UFO:t ja muut kokemukset yliluonnollisista voimista

[Ramchester]

Et sitten halunut jättää lukijalle viehätystä kirjailijan oman ratkaisun perustelujen läpilukemiseen. Hänhän kertoo oman mielipiteensä vasta ihan lopussa.

Et sitten malttanut olla lainaamatta tuota "paljastusta", vaikka se oli jäänyt esim. minulta lukematta.

 

[Lawless]

Ettei asia mene liian helpoksi, niin sinä varmasti kerrot mihin tämä meidän laajentuva maailmankaikkeus laajenee? Eikö se tila johon maailmankaikkeus koko ajan laajenee ole maailmankaikkeutta ja jos se ei ole, niin mitä se on?

Vaikka se olisikin maailmankaikkeutta, niin ei kai sitäkään tilaa ole todistettu äärettömäksi. Pointti: maailmankaikkeutta ei ole todistettu äärettömäksi. Ei sitä ole todistettu äärelliseksikään, mutta se onkin jo ihan eri asia. Veikkaan, että asian laita ei ratkea sinä aikana (meille ihmisille), kun ihmiskunta on olemassa. Jossakin muualla olelevat asukit saattavat senkin ratkaista, elleivät ole niin jo tehneet.

Joka tapauksessa ei ole ihme, että ihminen on aina halunnut uskoa korkeampaan voimaan. Se on nimittäin aika raskas taakka kannettavaksi, jos me olemmekin maailmankaikkeuden valtiaita. Ah, kuinka hienoa onkaan välillä tuntea itsensä mitättömäksi. :)

Havaittavissa olevan maailmankaikkeuden reunalle on n. 46,5 miljardia valovuotta maasta (siis säde maapallo keskipisteenä) eli tämän tilan halkaisija olisi n. 93 miljardia valovuotta. Todennäköisesti siis maailmankaikkeus on tätä isompi, mutta se voi olla pienempikin. Tuskin kuitenkaan tasan havaittavissa olevan maailmankaikkeuden kokoinen. Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Observable_universe

EDIT: Tämä keskustelu on muuten mennyt melko kauaksi Somaliasta, UFOt sentään vielä jonkin verran mukana.

 

[Alamummo]

Et sitten malttanut olla lainaamatta tuota "paljastusta", vaikka se oli jäänyt esim. minulta lukematta.

Vahinko kiertämään.

Ei vaan olin huolimaton ja poistin sen nyt lainauksestani.

 

[Kana]

Tästähän on muotoutunut suorastaan jo filosofinen keskustelu katsomus eroineen...

Ajatellaanpa universumia. Ajatus ei nykyihmisestä tunnu enää mitenkään erikoiselta tai ihmeelliseltä. Eikä sekään, että universumi laajenee. Tämänhän me olemme kaikki oppineet ja ymmärtäneet jo pienestä pitäen. Mutta mitä tapahtuukaan sitten, kun asiaa alkaa todella miettiä ja käsitellä. Herää läjä kysymyksiä, joihin ihmisymmärrys ei oikein tahdo enää riittä, omani ei ainakaan. Jos universumi/maailmankaikkeus on kaikki, niin mihin se enää laajenee? Mistä syntyy se kaikki uusi materia? Mitä tapahtuu kun tila loppuu? Vai loppuuko se edes? Mitä on universumin tuolla puolen?

Kun näitä kysymyksiä miettii ja samalla pohtii elämän olemassa oloa on pakko tulla tuloksaan, että jossain kaiken sen materian seassa on oltava lisää jotain meidän kaltaista.

 

[Ted Raikas]

Tästähän on muotoutunut suorastaan jo filosofinen keskustelu katsomus eroineen...

Melkeinpä erottaisin nämä asialliset pohdinnat ja viestit alkupään mukahauskasta läpäläpästä omaksi keskusteluksi. Vaikkapa: Elämä maailmankaikkeudessa tjsp., mutta kai täällä jo näitä asioita käsittelevä keskustelu jossain on? Tuo topic ei ihan vastaa tätä tämänhetkistä keskustelua täällä, joka on mielestäni vähään aikaan mielenkiintoisinta sellaista Jatkoajassa.

