Amatöörikatsojan futiskokemus Valéncia - Internazionale Milano
Ja ei muuta kuin terveiset lämpimältä Estadio de Mestallalta, ei suinkaan ilmastollisesti vaan tunnelmallisesti. Aamu sarasti pilvisenä Välimeren rantakaupungissa lämpötilan huidellessa vajaan 20:n asteen hujakoilla. Stadionille käppäillessä alkoi taivaalta putoilla pisaroita, mutta sade loppuikin ennen kuin ehti edes kunnolla alkaa.
Oviaukoilla odotti noin sadan metrin jonot, ei tunnu automaattiset viivakoodilukijat nopeuttavan hommaa jos niitä ei ole riittävästi. Nukahtamaanhan täällä ei nyt kolmeen viikkoon pysty kun on Las Fallas-juhlan juhlinta menossa, ja pommit paukkuu 24/7, eikä niiltä vältytty stadionille jonotettaessakaan. Turvatarkastusta ei ollut, tai sitten naamarini oli sen verran viattoman näköinen, että tarkempaan syyniin ei nähty aihetta. Tifoja ei sen kummemmin näkynyt, soihdutteluista puhumattakaan. Paperisilppua oli ilmassa suunnilleen koko ajan, ja Valéncian kulmureiden aikaan sitä tuntui taas jostain löytyvän lisää.
Itse pelihän oli tarkkaa kyttäilyä aina sinne 70 minuutin kohdille, jolloin Inter aloitti prässäämisen ja pakotti Valéncian potkimaan palloa väljemmille vesille. Loppuminuuteilla avautui sitten kotijoukkueelle muutama selkeä ylivoimahyökkäys, mutta mitään tuhannen taalan paikkoja ei ollut. Ei ne ammattilaisetkaan aina osu maalia kohti. Interin kannattajiakin oli mukavasti paikalla, mutta nähdäkseni mitään kenttätapahtumiin verrattavaa ei tapahtunut ainakaan katsomossa. Tiedä sitten mitä ilta tuo tullessaan.
Ottelusta jäi lisäksi mieleen muutama torikokous, puolen tunnin kohdalla Cañizares innostui lähtemään talkoisiin kulmalipulle ja otti pienen kontaktin vastustajaan ja keltastahan sieltä paukahti. Loppuhässäkästä ei juurikaan ole käsitystä, joku siellä juoksi ja perässähiihtäjät yrittivät ottaa kiinni. Muutamat paarit tuotiin kentälle, mutta ei sieltä kukaan jalat edellä lähtenyt. Zempalot jatkui sitten pukukoppikäytävällä ja TV-kuvan perusteella Civil Guardin äijillä oli ihan täys työ pitää ylimääräiset ulkona pukukopeista. Yleisökäyttäytymisestä sen verran, että iso osa metelistä yms. hoilauksista kohdistui vastustajalle vittuiluun. Onhan se ihan komean kuuloista kun vajaat 50k ihmistä huutaa yhteen ääneen "Hijo de la puta, Materazzi". Hímno de Valéncian kajahdettua ämyreistä jatkopaikan merkiksi suunnistin betonibunkkerista kohti viilenevää iltaa. Tuollaisten isojen otteluiden seuraaminen paikan päällä on kyllä ihan mielenkiintoista puuhaa. Seuraavaa odotellessa.
Edit:
Niin sellainen pieni lisäys vielä ottelutapahtumasta yleensä, että vaikka ottelu olikin loppuunmyyty ja lipussa mainittu katsomo, rivi ja paikkanumero niin kuitenkin paikan sai melko vapaasti valita omasta katsomostaan. Ottelun yleisömääräksi on ilmoitettu 50k, joten muutama tuhat paikkaa on jätetty vajaata ja joitakin katsomon osia oli suljettu. Hevospoliisipartioiden kiertäessä stadionia ja ambulanssien odottaessa asiakkaita on ilmassa suuren urheilujuhlan tuntua. Omanlaatuista tunnelmaa katsomoon tuo vieressä savuavat hashis-sätkät. Kiellettyähän se on, mutta se ei taida loppua ennen kuin Marokko asfaltoidaan.