U20 turnauksen loppukommentit

  • 5 485
  • 30
Kisat Suomen kohdalta ovat nyt siis päättyneet. Loppuottelua odotellessa puran tässä ajatuksiani. Koko joukkueen kova taistelu teki allekirjoittaneeseen vaikutuksen. Taitoa ei liikaa ollut joukkueessa, ja sekin mikä todistettavasti oli, jäi jonnekin munasuojien kuminauhojen väliin jumiin. Asenteella ja yrityksellä kuitenkin, nuorten kisojen taattuun tyyliin, korvattiin paljon.

Joukkueessa oli kaiketi kokeiltu 79 pelaajaa ennen lopullisen kisakokoonpanon läjäämistä. Tässäkin valossa oli porukka hitsautunut hyvin yhteen. Nuorten peleissä parasta on juuri hyvä tsemppi ja se, että ei liikaa vältellä virheitä. Kokemattomilla miehillä näitä virheitä sitten tuppaa tulemaan, joka johtaa viihteelliseen peliin. Meikä tykkää.

Pikku kommentteja pelaajista, mitkä jäi mieleen:

Toivonen:
Ei oikein herätä luottamusta. Ei huono mutta änärimieheltä odotin enemmän sydäntäsalpaavia ja salamavalot vangitsevia haamupelastuksia.

Petrell:
Kisojen kuluessa tykitti heinähatun suosikkipelaajaksi. Teki paljon, myös virheitä. Taklas ja hakkas ja ronkki ja hankki jäähyjä. Jokusen itselleenkin. Koko ajan maalipaikoissa. Vielä kun osaisi tehdä maalejakin, mutta lienee liikaa vaadittu yhdeltä mieheltä, jos pitäisi vielä huolehtia joukkueen kiekollisestakin osaamisesta. Pokka kyllä piti kisojen loppuun asti.

Filppula:
Lyhyesti: Joukkueen ykköshyökkääjä. Pelasi paljon ja tärkeitä minuutteja.

Kontiola:
Jostain syystä ennen turnausta ei ollut jäänyt nimi mieleen. Nyt jäi, kypsä ja rauhallinen pelitapa. Sama muuten koskee.

Bergenheim:
Suurin pettymys kisoissa. Odotin joukkueeseen selkeätä pelillistä ykkösmiestä, mutta väläytykset jäi aika yksittäisiksi. Maalintekotaidoiltaan jotain Petrellin tasoa, joka ei tosiaankiaan ole paljoa. Hyvä luistelija, ja mailankäsittelyäkin väläytteli aika-ajoin. Silti jotain puuttui Tsemppi kuitenkin kohdallaan.

Marjamäki:
Jaksoi polkea, taklata, pelata omaa peliään koko pelin ajan. Ei paljoo väistellyt eikä jarrutellut, erittän hyvä suoritus. Otti tarvittessa paljon vastuuta myös kiekollisena, vaikka ennen kisoja en osannutkaan häntä siihen ruutuun sijoittaa. Liekö tämä sitten piikki Suomen kiekolliselle kaartille? Kaiken kaikkiaan Suomen tähtiviisikkomiehiä.

Lepistö:
Petrellin kera nousi turnauksen aikana suosikiksi. Tyylikästä kiekollista peliä, ja jopa (!) jokunen taklaus.

Varakas, Piispanen, Junnila:
Oliko nekin kisoissa? Ei jäänyt kavereiden pelistä mitään mieleen, ei sitten yhtään mitään.

Mertaranta:
Ihme tyyppi. Teknisesti hyvä selostaja, siis ei mikään "ymgnnhh ämhhh höö" -tyyppi eikä suunnistusselostajan mallinenkaan mutta jatkuvasti näin tilanteet eri tavalla kuin Mertsi. Eli siis tarkoitan, että joko minä tai hän on ihme tyyppi.
 

werty

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Viestin lähetti heinähattu


Bergenheim:
Suurin pettymys kisoissa. Odotin joukkueeseen selkeätä pelillistä ykkösmiestä, mutta väläytykset jäi aika yksittäisiksi. Maalintekotaidoiltaan jotain Petrellin tasoa, joka ei tosiaankiaan ole paljoa. Hyvä luistelija, ja mailankäsittelyäkin väläytteli aika-ajoin. Silti jotain puuttui Tsemppi kuitenkin kohdallaan.

En nytten kumminkaa sanoisi että Bergenheim oli pettymys. Tai no pettymys siihen verrattuna, että odotin häneltä vähän enemmän maaleja. Mutta kun katsoo kuinka mies jakso taistella ja taklata joka vaihdossa ja voitti myös paljon kaksinkamppailuja, niin kyllä Bergenheim pelasi ihan hyvät kisat.
 

kaakko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Viestin lähetti heinähattu
Varakas, Piispanen, Junnila:
Oliko nekin kisoissa? Ei jäänyt kavereiden pelistä mitään mieleen, ei sitten yhtään mitään.