Onneksi kaikki pahimmat näkökulmakiihkoilut on jääneet pois, ainakin toistaiseksi.

 

[Ramchester]

Vaikka se olisikin maailmankaikkeutta, niin ei kai sitäkään tilaa ole todistettu äärettömäksi. Pointti: maailmankaikkeutta ei ole todistettu äärettömäksi. Ei sitä ole todistettu äärelliseksikään, mutta se onkin jo ihan eri asia.

Aukotonta todistusta ei taida olla juuri mistään oman aurinkokuntamme ulkopuolisesta asiasta. Koko ajan tulee kuitenkin uutta tietoa ja samalla uutta tutkittavaa.

Jos maailmankaikkeus(mukaan laskettuna se tila, johon maailmankaikkeus laajenee) ei ole ääretön, niin mitä on maailmankaikkeuden rajojen takana, "pääsy kielletty"-kyltti?

 

[Lawless]

Jos maailmankaikkeus(mukaan laskettuna se tila, johon maailmankaikkeus laajenee) ei ole ääretön, niin mitä on maailmankaikkeuden rajojen takana, "pääsy kielletty"-kyltti?

Jaa-a, kylläpä kysyt vaikeita. :) Onko muuten maailmankaikkeus kaikkein suurin struktuuri mitä on olemassa? Tuon mukaan ei olisi, jos kerran sellainenkin tila, mihin tämä maailmankaikkeus laajenee, on olemassa. Tai voihan niitä maailmankaikkeuksiakin olla useampia, mistä sitä tietää. Huh, johan meni sekavaksi. Pahoittelut, että en osannut vastata kysymykseen, mutta jos veikata pitäisi, niin veikkaan, ettei siellä ainakaan "pääsy kielletty" -kylttiä ole.

EDIT: Kana näköjään ehti jo samanlaisia ajatuksia heittää.

 

[Ted Raikas]

Kieltämättä varmaan kysymyksistä vaikein tuo, mitä on maailmankaikkeuden ulkopuolella. Olen itse ymmärtänyt, että siellä ei ole aikaa eikä tilaa noin käsityksen muodossa, eli öö... siellä ei ole yhtikäs mitään. Miten sellainen, mitä ei ole, voi jatkua minnekään, eli maailmankaikkeus laajetessaan vasta luo sinne valon, ajan ja materian ja jonkinlaiset mittasuhteet.

Onhan kai tunnetussa maailmankaikkeudessakin aika tavalla niitä alueita, missä ei ole juurikaan mitään. Jotain yksittäisiä aurinkoja vain. Suurimmat aineen kerääntymät on galakseissa, jotka kai luovat sen massan maailmankaikkeuteen. Galaksithan sulautuvat useasti toisiinsa, joten tuo Lawlessin heitto, että josko maailmankaikkeudemme ulkopuolelle on toisia maailmankaikkeuksia, ei kai sekään ole poissuljettua. Jos vielä ajatellaan, että nekin laajenevat, niin ehkä jonkun käsittämättömän ajan kuluttua kaksi maailmankaikkeutta tavoittaa toisensa ja joko sulautuvat tai tuhoavat toisensa. Näin antaen alun uuden maailmankaikkeuden syntymiselle. Kukapa tietää, ehkä meidän maailmankaikkeutemme alku on ollut tälläinen.

Itse uskon siihen, että kaikki kertaantuu jatkuvalla syötöllä molempiin suuntiin. Eli jos kyky havainnoida löytyy, niin olemassaolon jatkumo on löydettävissä sekä pienoiskoossa käytännössä loputtomiin ja samoin toki suuressa koossa. Eli eräänl. aluton ja loputon fraktaali, jota kaikkki noudattaa pienimmästä suurimpaan. Näin ollen maailmankaikkeudet sijaitsevat toistensa sisällä, eli noin kansantajuisesti voisi sanoa, että meidän maailmankaikkeutemme sijaitsee "jättiläisen varpaankynnen" alla...

...Ai miten niin ajattelen liikaa? =D

 

[Wäinö#16]

Kysymys elämästä muualla maailmankaikkeudessa on mielenkiintoinen. Esko Valtaoja esitti joskus hyviä perusteluja sekä elämän löytymiselle muualta, että tätä oletusta vastaan.

