Pientä korruptiota pukkaa. Pitkä matka Natoon tai EU:hun.
Eikös tää ollut jo eilen, kun oli jotain palvelunestohyökkäyksiä - varmaankin toki Venäjältä lähtöisin. Ihan normaalisti näyttäisi pääsevän eri valtion tahojen sivustoille.Viime yönä tehty jättimäinen kyberhyökkäys, pankit, paikallinen yle jne kaikki alhaalla. Ukraina järjestää klo 8 tiedotustilaisuuden.
Toimittajan mukaan koko maa käytännössä halvaantunut.
Venäjän suurlähetystössä poltettu jo papereita
Täytyy sanoo, et jos ja toivottavasti kun Ukraina tästä kiirastulesta selviää niin pitäs vähintään EU:hun ainakin ilman mitään kyselyi hyväksyä jäseneksi. Ansaitsevat kyllä jäsenyyden paremmin kun moni muu puolustamalla Eurooppalaista demokratiaa tuolla verellään.
NATO:n turvatakuita voisi kaiketi tarjota, jotta saisivat rauhassa rakentaa maataan tulevaisuudessa?
Tämä siis olettaen, että Ukraina selvittäisi tämän myrskyn ja olisi sodan jälkeen asemassa, jossa se voi tehdä itsenäisesti päätöksiä. Jos rybyt ottavat kunnolla nenään tässä, voi olla, että se uhittelukin vähän laantuu, ainakin hetkeksi.
Totta olet oikeassa. Olkoon sitten vaikka USA, Britannia, Ranska ja Saksa nelikko, tai joku vastaava kombo, jotka takaisivat Ukrainan koskemattomuuden jollakin alueella (sanon siksi näin, koska vaikea sanoa, kuinka paljon Ukrainasta tämän kähinän lopussa on Ukrainan hallinnassa). Koska olisi se kyllä ihan pirun epistä, että jos kaikista odotuksista huolimatta ukrainalaiset sinnittelisi ja Putte lopulta vetäytyisi nuolemaan haavojaan, Ukraina olisi silti yhtä turvattomassa asemassa kuin ennen koko sotaa. Jotain vahvistusta pitää tuon maan suvereeniteettiin saada, jos ja toivottavasti kun selviävät.Miksi Nato tälläisiä tarjoaisi? Ukraina ei ole Nato kelpoinen maa, ei vaikka se kuinka upeasti taistelee.
Minusta tälläisten takuiden anto olisi valtioiden oma päätös, en usko että Natoa edes voisi tälläiseen valtuuttaa. Tai ehkä sitten, jos kaikki olisivat yksimielisiä asiasta, mutta kun aina korostetaan miten turvatakuut koskee vain jäseniä, niin aika iso muutos olisi tämä.
Jos Venäjä ottaa tästä takkiin, niin tulemme näkemään maassa isoja muutoksia. Vladimir Valloittajan suunnitelmat eivät mene ihan suunnitelman mukaan, ja tämä maksaa Venäjälle aivan saatanasti.
Putin on tutkinut listoja ja selvästi nähnyt tilaisuutensa:Ukrainan ensimmäinen presidentti Leonid Kravtšuk on kuollut
Leonid Kravtšukin (kk 12/1991-7/1994) jälkeen tuli Ukrainan presidentiksi enemmän Venäjä-myönteinen Leonid Kutšma (kk 7/1994-1/2005), sen jälkeen taas länsimyönteinen Viktor Juštšenko (kk 1/2005-2/2010), taas Venäjä-myönteinen Viktor Janukovytš (kk 2/2010-2/2014), jonka Ukrainan parlamentti erotti virastaan. Tuon jälkeen (Sotsin olympialaisten jälkeen) alkoivat Itä-Ukrainan kähinät, Venäjä miehitti Krimin jne.Ukrainan ensimmäinen presidentti Leonid Kravtšuk on kuollut
Kravtšuk toimi Ukrainan presidenttinä vuosina 1991-1994. Hän oli 88-vuotias.yle.fi
Suomen ulkoasiainhallinto ponnisteli saadakseen erinäiset valtiosopimukset ajan tasalle, mutta asiointi oli hankalaa.
Lähetystösihteeri Irma Jääskeläinen raportoi Helsinkiin, kuinka yhteydenotot Ukrainan ulkoministeriön oikeudelliselle osastolle olivat jääneet tuloksettomiksi.
”Silloin, kun olemme päässeet sihteeriä edemmäs, vastaus on ollut tämä: ’Älkää hermostuko, asia etenee.’”
Toisena tyypillisenä Ukrainan hallinnon vastauksena oli ”syvä hiljaisuus”.