Onko tuokaan välttämättä huono juttu, että heidän pelistään ei mieleen pahemmin mitään jäänyt. Kuitenkaan heillä ei ollut sitä suurinta vastuuta pisteiden tekemisestä mutta ei tullut pahempia virheitäkään. Eli periaatteessa hyvä suoritus heiltäkin. Näkymätöntä työtä joukkueen eteen.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Viestin lähetti heinähattu
Pikku kommentteja pelaajista, mitkä jäi mieleen:
Petrell:
Teki paljon, myös virheitä. Taklas ja hakkas ja ronkki ja hankki jäähyjä. Jokusen itselleenkin. Koko ajan maalipaikoissa. Vielä kun osaisi tehdä maalejakin, mutta lienee liikaa vaadittu yhdeltä mieheltä, jos pitäisi vielä huolehtia joukkueen kiekollisestakin osaamisesta. Pokka kyllä piti kisojen loppuun asti.

Mies uskalsi tehdä jalkakikkoja jne. Uskalluksesta seurasi myös karmaisevia virheitä. Eli juuri oikea pelaaja Ilvekseen. Jalo soita Penalle
 

Fiesto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
No puranpas minäkin näitä vatsan seudulla (muuallakin) vellovia tunteitani.

Koko joukkueesta sen verran, että tämä ryhmä oli ehkä Suomen historian paras joukkue. Nimenomaan joukkue, joukkueen sisällä oli pari loistavaa yksilöä (Filppula, Lepistö), mutta muuten ryhmä oli hyvin tasainen. Ennen kisoja tätä pidettiin Suomen heikkoutena, mutta kuinkas ollakaan kolikolla oli myös kääntöpuoli. Tasaisuuden ansiosta Suomen joukkueesta löytyi ratkaisijoita riittävän laajalta alueelta, mikä edesauttoi Suomen mitalleille. Tästä esimerkkinä herrat Tukonen ja Oksa, jotka ratkaisivat pronssiottelun suomelle varsin pimennosta tulleina.

Lisäksi joukkueella oli hyvä henki heti alusta lähtien ja se auttoi joukkuetta hitsautumaan näin hyvin yhteen. Kun vertailee Suomen ja Venäjän joukkueita huomaa, että Venäjä vilisi tähtiä, mutta heillä ei ollut tarvittavaa yhteishenkeä. Suomella sitä taas oli vaikka muille jakaa, mistä kiitokset kuuluu valmennustiimille, joka sai yhteishengen kaivettua pelaajista esiin.

Pelaajista.

*Filppula: Loistava ykköskentän liideri. Ennen kisoja en kaverilta odottanut mitään ihmeitä, mutta kuinkas ollakaan hänestä tulikin yksi kisojen parhaista hyökkääjistä. Ihastuin kaverin peliin heti ensimmäisestä ottelusta alkaen.

*Lepistö: Puolustuksen liideri, jolla parhaat avut hyökkäyspäässä. Sitä osoittavat myös huikeat tehot turnauksessa (4+4 7 ottelussa). Vaikka olikin kovasti tukemassa hyökkäyksiä hoiti loistavasti myös oman kenttäpuoliskon.

*Bergenheim: Yksi sana varmastikin riittää, FLOPPI!
Ei pystynyt siihen mitä kansa odotti, mutta ainakin se ei jäänyt yrityksestä kiinni. Viimeisessä Tshekki ottelussa haki maali ja teki älyttömästi töitä. Tuuria ei vain ollut mukana. Tiedä sitten oliko flunssa verottanut kaverin voimia, mutta oli jotenkin aneeminen esitys Seanilta.

*Petrell:Seuraava Jarkko Ruutu?
Joka ikinen kerta, kun kaveri oli kentällä laidat ryskyivät. Kovia ja puhtaita taklauksia. Nousi heittämällä suosikkipelaajakseni. Kaverilta löytyy taitoa ja käsiä, mutta Lennu ei vielä tässä turnauksessa saanut irti kaikkea itsestään. Mutta kaveri on vielä nuori. Nousi täälläkin sylkykupiksi otteillaan, mutta katsotaan vaan kuka parhaiten nauraa. Lennussa on älyttömästi potentiaalia vaikka mihin.

*Marjamäki: Amerikassa vietetty aika on tehnyt Masille hyvää. Voimaa ja vauhtia tullut huomattavasti lisää. Esitti koko turnauksen ajan kovia, mutta puhtaita taklauksia. Oli myös Suomen pelastava enkeli Venäjä ottelussa. Marjamäki jaksoi raataa, polkea ja tsempata jokaisessa ottelussa. Asennepelaaja minun makuuni, ei mitään Spanhel tyylistä näennäistä pelaamista, vaan pelasi jokaisen vaihdon loppuun saakka. Ottaisin milloin vain HIFK:iin.
 

Svante

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, FC Bayern
Re: Re: U20 turnauksen loppukommentit

Viestin lähetti Tarinankertoja
Mies uskalsi tehdä jalkakikkoja jne. Uskalluksesta seurasi myös karmaisevia virheitä. Eli juuri oikea pelaaja Ilvekseen. Jalo soita Penalle

Penan puhelin ja faxi toimii vaan Töölön verkkoryhmässä. ;-)

Vauhtia oli riittävästi mutta kiekon haltuunottoa saisi harjoitella lisää. Mieleeni jäi Lepistö, Varakas, Marjamäki ja Petrell.
 

Black Star

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Päällimmäisenä peleistä jäi mieleen vauhti ja tilanteiden määrä (maalit, taklaukset, virheet yms). Tämä aiheutti sen, että pelit olivat suurimmaksi osaksi mukavaa katseltavaa. SM-liigan pelit ovat harvoin yhtä viihdyttäviä, mikä on suuri harmi.