Elämän löytymisen puolesta puhuisi tietenkin nämä todennäköisyydet maailmankaikkeuden "jumalattomasta" koosta ja ajasta, joka olisi elämällä syntyä ja kehittyä. Pakkohan sitä on esiintyä, kun kerran täälläkin...

Mutta toisaalta tätä samaa argumenttia voidaan käyttää elämän esiintymistä vastaan. Eli jos aikaa ja tilaa tosiaan on niin tolkuttomasti, niin miksi ihmeessä elämää ei suorastaan vilise, niin että meillä ei olisi sellainen olo että olemme yksinään maailmankaikkeudessa? Kun miljoonakin vuotta on maailmankaikkeudessa lähes mitätön aika, niin mikä todennäköisyys on sille että mikään elämän muoto ei olisi kehittynyt sellaiselle asteelle että tekniikka olisi mahdollistanut avaruusmatkat ja elämän muodon leviämisen ympäriinsä. Mun miettii ihmiskunnankin tekniikan kehitystä viimeisen 1000 vuoden tai jopa 100 vuoden aikana, niin eikö luulisi että jossain muualla miljoonassa vuodessa oltaisiin jo ihan eri tasolla... Mikä on todennäköisyys sille, että ihmiskunta on maailmankaikkeuden kehittynein elämänmuoto?

Ja toisaalta näinhän monet UFO-mieliset uskovatkin että ei ole, mutta kovin vakavissaan otettavaa tieteellistä näyttöä ei ole. Ja niin kuin täälläkin on viitattu, ei minusta kysymystä uskonnoista ja jumalista tai Jumalasta voida kovin helposti ohittaa, sillä eikö silloin jos maapallon elämä on ainutlaatuista, vie meidät suoraan sen kysymyksen äärelle, että mistä se sitten on tullut? Ja itse asiassa taitaa elämän ja maailmankaikkeuden synty viedä sinne joka tapauksessa. Mutta ei se toisaalta ole ristiriidassa sen kanssa, etteikö maailmankaikkeutta voisi havainnoida sellaisenaan ja sen pohjalta rakentaa fysikaalisia teorioita.

 

[pernaveikko]

Kun miljoonakin vuotta on maailmankaikkeudessa lähes mitätön aika, niin mikä todennäköisyys on sille että mikään elämän muoto ei olisi kehittynyt sellaiselle asteelle että tekniikka olisi mahdollistanut avaruusmatkat ja elämän muodon leviämisen ympäriinsä. Kun miettii ihmiskunnankin tekniikan kehitystä viimeisen 1000 vuoden tai jopa 100 vuoden aikana, niin eikö luulisi että jossain muualla miljoonassa vuodessa oltaisiin jo ihan eri tasolla.

Ihminen ainakin tuhonnee maapallon itse ennen kuin tähtien välinen matkustus on mahdollista. Voi olla, että näin on käynyt muillekin sivilisaatioille.

 

[LäJa]

Voisin heittää oman veikkaukseni tuohon kysymykseen, mitä löytyy maailmankaikkeuden päättyessä.

En ole viime vuosina aiheeseen tutustunut, eikä varmastikkaan faktat ole täysin kunnossa, joten korjatkaa todellakin, jos jossain välissä mennään metsään.

Jos lähdetään liikkeelle oletuksesta, että mitä löytyy maailmankaikkeudesta tulisi löytyä myös jollain tavalla kaikkialta sen sisältämistä asioista ja esineistä, vaikkakin mikroskooppisessa koossa, ellei pienemmissäkin.

Haluisin tietää, että missä kaikkein pienimmät meidän tuntemat hiukkaset ja aineet (atomit tms?) oikein liikkuvat? Leijailevatko ne vain yksinkertaisesti vapaasti "ilmassa" vai ympäröikö niitä jonkunlainen kehä?

