Eli tässä tilanteessa asiaa ajaisi paremmin sääntö, joka vaatii tietyn määrän suomalaisia junioreita kokoonpanoon jokaisessa pelissä. Esim kolme jokaiseen peliin. Jota sitten voisi huonoimmassa vaihtoehdossa käyttää tyyliin kakkosveskari, kolmastoista hyökkääjä ja sit joku ihan pelaavaan kokoonpanoon. Kaikissa muissa vaihtoehdoissa junnut sais enemmän vastuuta.
Kyllähän sm-liiga mielletään kuitenkin ammattilaisliigaksi, joten tällaiset säännöt eivät oikein kuulu sellaisen organisaation piiriin. Ensinnäkin tuo maalivahtikysymys on turha, koska meillä heidän tuotantonsa on yksi maailman parhaita. Hyviä vahteja riittää ympäri maailman, eikä näistä kavereista tule pulaa. Ne ulkomaalaispaikat, mitä näihin on käytetty, ovat olleet pääasiassa ihan onnistuneita hankintoja.
Jonkinlainen konsensus tässä junioriasiassa on olemassakin, ainakin puheiden perusteella. Kaikki seurat puhuvat, että vuosittain pitäisi pystyä nostamaan 1-2 omaa junioria mukaan edustukseen, ja taata näin tulevaisuutta suomalaisten pelaajien hyväksi. Tätä moni seura noudattaakin ihan mukavasti, mutta eivät suinkaan kaikki. Osassa tapauksia on käynyt niin, että loukkaantumisten pakottamana on nostettu nuoria mukaan, ja saatu heistä ihan hyviä polkukoneita. Eli aina ei ole ollut rohkeutta, mutta sitten onkin paljastunut hyviä poikia pakon sanelemana. Vapaassa kiintiössä olisi voitu palkata joku ulkoa, ja siinä olisi taas jäänyt oma poika katsomatta.
Muukalaislegioona pelkoihin voi vastata, äänestämällä jaloillaan. En henk. koht jaksa uskoa, että nordiksella tai edes jaffalassa jaksettaisiin katsoa (kolmea suomalaista junnua lukuunottamatta) latvialaisista ja tshekkoslovakeista koottua joukkuetta, jota sitten tähdittää pari kanukkia.
Niin, mitenkähän tämä asia oikein menisi loppujen lopuksi? NHL:ssä on Dallas, jossa taitaa olla vain muutama oman maan kansalainen rivissä. Ei kait tuo muukalaislegioona sinällään olisi niinkään paha juttu, mutta tuo pelaajien taso siinä kummittelee ensimmäisenä mielessä. Täysin vapaasti kun saa palkata, niin taso on sitten mitä sattuu. Tämä seikka on nähty jo muutenkin monena vuonna, vaikka kiintiö on ollut pieni. Silti tulee luvattoman monta hutihankintaa. Ensin pitäisi saada joukkueiden budjetit hinattua 10M€:n tuntumaan, jotta on paalua millä maksaa, ja sitten kiintiötä suuremmaksi. Ei ilman rahaa saa mitään tasoa ostettua, sehän on selvää.
Näkisin parempana, että suomalainen liiga mylly valmistaa vuodessa yhden Teemu Selänteen, kuin kymmenen Jani Ritaa.
Minä näkisin taas päinvastoin, eli mielummin kymmenen Teemu Selännettä, kuin yksi Jani Rita. Aina ei kuitenkaan näin käy. Todelliset helmet pääsevät varmasti näyttämään taitonsa, mutta mitä heille tapahtuu, jotka ovat niitä myöhäisheränneitä? Niitäkin kun löytyy, että tarvitsevat muutaman vuoden kokemuksen alle liigasta, ja sitten puhkeavat kukkaan, kuin napista painaen. Ja monasti on vielä niin, että nämä ns. nuoret rajatapaukset pelitaitojensa puolesta korvataan ulkolaisella, vaikka rohkeasti pitäisi oman maan tuotantoa nostaa pelaavaan kokoonpanoon, antaa aikaa, ja katsoa rauhassa, mihin resulssit oikeasti riittävät. Toiminta kun on liian hektistä, niin päätöksistäkin tulee useasti hätiköityjä, ja sitä kautta huonoja.