Suomen joukkue oli uskomaton taitomääräänsä nähden. Suuri miinus on kuitenkin laukaisu- ja viimeistelytaidon puute. Maalit tehtiin lähes poikkeuksetta maalinedusruuhkista tai muista "räkäkiekoista", läpiajoista ja muista kunnon paikoista kiekkoa ei sisään saatu sitten millään.

Suurimmat yllättäjät itselleni olivat Marjamäki, Lepistö ja Filppula. NHL -miehistä Toivonen kohtuullisen hyvä, Bergenheim huono. Ihmettelen miksi Bergenheimia on jossain kutsuttu maalintekijäksi.
 

Fiesto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ei voi muuta sanoa, kuin loistava turnaus nuorilta leijonilta.
Tätä tukevat myös lehdistön valitsema all-stars kenttä:


Jääkiekon nuorten MM-kisojen lehdistön valitsema tähdistökenttä:

Maalivahti:
Al Montoya Yhdysvallat

Puolustajat:
Sami Lepistö Suomi
Dion Phaneuf Kanada

Hyökkääjät:
Zach Parise Yhdysvallat
Jeff Carter Kanada
Valtteri Filppula Suomi

Turnauksen paras pelaaja:
Zach Parise Yhdysvallat

Eli yhdessä USA:n ja Kanadan kanssa saatiin 2 pelaajaa tähdistökenttään.
Taitaapi olla niin, että Jokerit eivät pääse nauttimaan kovinkaan kauaa näiden kahden lupaavan suomalaisjunnun otteista...
 

Aln

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Pelaajista on jo kommentoitu tarpeeks, joten vedän vähän erilaista yhteenvetoa:

YLE: Tiedättekin jo. 1-0 Pohjois-Amerikalle

Sitten esim. se joku Phenafeudfiini (osaa kirjottaa) taklaus ei johtanut lisärangaistuksiin, kun taas Petrellin taklaus johti. 2-0 Pohjois-Amerikalle.

Nämä mainostauot, ei helvatta. Jotenkin ne pilaa hyvän tunnelman, vaikka niitä ei kovin paljoo ookkaan. 3-0 Ameriikalle.

USA vs Kanada loppuottelu. 4-0!

En yhtään ihmettele miks Osama vihaa Ameriikkaa.

(Älkää ottako liian tosissaan)
 

Raymond Pearl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
LEPISTÖ

Täytyy suoraan sanoa, että Lepistön pelin taso oli allekirjoittaneelle valtava yllätys. Loistavia otteita jatkuvalla syötöllä lähes "nimettömältä'" suuruudelta. Mielestäni mies oli koko joukkueen MVP.

Todellinen tulevaisuuden helmi on päässyt kasvamaan rauhassa ilman perinteistä hehkutusta ja hyvä niin. Ehkäpä muutaman suurella kohulla nuorena pilatun "uuden Selänteen" kohtalo pystytään välttämään. Liikkeessä ja hyökkäyspään avuissa hieman Pitkästä jäljessä, mutta omassa päässä ja pelisilmältään jopa parempi! Toivottavasti kaveri ei jää vain yhden turnauksen ihmeeksi, sillä tulevaisuus on nykykehityksellä nopeasti taalajäillä.

Näillä näytöillä luulisi löytyvän jo runsaamminkin peliaikaa omassa liigassakin, kun paljon media-aikaa saaneen pelurin markkina-arvokin on huimassa nousussa.

Jos Ilmalassa ei ymmärretä hyvän päälle, tervetuloa Ilvekseen Dahlmanin esimerkkiä seuraten.
 

ISH

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, HIFK, Arsenal
Väriläiskät

Lepistö:
Edessä loistava tulevaisuus. Pelaa suurella itseluottamuksella ja ottaa riskejä eikä silti tee virheitä. Tarkka ja kova laukaus. Erittäin älykäs pelaaja molemmissa päissä kenttää. Pieni mies mutta ainakaan tällä tasolla sitä ei huomannut kertaakaan. Scoutit voivat huomata.

Petrell:
Ah, peluri ISH:n mieleen. Monen satunnaisen kiekkokatsojan mielestä varmaan päätön ryntäilijä mutta tuossa jannussa on hurjasti potentiaalia, omaa monta sellaista vahvaa aluetta mitä meidän tunnetut lupaukset eivät. Kokoa on, runko on vielä kevyt (no joo 89 kg mutta ilman varusteita näyttää melko hintelältä) mutta pelaa kuin Todd Bertuzzi ,)

Petri Kontiola:
Rohkeus kiekollisena hyökkäyspäässä pisti silmiin. Yritti monesti lähteä mahdottoman näköisistäkin paikoista kiekon kanssa ja usein siinä onnistui.

Enempää ei heru. Nuo pojat tuli ensin mieleen värikkäimpinä ja nyt menen saunaan.
 
F

Flonaldo

Viestin lähetti Aln
Sitten esim. se joku Phenafeudfiini (osaa kirjottaa) taklaus ei johtanut lisärangaistuksiin, kun taas Petrellin taklaus johti. 2-0 Pohjois-Amerikalle.
Menit sitten tosissasi kuuntelemaan Antsaa, hyi sinua. Toinen taklaus oli täysin puhdas, toinen ei - siinä aika simppeli ero.
 