Oma arvaukseni pohjautuukin tähän: Maailmankaikkeus on kuin tuo pieni hiukkanen ja se mitä maailmankaukkeuden loppuessa löytyy, on juurikin tuo "kehä" tai se aine missä nuo aineet liikkuvat, ihan kuten täällä maan päälläkin. Rinnakkais-ulottovuudetkin näin ollen myös selittyisivät yksinkertaisesti toisilla hiukkasilla, jotka pörräilevät samassa aineessa. Samalla tavalla kuinMaassakin hyvin paljon (ja vielä erinlaisia) noita hiukkasia.

Se mitä tuon jälkeen löytyy, on mahdoton sanoa. Ihmisen mieli/teknologia ei riitä vielä lähellekkään tutkimaan moisia.

Kuten sanottua, faktat varmasti tässä on hakusessa ja jos olen täysin väärässä, niin tyrmätkää vapaasti. Ehkä hieman tyhmä idea ja en tiedä onko se jossain jo esitetty, mutta keskusteluhan tässä nyt pääideana oli käydäkkin.

Edit. Ted Raikas leikkasikin jo vähän samantapaisia ajatuksia.

 

[whopper]

Et sitten halunut jättää lukijalle viehätystä kirjailijan oman ratkaisun perustelujen läpilukemiseen. Hänhän kertoo oman mielipiteensä vasta ihan lopussa.

Pyydän anteeksi, perusteluista en kuitenkaan puhunut mitään ja ne ovatkin koko asian suola. Tein 'paljastuksen' tosin harkitusti ja se oli tarkoitettu osaksi tätä keskutelua, eli jos asian olisi sanonut toisin niin: "Asiaan perehtyneen fyysikon Stephen Webbin mielestä muuten <spoiler>".

 

[JZZ]

Ja kun näitä asioita tarpeeksi miettii, niin tulee tulokseen, ettei ne jumalat ja muut niin käsittämättömiä asioita olekkaan. Eräänlaista uskontoahan tämä maailmankaikkeuden rakennekkin on, kun mitään tietoa asioista ei ole, vaan kaikki perustuu ajatelmiin ja laskentamalleihin.

Toisaalta taas uskonto olis edelleen jossain Kopernikuksen määritelmissä, ja niiden kyseenalaistaminen olisi jumalanpilkkaa. Toisaalta mä oon ajatellut jo pitkään siten, että uskonto on heikkojen ihmisten tiedettä. Selitetään asioita, joita ei itse pystytä ymmärtämään tai selittämään jumalan avulla. Tämähän toisaalta on uskontojen voimaa ja turvallisuuden tunnetta tuova puoli, ei tarvitse ajatella itse.

 

[psychodad]

Toisaalta taas uskonto olis edelleen jossain Kopernikuksen määritelmissä, ja niiden kyseenalaistaminen olisi jumalanpilkkaa. Toisaalta mä oon ajatellut jo pitkään siten, että uskonto on heikkojen ihmisten tiedettä. Selitetään asioita, joita ei itse pystytä ymmärtämään tai selittämään jumalan avulla. Tämähän toisaalta on uskontojen voimaa ja turvallisuuden tunnetta tuova puoli, ei tarvitse ajatella itse.

Näinhän se menee. Se viimeinen "luottokortti" minkä voi kaivaa taskusta kun ei enää pysty hyväksymään ihmisen pahuutta, luonnon armottomuutta tai elämän merkityksettömyyttä. Jotkut sen tarvitsevat ja se heille ehdottomasti suotakoon. Jos pystyy esimerkiksi omaa elämäänsä jatkamaan vain valehtelemalla itselleen että "se oli jonkun korkeamman tahto" niin siitä vaan.

Ja mitä tuohon maapallon ulkopuoliseen elämään tulee, olen siinä kelkassa että aika ignoranttia tosiaan kuvitella että me olisimme ainoat. Paljon helpompi vaihtoehto on uskoa että jossain on meitä kehittyneempiä sivilisaatioita, jossain vähemmän kehittyneitä...jossain ehkä samaa tasoa.

 

[olkikuukkeli]

Ja kun näitä asioita tarpeeksi miettii, niin tulee tulokseen, ettei ne jumalat ja muut niin käsittämättömiä asioita olekkaan. Eräänlaista uskontoahan tämä maailmankaikkeuden rakennekkin on, kun mitään tietoa asioista ei ole, vaan kaikki perustuu ajatelmiin ja laskentamalleihin.

