menestymismahdollisuudet tarkkaan.
Asianajotoimistot veloittavat noissa keisseissä prosenttiosuudella korvauksesta. Korvaus voi olla jotain 30-50 % vahingonkorvauksen määrästä, ilmeisesti joskus jopa enemmän.
Pikaisella tutustumisella tuohon muutama asia pisti silmään. 1. Tesla vaatii työsopimuksessaan, että työriidat käydään ei-julkisessa (=salaisessa) välimiesmenettelyssä. Ko. henkilö ei kuitenkaan ollut tehnyt Teslan kanssa työsopimusta, vaan oli vuokratyövoimaa, joten hän ei ollut allekirjoittanut tuota sitoumusta. 2. Tesla oli aiemmin jo maksanut välimiesmenettelyssä toiselle työntekijälle miljoona dollaria rasismista. 3. Tuota Teslan työsopimukseen kuuluvaa pakollista sitoutumista välimiesmenettelyyn on kritisoitu mm. sen tähden, että osakkeenomistajilla ei ole tietoa, mitä näissä prosesseissa tapahtuu. 4. Pakollinen välimiesmenettely myös saattaa vähentää kanteiden määrää => suojeleeko Tesla tällä lausekkeella omaa eriarvoistavaa työkulttuuria? 5. Sopimusrikkomuksesta ei voida myöntää punitatiivisia korvauksia, eli jos rasismi tms. on sopimusrikkomus, voisi Tesla tällä tavoin myös poistaa mahdollisuuden punitatiivisiin rangaistuksiin. (En tiedä, miten tuota työsopimusta tulkitaan, ja onko epäasiallinen kohtelu sopimusrikkomus vai ei, arvelisin, että on, sillä tulihan tässäkin kompensaatio vahingonkorvausta 6,7 miljoonaa) 5. Suomessa vahingonkorvausta ei voida myöntää enempää kuin on vaadittu. Tapauksessa jury oli kuitenkin myöntänyt isommat vahingonkorvaukset kuin mitä oli vaadittu. Suomessa on myös vahingonkorvauksiin liittyen rikastumiskielto: vahingon kärsijä saatetaan siihen asemaan, jos vahinkoa ei olisi tapahtunut, eli vahingolla ei saa rikastua. Tietysti kärsimys on vaikeasti mitattava asia, mutta korvaus ei Suomessa olisi ylittänyt edes sadasosaa tuosta 6,7 miljoonan kompensaatiosta.