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
Viestin lähetti Flonaldo
Menit sitten tosissasi kuuntelemaan Antsaa, hyi sinua. Toinen taklaus oli täysin puhdas, toinen ei - siinä aika simppeli ero.

Tämäkin on katsojan silmässä. Liigassa noista molemmista olisi napsahtanut noiden loukkaantumisten takia 100 ottelua pelikieltoa. NHL:ssä ei melkovarmasti olisi tullut yhtään mitään. Lähes identtiset olivat nämä taklaukset. Tästä syystä ymmärrän, että nuo näyttivät SM-liiga peleihin tottuneille pahoilta taklauksilta.

Juuri muutama viikko sitten näin samanlaisen taklauksen Kasparaitisin suorittamana ja siitä ei tullut muuta kuin ablodit yleisöltä.
 

Wamba

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Mainiota

Ensimmäiseksi lienee paikallaan onnitella Suomen joukkuetta - loistavaa joukkuepeliä. Voitto pronssipelissä oli ansaittu ja tuli juuri Joukkueelle ominaisen rajun työnteon kautta.

Hannu Aravirtaa on syytä erikseen onnitella jälleen kerran oivallisesta työstä. Hän on todellinen Ammattimies paikallaan.

Ennen kisoja pronssia olisi pidetty mahtavana saavutuksena, nyt siihen jäi niukan Jenkkitappion myötä jopa hieman karvas maku. Suomi pelasi erityisesti Jenkkiottelussa taktisesti hämmästyttävän kypsän pelin. Vaikuttavaa pelaamista ja ottelun hallintaa. Ikävää, että kaksi karkeaa puolustusvirhettä ja ripaus huonoa onnea veivät paikan loppuottelussa. Lopussa Jenkit eivät enää vain jaksaneet, oikea joukkue ei voittanut sitä ottelua. Parempi toki voitti, mestarille häviäminen ei ole häpeä. Voitin mukavan vedon Jenkkien mestaruuden myötä, se vie pois osan pettymyksestä. Laiha lohtu.

Lienee syytä nostaa esiin myös muutama pelaaja, vaikka voitto oli nimenomaan joukkueen.

Erityisesti Lepistö, Filppula ja mahdollisesti Suomeen palaava Bergenheim olivat hienoa katsottavaa. He olivat samalla Suomen joukkueen kolme ylivoimaisesti vaikuttavinta pelaajaa. Jokereilla on todella syytä luottaa näihin pelaajiin.

Näiden pelaajien kannalta on mukavaa, että Jokerit on löytänyt vihdoin Liigavalmentajan, jonka kautta juniorit voivat menestyä myös kotiseurassaan. Viimeiset 10 vuotta on yksi Liigan suurimmista ihmetyksen aiheista ollut, miten paljon Jokereilla on varaa tuhlata. Lahjakkaampiakin pelaajia on valunut pois.

Filppula oli joukkueen paras pelaaja minun papereissani. Erinomainen pelaaja, jolla on annettavaa myös Liigassa. Se on kuitenkin kohtuullisen harvinaista näin nuorille pelaajille. Yleensä tämä tarkoittaa ikäluokkansa maailman huipulla pelaamista.

Lähellä Filppulan tasoa oli Lepistö. Hän ryntäili Jenkkien ensimmäisessä maalissa itsensä ulos tilanteesta antaen mahdollisuuden alivoimahyökkäykseen. En vain voi unohtaa sitä tilannetta. Se on epäreilua hyvät kisat pelannutta Lepistöä kohtaan ja syy ei luonnollisesti ollut vain hänen. Mutta niin se vain on, pienet virheet voivat maksaa paljon. Lepistöllä on kuitenkin mahdollisuudet aivan terävimpään kärkeen. Loistavaa pelaamista ja Liigassakin hänellä on jo runsaasti annettavaa.

Bergenheim pelasi myös hyvät kisat. Hän oli melkein hänen saaman mediahypen arvoinen. Hämmästelen, jos tämä mies pelaa Liigan ratkaisuotteluissa Jokerien ykkösessä ja en ota mitään kantaa sopimusasioihin. Sivuhuomiona, Virmasen kommentit eivät ikinä lakkaa hämmästyttämästä, hän puhuu nopeammin kuin ajattelee. Ehkäpä siksi hän on hauskaa kuunneltavaa.

Erityismaininnan ja suurimman yllätyksen joukkueesta tarjoili Jyri Junnila. Hän teki suuren vaikutuksen taidollaan. Taito on pelissä nautittavin elementti. Hänen kokonsa on ongelma, mutta hänen taitonsa voi olla ratkaisu siihen. Erittäin vaikuttava nuori mies, jonka luistelun ja mailatyöskentelyn seuraaminen tuotti jatkuvaa iloa.

Ei taito ole hävinnyt tästäkään ikäluokasta mihinkään. Peli vain jatkaa kehittymistä. Hieman enemmän henkilökohtaista taitoa ja mestaruuskin olisi ollut Suomen käpälän ulottuvilla. Näinkin se oli teoriassa mahdollisuuksien rajoissa.

Kiitos Joukkueelle hienosta turnauksesta ja onnittelut erinomaisesta suorituksesta.