Jotain on täytynyt syntyä tyhjästä. Siihen tulokseen minä olen tullut. Onko sitten todennäköisempää, että on syntynyt kaikkivoipa jumala vai iso energiamäärä ja hiukkasia(?), sen päättäköön jokainen itse(tai odotetaan, että tiede antaa meille vastauksen). Alkuräjähdys on kai fakta, joka voidaan todistaa laskemalla ja tarkkailemalla avaruutta(en ole fyysikko:)).

Odotan innolla ns. kaikenteoriaa, jos nyt sellaista koskaan saadaan tehtyä. Erilaiset säieteoriat ovat mielenkiintoisia ja niiden avulla olisi helppo selittää esim. se, miten elämän synnyn mahdollistavat "sattumat" luonnonlakien suhteen sattuivatkin syntymään. Säieteorioissa on vain se hankala puoli, että nykyisillä menetelmillä niiden todistaminen oikeaksi(tai vääräksi) on empiirisin menetelmin mahdotonta. Kaikki on vain teoriaa, vaikken sinänsä teoreettista tutkimusta halveksukaan.

 

[julle-jr]

Jotain on täytynyt syntyä tyhjästä. Siihen tulokseen minä olen tullut. Onko sitten todennäköisempää, että on syntynyt kaikkivoipa jumala vai iso energiamäärä ja hiukkasia(?), sen päättäköön jokainen itse(tai odotetaan, että tiede antaa meille vastauksen). Alkuräjähdys on kai fakta, joka voidaan todistaa laskemalla ja tarkkailemalla avaruutta(en ole fyysikko:)).

Eikös ison energiamäärän ja hiukkasten syntyminen tyhjästä ole yliluonnollista? Energian säilymislain mukaan energia voi muuttaa muotoaan, mutta sitä ei häviä eikä myöskään tule mistään lisää. Aine voi toki muuttua energiaksi ja toisinpäin ydinreaktiossa, aine siis on energiaa ja energia ainetta, mutta fysiikan lakien mukaan mitään ei voi syntyä tyhjästä. Tässä valossa Jumalan olemassaolo on välttämätön tosiseikka, koska yliluonnolliseen tapahtumaanhan tarvitaan välttämättä jotain korkeampaa voimaa, luonnollinen tapahtuma tapahtuu luonnonlakeja noudattaen, mutta aineen ja/tai energian syntyminen tyhjästä on luonnonlakien vastaista, siis yliluonnollista, näinollen jonkun on täytynyt kumota luonnonlait ja luonnonlakien kumoamiseen käsittääkseni pystyy vain jonkinlainen jumala.

Jumala taas ei ole syntynyt tyhjästä tai mistään muustakaan, koska jumala on aina ollut. Hän on myös keksinyt ajan, joten ei voida edes kysyä, mitä oli ennen jumalaa, koska jos silloin ei ollut aikaa, niin silloin ei myöskään ollut mitään tilaa joka olisi ollut "ennen" tai "jälkeen", koska kyseisten tilojen määrittelyyn tarvitaan ajan käsitettä, jonka tämä jumala siis päätti luoda syystä tai toisesta ja nämä tilat "ennen" ja "jälkeen" ovat olleet olemassa vasta siitä lähtien kun aika on luotu.

Näin on siis todistettu jumalan olemassaolo, pikkujuttu meitsille :)

 

[Jäähykuningas]

Entä jos mainitsemasi energia/aine on ollut olemassa ikuisesti? Vaikeaa on kyllä käsittää, että jotain olisi ollut ikuisesti tai syntynyt tyhjästä. Näin sen on kuitenkin pakko olla.

 

[JZZ]

Sorry jos tää on ollut jo. Tiede.fi:n keskustelupalstasta ei ikinä tiedä onko jotkut jätkät ihan oikeasti tosissaan:

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=20495

Salaliittoteoriathan ne rulaa!