Jääskeläinen raportoi vuonna 1993 Ukrainan talouden ja politiikan sekasorrosta.
”Vuosi-inflaatio on 2000 prosenttia ja todellinen budjettivaje 697 miljardia rupla-karbovanetsia suunnitellun 54 miljardin sijasta.”
Ja edelleen:
”Paikallisen mafian olot eivät ainakaan ole heikentyneet: sen päämajan, Ukraina-hotellin, edustalla komeilee toinen toistaan hienompia länsiautoja. Lihaksikkaat henkivartijat takaavat kummisetien koskemattomuuden.”
Ulkopoliittisesti yksi ongelma oli ylitse muiden: suhde Venäjään.
Se oli selvää heti 1990-luvun alussa, mikä käy ilmi myös suomalaisten ja ukrainalaisten kanssakäymisestä.
Ukrainan varaulkoministeri Boris Tarasjuk – myöhempi ulkoministeri – vieraili Helsingissä syyskuussa 1993 ja kertoi ulkoministeri Heikki Haavistolle Venäjän riesasta.
Tapaamisesta laadittiin UM:n muistio, jonka muotoiluista paistaa, etteivät suomalaiset jakaneet Tarasjukin synkkää tilannearviota.
”Mielestänsä molemmilla mailla on ’elefantti’ naapurina”, muistiossa siteerattiin ukrainalaista.
Tarasjuk tapasi myös alivaltiosihteeri Jaakko Blombergin. Tuostakin kohtaamisesta laadittiin muistio, josta niin ikään käy ilmi, etteivät vieraan näkemykset saaneet osakseen ymmärrystä vaan pikemminkin närkästystä: ”Tarasjuk ei yhtään peitellyt kritiikkiään Venäjää kohtaan ja ilmaisipa epäsuorasti Suomen olevan Venäjän ymmärtäjä.”
Vuotta myöhemmin Kiovan-lähetystön Irma Jääskeläinen yhytti Tarasjukin eräillä cocktail-kutsuilla.
”Asiat näyttävät tahmeilta”, Tarasjuk valitteli. ”Vaikeinta on venäläisten asenne – se, että muut eivät ole mitään. Vasta nyt ymmärrämme, miten vaikeaa teillä suomalaisilla on ollut.”
”Monet tahot taistelevat 52 miljoonan ukrainalaisen sieluista ja tällä hetkellä tuntuu siltä, että sielut eivät itsekään tiedä, minne ovat menossa”, Irma Jääskeläinen raportoi keväällä 1993.
”Virallinen Ukraina ilmoittaa haluavansa kuulua länteen. Lännen poliitikot odottavat Start- ja ydinsulkupäätöstä, talousmiehet selvyyttä nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen, Venäjä odottaa tuhlaajapojan paluuta. Kaikki siis odottavat jotain.”
Venäjäkin oli varsin sekasortoisessa tilassa koko 1990-luvun. Suomi rakensi EU-jäsenyyden ja hyvien naapuruussuhteiden varaan, eikä monikaan osannut nähdä Venäjän tulevaa suuntaa.
Jotkut tarkkasilmäiset näkivät. Lokakuussa 1994 Kiovan-lähetystön uuttera lähetystösihteeri raportoi taas kerran Helsinkiin. Hänen raporttiaan lienee lukenut vain harva, ja vielä harvempi on tainnut lukemaansa uskoa. Olihan arvio ikävä, hyytävä.
Näin Irma Jääskeläinen kirjoitti:
”Kiovan horisontista katsottuna näyttää siltä, että Venäjä on pala palalta liimaamassa kokoon murentunutta imperiumiaan – kärsivällisesti, mutta johdonmukaisesti. Erittäin himoittu osa tässä palapelissä on toistaiseksi vielä irrallaan seilaava Ukraina.”
Hesarissa on ollut viime päivinä hienoja, pitkiä Ukrainaa käsitteleviä juttuja. Linkitetään tänään ilmestynyt koko aukeaman mittainen artikkeli 90-luvun alun vaiheista vaikka tähän ketjuun. Kuten arvata saattaa, juttu on maksumuurin takana, mutta lainaan muutamia osia siitä.
Hesarissa on ollut viime päivinä hienoja, pitkiä Ukrainaa käsitteleviä juttuja. Linkitetään tänään ilmestynyt koko aukeaman mittainen artikkeli 90-luvun alun vaiheista vaikka tähän ketjuun.
Tuli tunne, tässä se nyt oli, paremman maailman viimeinen niitti kun puna-armeijan kuoro tulee Suomeen esittämään ties mitä rock kappaleita ja kalinka versioita sleepy sleepers jannujen kanssa.
Kylläpä vähän tiesin, ja väärässä olin.