W
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Viestin lähetti Flonaldo
Menit sitten tosissasi kuuntelemaan Antsaa, hyi sinua. Toinen taklaus oli täysin puhdas, toinen ei - siinä aika simppeli ero.
Ei voi olla taklaus puhdas jos vastustaa sattuu päähän kysykää vaikka Helkovaaralta jos ette Mertziä usko.

Kanadan joukkueelle pitkät pelikiellot, sillä veikkaan että aika monella USA:laisella on pää kipeä tänään.
 

Kapo 00

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Tahto vie läpi vaikka harmaan kiven

Suomalaisethan ovat tunnetusti parhaimmillaan altavastaajina, mutta ennen kisoja oli vähän sellaiset tunnelmat että jatkopeleihin pääseminenkin on jo helvetin kova suoritus tuolla materiaalilla. Materiaali kun on/oli parhaimmillaankin vain keskinkertainen. Tästä keskinkertaisuudesta on paras osoitus pikkuleijonien "NHL-vahvistus" Bergenheim, jalat kävi ja maisemat vaihtuivat mutta sitten kun päästiin maalintekosektorille tulikin seinä eteen.
Tiedä sitten mitä tapahtui kun pronssimitaleille kuitenkin päädyttiin. Vähän epäilen että joukkeessa heräsi perisuomalainen näyttämisenhalu ("Perkele, ei me noi huonoja olla mitä ne meistä kirjoittelee"). Joka tapauksessa valmennukselta ja joukkueelta 110% suoritus, kun päästiin jatkoon ja onnistuttiin kolme kertaa neljästä tulemaan takaa ohitse.
Todellisia tahtovoittoja, lisää tälläisiä ja heti!
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Donnerwetter S.p.A.
Kun kisojen päätyttyä kiroaa miksei tullut otettua loppupelejä videolle, tietää jo että kiekko on ollut melko "hyvää hokia". Aravirran sanoin - matka takaisin jääkiekon juurille. Tätä kiekkoa minä näyttäisin TV:ssä monta kertaa mieluummin kuin maailman toiseksi kovinta SM-liigaa. Totuuden nimissä vertailu ontuu, sillä nämä pelaajat pystyvät keskittymään muutamaan peliin kerrallaan, kun SM-liigasta on tehty pelistä kun pelistä jauhelihaa. Mutta tuskin Pehmo-Kummolalle ja muille enemmän lätkän julkisuuskuvasta kiinnostuneille jäi epäselväksi mihin suuntaan jääkiekko tulee _palauttaa_, jotta yleisö saadaan hallille. Samalla rytinällä pelimääriä alemmas niin pelin laatukin paranee. Saarna ohi...

Plussaa:
-kovan pelin sallinut tuomarilinja
-vauhdikas peli, armoton yritys -> viihdearvo
-sydän mukana pelissä
-Suomen peli (menestys ja erityisesti pelityyli - Ara, miksei jo aiemmin...)
-traagiset kolmannet erät

Miinusta:
-YLE: pitääkö nämä hommat tehdä niin vaikeasti...
-muutama turha joukkue (Ruotsi)

Nämä jäivät päällimmäisinä mieleen...mutta hienot kisat ja erotuksena viime kevään "aikuisten" kisoista nämä ottelut jäävät muistikuviini positiivisina onnistumisina ja itsensä ylittämisinä...ehkäpä urheilulla on sittenkin toivoa jäljellä...
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Monessa suhteessa nämä kisat taitavat olla se paras maajoukkueturnaus mitä on. Ainoa mikä jonkun verran kilpailee on olympialaiset parhailla joukkueilla. Aravirran kommentti "paluusta juurille" oli hieno (vaikka varmasti osittain idealisoitu). Sehän oli loppujen lopuksi aika lyhyt periodi, kun urheilua ei dominoinut raha ja televisio, eikä kysymyksessä ollut puhdas ammatti kenellekään, mutta paljon on menetetty, kun se tietty viattomuus ja amatöörimaisuus on menetetty. Ei kai ollut mitään mahdollisuutta säilyttää sitä olotilaa, ja rahalla ja kilpailun ammattilaistumisella on saavutettukin paljon - mutta on se myös karua ja yhä karummaksi muuttuvaa, miten urheilusta on yhä selvemmin tulossa vain yksi viihdeteollisuuden haara, taas yksi tapa myydä mainosaikaa. Olisikohan enää mitään mahdollisuutta palata niille juurille?
 

Aln

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Viestin lähetti Flonaldo
Menit sitten tosissasi kuuntelemaan Antsaa, hyi sinua. Toinen taklaus oli täysin puhdas, toinen ei - siinä aika simppeli ero.

Itse en ole puhtauksista vielä sanonu mitään, mutta nyt sanon.

Eh, sama rangaistus tuli aluksi, joten eikai ne nyt niin puhtaita voi olla. Muutenkin näissä taklauksissa on niin monta näkökulmaa kun on katsojiakin.

Miten minä sitten nämä kaksi taklausta näin:

Petrellin taklaus: liian kova vauhti, kun äijä on paikallaan. Liikaa intoa.