 

[olkikuukkeli]

Eikös ison energiamäärän ja hiukkasten syntyminen tyhjästä ole yliluonnollista? Energian säilymislain mukaan energia voi muuttaa muotoaan, mutta sitä ei häviä eikä myöskään tule mistään lisää. Aine voi toki muuttua energiaksi ja toisinpäin ydinreaktiossa, aine siis on energiaa ja energia ainetta, mutta fysiikan lakien mukaan mitään ei voi syntyä tyhjästä. Tässä valossa Jumalan olemassaolo on välttämätön tosiseikka, koska yliluonnolliseen tapahtumaanhan tarvitaan välttämättä jotain korkeampaa voimaa, luonnollinen tapahtuma tapahtuu luonnonlakeja noudattaen, mutta aineen ja/tai energian syntyminen tyhjästä on luonnonlakien vastaista, siis yliluonnollista, näinollen jonkun on täytynyt kumota luonnonlait ja luonnonlakien kumoamiseen käsittääkseni pystyy vain jonkinlainen jumala.

Jumala taas ei ole syntynyt tyhjästä tai mistään muustakaan, koska jumala on aina ollut. Hän on myös keksinyt ajan, joten ei voida edes kysyä, mitä oli ennen jumalaa, koska jos silloin ei ollut aikaa, niin silloin ei myöskään ollut mitään tilaa joka olisi ollut "ennen" tai "jälkeen", koska kyseisten tilojen määrittelyyn tarvitaan ajan käsitettä, jonka tämä jumala siis päätti luoda syystä tai toisesta ja nämä tilat "ennen" ja "jälkeen" ovat olleet olemassa vasta siitä lähtien kun aika on luotu.

Näin on siis todistettu jumalan olemassaolo, pikkujuttu meitsille :)

Kuka suunnitteli suunnittelijan? Missä "hän" eli ennen luomaansa aikaa ja tilaa? Tuossa on paljon vähemmän järkeä kuin aineen yllättävässä ilmaantumisessa. Aineen/energian sijaan olisi "aina ollut" ylimaallinen kaikkivoipa hahmo, jolla vieläpä on halu tehdä maailmankaikkeus.

Korkeampi voima kieltämättä on kiusallisen helppo vastaus. Jokin vain on ja sen takia mekin olemme. Näin ajattelemalla on ehkä helppo selittää olemassaolon mysteeri itselleen, mutta tieteessä moinen ei käy, eikä sellaiseen viittaavia tutkimustuloksiakaan ole olemassa.

Tiede.fi:ssä meikäläiselläkin on tunnukset ja keskustelut ovat kaikessa epätieteellisyydessäänkin joskus mielenkiintoiset:) Häiriköitä tosin on aivan jumalattomasti moderoinnin lähen tyystin puuttuessa.

 

[julle-jr]

Kuka suunnitteli suunnittelijan? Missä "hän" eli ennen luomaansa aikaa ja tilaa? Tuossa on paljon vähemmän järkeä kuin aineen yllättävässä ilmaantumisessa. Aineen/energian sijaan olisi "aina ollut" ylimaallinen kaikkivoipa hahmo, jolla vieläpä on halu tehdä maailmankaikkeus.

Ei kukaan suunnitellut suunnittelijaa, koska hän on aina ollut, ei sellaista ole kukaan voinutkaan suunnitella. Ja kuten sanoin, käsite "ennen" syntyi vasta sitten kun aika oli luotu, joten emme pysty miettimään missä hän eli ennen suunnittelemaansa aikaa ja tilaa, koska ennen-sana on sidoksissa aikaan. Ei siis voida käyttää sanaa ennen kuin vasta siitä lähtien kun aika on luotu.

Aineen yllättävä ilmaantuminen on täysin luonnolakien vastaista, siinä ei ole yhtään järkeä, vaan siihen tarvitaan jotain yliluonnollista voimaa, koska eihän mitään luonnonlakien vastaista voi tapahtua ilman luonnonlakeja hallitsemaan pystyvää voimaa. Ja tähän yliluonnolliseen voimaan ei luonnollisesti tarvitse liittyä mitään järkeä, koska se on järkemme yläpuolella, vähän sama kuin joku kärpänen kelaisi, että mitä järkeä ihmisten on lähteä aamulla duuniin. Eihän kärpänen sitä voi ymmärtää, samoin kuin me emme ymmärrä miksi maailmankaikkeus on luotu yms. Siis jos miettii, että jokin jumala on niin älykäs, että pystyy luomaan maailmankaikkeuden, niin silloin on helppo ymmärtää, että meidän ja jumalan ajatuksen taso on hieman eri luokkaa, joten emme myöskään välttämättä ymmärrä syitä miksi tai miten tämä jumala on tehnyt jotain.