Kanadanmiehen taklaus: oli menossa vipuun, mutta vetää viimehetkillä taklauksen, joka ehkä menee vähän ohi ja osuu kyynärpäällä (?) kasvoihin.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Hienosti pelattiin ja oli hieno katsoa pelejä, mutta Suomen peliin voi kommentoida hiukan. Kun katsoo Suomen tekemiä maaleja niin suurin osa niistä oli ns. tahtomaaleja maalin edestä, väkisin punnertaen, ei siinä mitään vikaa, mutta kun katsoi vaikkapa finaalia niin huomasi sen mikä ero suomalaisilla ja P-Amerikkalaisilla pelaajilla on. Heti Kanadan avausmaali osoitti tämän, kanukki läpi puolittain ja minne kiekko kolahtaa? Aivan, täysin yläkulmaan. Pronssiottelussa lähes identtinen paikka Sean Bergenheimilla(laukaisupaikaltaan) minne kiekko napsahtaa? Aivan, suoraan maalivahtia päin. Tämä toistui useita kertoja kisoissa. Ihmettelen että eikö Suomessa opeteta/opita laukomaan, kun tämä sama seikka vaivaa ikäluokkaa kuin ikäluokkaa. Sama kun katsoo vaikka Ovechkinin suoritusta Suomea vastaan, kiekko tulee, niin se lähtee heti ja ylös. Nykyisin maalivahdit peittävät niin hyvin että kyllä huonot laukaukset otetaan pois.

Mukavia poikkeuksia olivat oikeastaan vain yv-maalit(Lepistö) ja Teemu Nurmen laukaukset. Se on kuitenkin aika pientä kun vertaa juuri parhaiden maiden pelaajien laukausten tarkkuuteen ja voimaankin. Pronssiottelussakin näkyi se ero lähes identtisillä tilanteilla kun Tsekki kävi rokottomassa ja meidän Sean lusikoi päin Tsekin patjoja. Voi vain haaveilla mitä Suomi olisi saanutkaan aikaan tuolla asenteella jos siihen olisi yhdistetty hiukan maalintekotaitoa(tai maalintekijöiden peluuttamista parhaan sentterin vieressä).

Ainiin ja tuosta USA'n nuorten kouluttamisesta voisi ottaa mallia Suomeenkin. Sekä kiekon että jalkapallon pariin. Ehkä ei niin vakavassa mielessä ja pienessä piirissä kehittää pelaajia, vaan vähän laajemmalla otteella. Kun pelaajat saataisiin parempaan YKSILÖ valmennukseen niin varmasti myös taitotaso nousisi. Seuroissa kun tehdään jo hyvää työtä muiden ominaisuuksien kuin henkilökohtaisen taitotason kehittämisen suhteen. Asenne kun pelaajilla Suomessa tuntuu olevan kunnossa ainakin melkeinpä vuodesta toiseen.
 

ipamies#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
New Prague Rangers
Suomen joukkue oli lähes ennennäkemättömän taisteleva, liikkuva ja fyysinen. Vain raskaasta pelitavasta seurannut turnausväsymys esti täydellisen menestyksen kisoissa, sillä mikäli Suomi olisi jaksanut jenkkejä vastaan pelata sillä temmolla, jolla kaatui Venäjä, olisi USA ollut täysin aseeton pikkuleijonien vauhdissa.

Silti kolmas sija on tavallaan harhaanjohtava. Jos kolmen-neljän vuoden päästä ynnäillään, kuinka monta todellista pelimiestä eri maiden ikäluokat 84-85 tuottivat, en usko, että Suomen asema on ollenkaan näin korkea, mitä kisoisssa saavutettu menestys antaa ymmärtää. Joukkue pelasi Filppulaa ja Lepistöä lukuunottamatta täydellisen ideaköyhää ja ennalta-arvattavaa koohotuskiekkoa. Viimeistely-yritykset ja kiekonhallinta olivat kaukana muiden kärkimaiden taitavimpien yksilöiden henkilökohtaisesta taitotasosta.

Olen aivan vakuuttunut, että tästä joukkueesta saadaan lukuisia liigatason kolmosketjun miehiä, mutta potentiaalisia tulevia tähtipelaajia, jotka kykenevät luovaan kiekolliseen peliin, ei Suomen ikäluokista 84-85 löydy. Sen sijaan kisoissa heikommin menestyneet ja yksilötaitoa vilisevät Tsekki, Venäjä ja Slovakia tulevat jälleen saamaan näistäkin ikäluokista kourallisen pelaajia, jotka murtautuvat tulevaisuudessa maailman ehdottomaan kiekkoeliittiin.

Tämä on se suomalaisen huippujääkiekkoilun suuri dilemma, joka tulee yhä vain korostumaan tulevaisuudessa, ja johon tulisi nyt pikaisesti puuttua. U20-kisojen joukkueen menestyksellä ei ole nimittäin mitään merkitystä. Tulevien pelimiesten määrä on se mikä ratkaisee, ja suomalaisen juniorikiekkoilun nykyisellä luovuuden tappavalla järjestelmällä ei näitä yksilöitä synny.

Erkan koulukunta jankuttaa, että pelaaja on kaukalossa 9/10 peliajasta kiekottomana, ja näin ollen tuo valta-osa peliajasta on se jolloin pitää tapahtua. Tosiasia kuitenkin on, että suomalaiset liigajyrät ja datsjukit erottaa se 10 % peliajasta, jolloin he kiekollisena joko pyrkivät räiskimään kiekkoa eteenpäin tai hallitsemaan kenttätapahtumia.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Ne pelit jotka tuli nähtyä- eli Suomen pelit- vahvistivat käsitystä että nuorten kisat on ehkä hienointa kiekkoa maan päällä. Tai ainakin lähellä sitä. Kiekkokatsojana kuitenkin haluaa nähdä hyvää taistelua, intensiivistä peliä ja taklauksia. Nuoret kaverit joilla sykettä ja virtaa riittää ja joille tulevaisuus on edessään toteuttavat toiveita hyvin.
Tuomarilinja oli hieman erikoinen, kovat taklauset sallittiin (ihan ok, vaikka jokunen rajatapaus niissäkin meni läpi. Linja tosin kaikille sama) mutta toisaalta annettiin koukkia, estää ja roikkua aika helvetisti, mun mielestä viime vuoden kisois nämä rikkeet otettiin vähän tarkemmin pois. Ja se kanukkiviirupaita toteutti aika hyvin tuota linjaa. Joka sekin oli suht kaikille sama.

Toivonen - pelas loppujen lopuks tasasesti ja hyvin, ratkasupeleis ei helppoja menny ja torju eleettömästi. Vaikee tilanne kun Suomi jopa hallitsi ajoitellen noita tärkeitä pelejä. Mutta Hannu oli mies paikallaan.

Lepistö - luistelua ja taistelua. Hyvä liike, rohkeutta nousta kiekon kanssa ja laukauskin aika hyvä. Jokunen virhekin tuli mutta tekevälle sattuu. Ei mikään jättiläinen mutta korvas voiman terrierimäisillä otteilla.

Salmela - ei noussu suurin otsikoihin mutta teki vaikutuksen hyvällä puolustuspelillä ja hyvin ajoitetuilla taklauksilla jotka lennätti hyökkääjiä plekseihin, uhrautuvaa sorttia, purukalusto tallessa pronssipelin jälkeen?

Filppula - jääny vähemmälle seuraamiselle, molempien veljesten osalta. Pelas hyvää kiekollista peliä, liikettä riitti, ei aristellu eikä ollu mikään pehmee kaveri. Hyvät tehot ja kaikin puolin hieno turnaus.

Marjamäki - etukäteen kiinnosti nähä mimmonen tää jo jossain palstoilla keskustelua pari vuotta sitten aiheuttanu porilainen on?
Ei mikään raketti mutta dieselin kiihtyessä vaikee pysäyttää, aika vahvan olonen jässikkä. Vähän hyyty kahes vikas pelis mutta alivoimas teki hyvää työtä ja taisteli muutenki hyvin niissäkin. Venäjä-peli tietysti kohokohta, highlights-taklauksia ja kaks maalia. Tietenkin Ässä-fanin toivelistalla tulevalle kaudelle.

Töykkälä-Immonen - espoolaiskaksikko pelas mukiinmenevän turnauksen, liikettä ja tsemppiä riitti, kiekkokin pysy välillä mukana. Mentiin pelin sisään eikä vain katseltu sitä ulkopuolelta. Ruutulle, Salonojalle ja kumppaneille iloa tulevina vuosina.

Nokelainen-Tukonen - 17-vuotiaat häkkipäät pelas ihailtavan ennakkoluulottomasti ja härskisti, ei kumarreltu ketään vaan painettiin sata lasissa suoraan maalille. Tukosen pronssipelin maali hieno, makso hinnan ja sai puutavaraa mutta iski kiekon patjan vierestä ihanasti sisään. Molemmilla fysiikka kesti suht hyvin, jäädään odottamaan kehitystä ja tulevia vuosia.

Kaikki muutkin täytti mielestäni paikkansa, Petrelliä lukuunottamatta...eiku äijä ainakin yritti, sähels, heitti jalkakikkaa ja taklauksia. Siihen energiaan ku saadaan vielä vähän älyä mukaan niin...
Bergenheim...ois odottanu vahvempaa ratkasijan roolia. Loppupuolella rupes kuitenkin luistin kulkemaan ja pelas ihan hyvin, paikoista ei vain saanu sisään. Liekö flunssa tai joku muu vieny parhaan terän alus?

Kontiola, Oksa, Junnila ja kaikki muutkin tsemppas ja taisteli, eli vitun hieno meininki!

ps. kunniamaininta YLE:n televisioinneille, Suomi-Venäjä, Suomi-USA ja Kanada-USA pelien johdosta. Kahes ekas vahingossa kelloa vilkasemalla ties mennäänkö jatkoille vai ei (tosin olihan Venäjä-loppu aika yllätys) ja finaalia odotellessa luulin ett "hyvä YLE, toka ja kolmas melkeen suorina...kunnes tajusin että lähetys tuleekin ykkösellä.Eli katkastaan uutisten ajaks. Vaikka välissä näytettiin suoraakin lähestystä. Ja kakkosella tuli jotain helvetin FST-ohjelmaa. Vai pitäskö tähän vähäänki olla kiitollinen?
Amatöörimäistä puuhastelua!
 

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti eagle
Ihmettelen että eikö Suomessa opeteta/opita laukomaan, kun tämä sama seikka vaivaa ikäluokkaa kuin ikäluokkaa.
klip
Ainiin ja tuosta USA'n nuorten kouluttamisesta voisi ottaa mallia Suomeenkin.
klip
Asenne kun pelaajilla Suomessa tuntuu olevan kunnossa ainakin melkeinpä vuodesta toiseen.