Korkeampi voima kieltämättä on kiusallisen helppo vastaus. Jokin vain on ja sen takia mekin olemme. Näin ajattelemalla on ehkä helppo selittää olemassaolon mysteeri itselleen, mutta tieteessä moinen ei käy, eikä sellaiseen viittaavia tutkimustuloksiakaan ole olemassa.

Korkeampi voima on myös ainut toimiva ratkaisu, juuri siitä yksinkertaisesta syistä, että ainetta ja energiaa ei voi syntyä luonnolakien mukaan tyhjästä ja ilman korkeampaa voimaa luonnonlakeja ei voi ohittaa.

Se, että käykö joku tieteessä on henkilökohtaisesti itselleni samantekevää, en ole keksinyt tiedettä, enkä ole velvollinen ajattelemaan minkään tieteen periaatteiden mukaisesti, varsinkin jos tämä tiede on niin onnetonta, ettei se pysty edes selittämään tällaisia ihan kaiken perustana olevia juttuja. Tiede on lisäksi ollut niin lukemattomia kertoja väärässä, (esimerkiksi Bohrin atomimalli yms.) että en yksinkertaisesti osaa pitää sitä minään absoluuttisena totuutena. Yhtä vähän on muuten olemassa tutkimustuloksia siitä, että jotain voisi syntyä tyhjästä, joten eihän sellainenkaan käy tieteessä yhtään paremmin kuin jonkinlaisen jumalan olemassaolon olettaminen.

Pahoittelen mahdollista sekavuutta :)

 

[Wäinö#16]

Se, että käykö joku tieteessä on henkilökohtaisesti itselleni samantekevää, en ole keksinyt tiedettä, enkä ole velvollinen ajattelemaan minkään tieteen periaatteiden mukaisesti, varsinkin jos tämä tiede on niin onnetonta, ettei se pysty edes selittämään tällaisia ihan kaiken perustana olevia juttuja. Tiede on lisäksi ollut niin lukemattomia kertoja väärässä, (esimerkiksi Bohrin atomimalli yms.) että en yksinkertaisesti osaa pitää sitä minään absoluuttisena totuutena. Yhtä vähän on muuten olemassa tutkimustuloksia siitä, että jotain voisi syntyä tyhjästä, joten eihän sellainenkaan käy tieteessä yhtään paremmin kuin jonkinlaisen jumalan olemassaolon olettaminen.

Pahoittelen mahdollista sekavuutta :)

Sinänsä ihan loogista puhetta Jumalasta:) Mutta tuosta tieteen luonteesta sen verran, että sen perusluonteeseen kuuluu, että teoriat asetetaan kriittiseen tarkasteluun ja uudet teoriat tulevat aina kumoamaan vanhat. Ei yksittäistä tieteellistä teoriaa tulekaan pitää minään lopullisena totuutena. Eri asia on sitten olla tiedeuskovainen, joka uskoo, että mitään "yliluonnollista" ei ole ja kaikki on puristettavissa fysikaalisiin teorioihin ja kaavoihin.

 

[tomageeni]

Jos maailmankaikkeus(mukaan laskettuna se tila, johon maailmankaikkeus laajenee) ei ole ääretön, niin mitä on maailmankaikkeuden rajojen takana, "pääsy kielletty"-kyltti?

Mihin tilaan maailmankaikkeus laajenee? Eikös asia ole nimenomaan niin että tila laajenee - jos ja kun tila laajenee se ei tarvitse erikseen mitään "tilaa" mihin laajentua.

Tämän "maailmankaikkeuden rajojen" takana ei nähdäkseni ole mitään tällaista 3d-avaruutta / tilaa, jonka olemassaolo on meille itsestäänselvyys. Itse olen tullut siihen tulokseen että tämä on ihmisjärjelle käsittämätön asia siksi, että sitä ei pysty havainnoimaan tai mallintamaan. Siksi puhutaankin teoreettisesta fysiikasta. Sikäli kun itse olen asiaan mielenkiintoisuuttani perehtynyt pinnallisesti, olen päätynyt siihen tulokseen että monelle tämän tilan/avaruuden puuttumisen käsittäminen on hyvin vaikeaa.

edit. Tuosta ajasta vielä vähäsen: onko aika muuta kuin ihmisen keksimä käsite, jolla voidaan mitata tapahtumien nopeuksia suhteessa toisiinsa? Periaatteessahan aika voisi olla pelkkä tasaisesta liikkeestä aiheutuva illuusio.
Raamatun mukaan tosin Jumala loi ajan ja on itse ajan ulkopuolinen (ajasta riippumaton) olento. Suhteellisuusteoria sekoittaa tätä soppaa entisestään ajan dilaation avulla, eli kun kappaleen liike lähestyy valon nopeutta, aika suhteessa hitaammin liikkuvaan maailmaan hidastuu.

 

[Ted Raikas]

Itse olen tullut siihen tulokseen että tämä on ihmisjärjelle käsittämätön asia siksi, että sitä ei pysty havainnoimaan tai mallintamaan.

Eli ymmärrän asian itse siten, että maailmankaikkeuden ulkopuolella ei ole olemassa ns. luonnonlakeja, eli fysiikka tai mikään muukaan seikka ei päde siellä. Koska ajan ja paikan ulkopuolella olevaa paikkaa ei ole olemassa. Aika ei synny määritteenä, ellei ole jotain materiaa johon se voi vaikuttaa. Kuulostanee naiivilta, mutta paremmin en osaa sitä selittää.

Jumalan olemassaolo on minulle itselleni vähän ristiriitainen juttu. Toisaalta ajattelen, että voi olla olemassa jokin maailmankaikkeuden ja luonnonlait synnyttävä voima, joka havainnoi maailmankaikkeuden ajassa asioita, joten meidän historiamme ja olemassaolomme on sille voimalle huomaamaton asia. Tässä mielessä en siis miellä kristittyyn tapaan Jumalaa, joka huolehtii ihmisistä jotenkin henkilökohtaisesti.

Tuo molempiin suuntiin ääretön jatkumo fraktaalin tapaan (josta aiemmin puhuin) on omasta mielestäni tällä hetkellä se, millä jotenkin asian miellän parhaiten. Aukoton se ei tietenkään ole millään muotoa, kuten ei varmasti mikään selitys. Niin viisas meistä ei taida olla kukaan, että näin olisi. Toisaalta epäilen, jos joku todella tajuaisi maailmankaikkeuden laajuuden ja syntymämekanismin ja sen, mihin se päättyy, niin aivot varmaan kuormittuisivat ja tulos olisi totaalisekoaminen tai kuolema. =)

 

[Ziege]

Kertokaapas älyllisen lajin määritelmä, mielellään melko lyhyesti. Olisi ihan kiva tietää, mitä kaikkea siihen kuuluu.

Eikös ihminen eroa muista lajeista siinä, että ihminen on ainoa joka tietää kuolevansa joskus. Näin on joskus väitetty, mutta millä tämmöisenkin todistaa.

 

[olkikuukkeli]

Eikös ihminen eroa muista lajeista siinä, että ihminen on ainoa joka tietää kuolevansa joskus. Näin on joskus väitetty, mutta millä tämmöisenkin todistaa.

Gorilla Koko, joka on kai eniten sanoja osannut apina(ihminen pois suljettuna) osasi käsitellä abstrakteja asioita, myös kuolemaan liittyviä. Olen lukenut tällaisen dialogin(ulkomuistini mukaan):

Mister X: -Mihin gorillat menevät kun ne kuolevat?
Koko: Mukava kolo, näkemiin!

Myös muita abstrakteja käsitteitä oli tuo otus kai osannut ainakin jossain määrin käsitellä. Totta kai tällaisia tutkiessa tulee säilyttää kriittisyys, sillä sattuma ja väärinkäsitykset ovat mahdollisia...