Siinä kolme tärkeää pointtia kiteytettynä. Laukomisen suhteen kai on joihinkin toimenpiteisiin seuroissa ryhdyttykin. Onhan se nyt noloa, jos valmentaja on liigajoukkueen paras laukoja :)

Se raha, joka USA:n 'projektissa' liikkui taitaa asettaa täällä kotomaassa vähän rajoituksia. Paljon on sellaista, jota voisi soveltaa ilman massiivista taloudellista satsaustakin. Pääkaupunkiseudulla tätä tehdään pienessä mittakaavassa keskittämällä kykyjä määrättyihin urheilupainotteisiin opinahjoihin.

Asenne oli upea, oli ihan käsittämätöntä seurata mihin tahdonvoimalla pääsee. Onneksi olkoon, nuoret.
 

Rocco

Jäsen
Viestin lähetti Aln
Petrellin taklaus: liian kova vauhti, kun äijä on paikallaan. Liikaa intoa.

Kanadanmiehen taklaus: oli menossa vipuun, mutta vetää viimehetkillä taklauksen, joka ehkä menee vähän ohi ja osuu kyynärpäällä (?) kasvoihin.

No, Phaneufin taklaus oli täysin puhdas. Mitään rikkeitä ei taklauksessa ollut. Tsekki meinaa vetää vipuun, hukkaa kiekon jalkoihin ja jää katselemaan omia jalkojaan. Phaneuf pistää takaperinluistelussa jarrut päälle ja Tsekki oikeastaan "luistelee itse päin" pysähtynyttä Phaneufia, kuin se että Phaneuf taklaa Tsekkiä. Tsekki tietysti kun tulee pää alhaalla ei osaa ollenkaan varoa tai varautua tööttiin. Tottakai kun muutaman sentin lyhyempi kaveri tulee, ja tulee vielä pää alhaalla niin tottakai naama osuu olkapäähän. Phaneuf ei hyppää (työntää vain yläkroppaansa kohti taklattavaa ettei itse lennä persuuksilleen) , ei polje vauhtia taklaukseen (no miten voisi kun juuri ehtii laittamaan jarrut päälle) eikä missään nimessä taklaa kyynärpäällä. (kyynärpäät ovat kiinni kropassa) Se joka Mertarantaa (Tai Dufvaa digikanavan suoran lähetyksen erätauolla) uskoo niin on aika heikoilla. Jokainen joka oikeasti taklauksen näki ja jääkiekosta tietää jotakin, tietää myös sen että loukkaantuminen oli vain ja ainoastaan Tsekin oma moka. Se ei osannut ottaa taklausta vastaan ja mei tilanteeseen pää alhaalla. Ja jäähy tuli vain sen takia kun taklaus näytti rumalta ja Tsekki loukkaantui. NHL:ssä ei olisi tullut jäähyä - kuten ei olisi pitänytkään.

Petrell sensijaan polki viime hetkille asti vauhtia ja ajoi täysillä päin.

Tässä on ero.

Olen kyllä syvästi pettynyt Mertarantaan kun levittää omaa Anti-Kanada asennettaan koko maan korviin.
 

secord

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks
Viestin lähetti Rocco
No, Phaneufin taklaus oli täysin puhdas. Mitään rikkeitä ei taklauksessa ollut. Tsekki meinaa vetää vipuun, hukkaa kiekon jalkoihin ja jää katselemaan omia jalkojaan. Phaneuf pistää takaperinluistelussa jarrut päälle ja Tsekki oikeastaan "luistelee itse päin" pysähtynyttä Phaneufia, kuin se että Phaneuf taklaa Tsekkiä. Tsekki tietysti kun tulee pää alhaalla ei osaa ollenkaan varoa tai varautua tööttiin. Tottakai kun muutaman sentin lyhyempi kaveri tulee, ja tulee vielä pää alhaalla niin tottakai naama osuu olkapäähän. Phaneuf ei hyppää (työntää vain yläkroppaansa kohti taklattavaa ettei itse lennä persuuksilleen) , ei polje vauhtia taklaukseen (no miten voisi kun juuri ehtii laittamaan jarrut päälle) eikä missään nimessä taklaa kyynärpäällä. (kyynärpäät ovat kiinni kropassa) Se joka Mertarantaa (Tai Dufvaa digikanavan suoran lähetyksen erätauolla) uskoo niin on aika heikoilla. Jokainen joka oikeasti taklauksen näki ja jääkiekosta tietää jotakin, tietää myös sen että loukkaantuminen oli vain ja ainoastaan Tsekin oma moka. Se ei osannut ottaa taklausta vastaan ja mei tilanteeseen pää alhaalla.

Olen kyllä syvästi pettynyt Mertarantaan kun levittää omaa Anti-Kanada asennettaan koko maan korviin.



Enpä jaksa itse taklausta kommentoida sen enempää, mutta sinä näit tilanteen Rocco noin. Kun et suostu muitten näkemyksiä asiasta käsittämään, leimaat heidät ns. neitikiekko-faneiksi, anti-kanadalaisiksi ja lajista mitään tietämättömiksi? Ehkä asia on sitten juuri kuten sanoit, koska haluaisin ainakin lajista jotain tietää.

Jotain väärää täytyi ainakin tuomarin mukaan taklauksessa olla, koska siitä kakkonen oli tulossa samantien. Mutta kyseessä tais olla tuttu puusilmä...
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös