U20 MM 2025: Suomi

[Jarna90]

Hienosti Suomi pelasi finaalin kokonaisuutena, kaikki jätettiin kentälle mutta bensa loppui vähän kesken ja jatkoajalla ei vain saatu tarvittavia paikkoja. Loistava turnaus Suomelta niin tuloksellisesti kuin pelillisesti.

Tässä samalla oma veikkaus tässä kohtaa ensi vuoden kokoopanoksi. Tämän vuoden runko on vuoden vanhempi ja kehittyneempi mutta 2007-ikäluokasta ei liikaa apuja tule. 2008-ikäluokasta saadaan pari isokokoista rightin pakkia. En usko, että 2005-ikäluokan maalintekijöitä (Kiiskinen, Halttunen, Uronen) pystytään täysin korvaamaan mutta puolustusmateriaali tulee olemaan laajempi.

Vesterinen-Helenius-Westergård
Saarelainen-Miettinen-Hemming
Suoniemi-Koivu-Loponen
Sinivuori-Kuhta-Pikkarainen
Joki

Nykyri-Kiviharju
Nieminen-Soini
Jokinen-Alalauri
Väisänen-Piiparinen

Rimpinen
Saarinen
Kerkola

Tossa olis kolme Pelsu kasvattia pakkeina. Ei huono;)

 

[Jarna90]

Tässä jengissähän Rimpinen, Nieminen ja Jokinen jäivät varaamatta viimekesän draftissa. Veikkauksia miten käy näiden osalta ensikesänä yli-ikäisinä. Eli millä kierroksilla menevät vai menevätkö lainkaan?

 

[Pate44]

Suomi oli kolmannessa erässä ja eteenkin jatkoajalla aivan surkea, ei haluttu/jaksettu luistella ei uskallettu pelata kiekolla yhtään. Edes 3vs3 ei löydetty vapaata tilaa helpoille syötöille jolla oltais saatu hallinta itselle.

Loppuiko kunto vai pelättiinkö tappiota? Miksi Mikkola ei ottanut aikalisää missään vaiheessa?

 

[Kaitsu]

Tämä on todettu tässä ketjussa useampaan kertaan ja sitä on myös kommentoitu, mutta kommentoidaan nyt vielä.

Saman valmentajan pelikirjalla ja ohjeilla pidettiin myös kiekkoa ja pelattiin yhteistyön jääkiekkoa. Ei kukaan valmentaja tuolla tasolla ja tuossa tilanteessa ohjeista ruiskimaan paniikissa. Se on jännä juttu, että joskus pelaajat noudattavat ohjeita ja joskus ei. Mestarivalmentajat sitten erottaa, miten noissa tilanteissa reagoidaan. Tami Tammisen tyyli hajoittaa limuautomaatteja ja riehua muutenkin ei yleensä tuota mestaruuksia. Vierumäkeläisessä kulttuurissa se tunnistetaan.

Jännä myös oli erityisesti Pieniniemen kiekollisen pelin mureneminen pelin jälkimmäisellä puoliskolla. Noin neljä pahaa kiekonmenetystä selvissä tilanteissa. Mistähän johtui?

Vesa Toskalan sanoin: Siitäkin selvittiin. Ja nyt ollaan finaalissa. Toivotaan, että turnauksen paras peli on vielä edessä.

Kappas. Tänään sitten puolustettiin kiekolla, pelattiin yhteistyön jääkiekkoa ja hallittiin pelin virtausta suvereenisti 35 minuuttia. Sama joukkue, samat valmentajat.

Sitten irtosi jalka kaasulta ja jenkit pääsivät hallitsemaan pelin lopun. Jännä juttu taas. Studio halusi ja selostamo halusi, että kiekot "pelataan pohjaan", eli päätyyn. Tämä tapahtui noin 2. erän puolivälissä, kun oli pari kertaa menetetty kiekko hyökkäyssinisen jälkeen. Valmennuskin sen varmasti ohjeisti, kun niin pelattiin sen jälkeen.

Kävi kuitenkin niin, että jenkit pääsivät hallitsemaan pelin virtausta ja Suomen liike loppui. Ne kulmiin pelatut irtokiekot meni aikalailla oppikirjan mukaan, mutta niiden hakeminen oli taas jenkkien "leipää ja voita". Tuossa menetettiin ote pelistä.

Ei siellä mitään väsytty. Yhtälailla jenkkien olisi pitänyt väsyä 35 min puolustamiseen. Siitä pelin hallinnasta vaan saa virtaa ja jatkuva vastaanottaminen passivoi.

Olisiko pitänyt riskillä antaa pelaajien vaan pitää kiekkoa ja yrittää 1vs1-tilanteiden voittamista kiekolla. Siitä olisi tullut vaarallisia vastahyökkäyksiä, mutta ehkä pelaajat olisivat kuitenkin pysyneet paremmin pelissä kiinni ja itsekin olisi saatu maalipaikkoja.

Jälkiviisaus on kuitenkin turhaa. Nuoret leijonat pelasivat hienot kisat ja ylittivät odotukset. Hattu päästä!

 

[Scatter]

Yksilötasolla ollaan kuitenkin pahasti perässä ihan perusasioissa, pelinopeus, luisteluvoima, syöttöjen kovuus ja tarkkuus... tänä trendi näkynyt jo pitkään.

Aina?

 

[mikkelson]

Tässä jengissähän Rimpinen, Nieminen ja Jokinen jäivät varaamatta viimekesän draftissa. Veikkauksia miten käy näiden osalta ensikesänä yli-ikäisinä. Eli millä kierroksilla menevät vai menevätkö lainkaan?

Rimpinen 3-5 kierroksilla. Nieminen voidaan poimia viimeisillä kierroksilla. Jokista ei varata.

 

[Jäkishöntsä]

Hienosti Suomi pelasi finaalin kokonaisuutena, kaikki jätettiin kentälle mutta bensa loppui vähän kesken ja jatkoajalla ei vain saatu tarvittavia paikkoja. Loistava turnaus Suomelta niin tuloksellisesti kuin pelillisesti.

Hopea ei tosiaan ole häppee sillä joukkue pelasi kokonaisuutena erinomaisen, nousujohteisen, turnauksen. Suomessa n. 5,5 milj. asukasta, Yhdysvalloissa n. 307 milj. On hiukka enemmän materiaalia mistä ammentaa laatupelaajia.

En odottanut edes mitalia näistä kisoista, joten hopea oli jo sikäli voitto. Pienellä lisätuurilla voitto olisi voinut tulla Suomelle jo varsinaisella peliajalla, mutta yhtälailla paikkoja oli paljon jenkeilläkin ratkaista varsinaisella.

Jatkoaika jäi Suomelta jo sitten piippuun ja se toki harmitti, mutta oli lopulta vain realismia jäädä hopealle. Kiitos joukkueelle ja joukkueen johdolle hienosta turnauksesta sillä meille sohvapelaajille jännitystä riitti sen alusta aivan turnauksen loppuun saakka. Nautitaan hopeasta ja onhan se turnaus taas ensi vuonnakin.

 

[1963_Neveragain]

En viitsisi valittaa tästä, mutta tuomaritoiminta jätti toivomisen varaa, vaikka ei kovin räikeästi. Silti linja petti sen yhden ainoan kerran seeproilta. Suomi sai sukeltamisjäähyn tilanteessa, jossa jenkkipelaaja selvästi työnsi suomalaista. Samalla toinen, paljon selkeämpi kiinnipitäminen jenkiltä jäi täysin huomiotta tuomareilta. Lisäksi Leonardin sukellus meni tuomareilta läpi, vaikka kyseessä oli epäurheilijamainen ja täysin nolo käytös jenkkien kapteenilta.

En väitä, että nämä tilanteet yksin ratkaisivat mestaruuden, mutta näin pienet asiat voivat olla ratkaisevassa roolissa. On hemmetin turhauttavaa, että jenkit onnistuivat kaventamaan pelin tuurilla tilanteessa, jossa heidän kapteeninsa olisi kuulunut olla jäähyllä.

Jenkkien maaleista 2/3 oli pumppuja. Rimpinen yritti lyödä kiekkoa ja Jenkin maila tuli samaan aikaa. Kiekko meni Rimpisen selän taakse, siten ettei noita todellakaan usein näe.

Leonardille olisi voinut viheltää 4 sukellusta ja yhden väkivaltaisuus jäähyn kun löi oman sukelluksensa jälkeen nyrkillä Kiviharjua.

Jenkkien ”C” jäi mieleen täysin vääristä asioista js tätä leimaa saa kantaa loppu-uransa.


Hieno odottamaton mitali, joka olisi voinut olla kultainen ilman bensan loppumista.

 

[tipsu]

En olisi itse uskonut hävityn Kanada- ja voitetun Saksa ottelun jälkeen, että loppiaisaamuna katsoisin nimenomaan Suomi-Yhdysvallat finaalia. Kisat olivat siis aivan maksimisuoritus, johon tuo joukkue kykeni. Ja nimenomaan oli hienoa nähdä se kasvu alkusarjan USA ottelun jälkeen. Ennen tuota ottelua joukkueesta näki sen tuskan ja pelon ilmapiirin, mutta se oli kuin muisto vain finaalin alussa.

Mielestäni finaalin viimeinen kolmannes konkretisoi hyvin missä Suomi-kiekko menee vuonna 2025. Onko meidän pelaajat esimerkiksi seurajoukkuetasolla johtavissa rooleissa? Rimpisen voisin tähän laskea, joltain osin Heleniuksenkin. He ovat pelaajia keiltä joka ilta odotetaan parasta A-luokan suoritusta, johon joukkueen on helppo nojautua.

Tiedostan toki myös kolikon kääntöpuolen, eli ammattilaisuuden. Harvassa ammattilaisjoukkueessa on niinkin omituinen tilanne, että johtavat pelaajat olisivat näitä u20 ikäisiä. Tälläinen ajatus itselleni tuli, ja jos tämä nyt aivan hölmöltä kuulostaa jonkun korvaan niin myönnän virheeni. Minun silmääni iski vain tuo pelokkuus sekä tietynlainen tyytyminen, joka meidän yhteiskunnassakin on valitettava tosi asia, eli annettiin Yhdysvaltojen pelata omilla vahvuuksillaan. En tiedä onko syy valmennuksen, puhtaan kokemattomuuden vai yksinkertaisesti ylivertaisen vastustajan.

Uskon tämän kokemuksen nimenomaan vahvistavan ensikisojen runkoa, joka käytännössä siirtyy näistä kisoista tuollaisenaan ensi vuodenvaihteeseen. Yhteinen kokemus ja päämäärä ovat juuri ne joihin Suomi voi rakentaa jokaisen arvoturnauksen. Materiaalilla Suomi ei ensi kisoissakaan pröystäile, eikä tule pröystäilemään tulevissakaan kisoissa mitä on juniorituontantoon katsominen.

Opit talteen nuorille miestenaluille tästä. Ensi kisoihin mentaliteetillä "Nyt on meidän vuoro lyödä ensimmäinen isku" ja huikean maalivahtipelin avulla kohti kultaa. Kiviharju on myös hieno kapteeni ja varmasti rauhoittava tekijä ensi vuottakin varten. Vielä on kuitenkin matkaa suurimmaksi "draft stealiksi", mutta aivan passelia peliä oli nämä kaksi viimeistä.

Ylipäätään turnaus ei oikein jää mieleen, kun tämän Suomen ihmeen osalta. Showtime oli yksittäisistä yksilöistä valovoimaisin. Latvia pelasi hienoa poltetun maan jääkiekkoa, Kanadan jääkiekon "kriisi" ja Yhdysvaltojen dominanssi juniorijääkiekossa lienevät ne muut pointit joista nämä kisat muistetaan.

Itseltäni jäi reissun takia kirjoittelu tänne ketjuun täysin nolliin, mutta kisoja seurasin (kuten joka vuosi) muutamaa ottelua vaille kaikki. On nämä tunnelmaltaa, viihdyttävyydeltään sekä ajankohdaltaan kenties parhaimmat vuosittaiset kisat. Juuri jääkiekkokauden keskellä kun tahkotaan ns. toistoja sisään runkosarjan osalta, tulee tarpeeseen panoksia täynnä olevat nuorten kisat. Hienoa aikaa ja pianhan nähdään U18 sekä aikuisten kisat. Liekkö Rimpinen aikuisissa mukana? Entä Sandin-Pellikka tai James Hagensin johtama hyökkäysketju? Sen näemme sitten.

 

[TosiFani]

Perinteisesti maajoukkueketjut ovat kamalaa luettavaa, kaikki on huonoja, niin nytkin. Kärsivällisyys ja käsitys joukkueen kehityksestä loistaa poissaolollaan. Tuntuu siltä, että kirjoittajat kuvittelevat MM kisojen olevan pleikkapeli, jota valmennus johtaa nappeja painamalla.

Lähtökohtaisesti Suomen materiaali oli tasapaksua, taitotasoltaan selkeästi ainakin Kanadaa, USAta ja Ruotsia jäljessä, ehkä jopa Tsekkiäkin. Menestyksen mahdollisuus piili yhteistyön jääkiekossa ja loistavassa maalivahdissa.

Suomen peli kehittyi turnauksen edetessä ja huipentui loppuottelun ensimmäiseen erään. Tosin omaan silmään USA oli yllättävän hidas ottelun alussa, Suomi pääsi pyörittämään pelitavallaan peliä. Pelin kehittymiseen tarvitaan myös valmennuksen tukea, säätöä ja rohkaisua. Mielestäni valmennus onnistui tässä turnauksessa hyvin, mestaruus jäi pienestä kiinni.

Rimpinen pelasi loistavat kisat ja kantoi joukkuetta vaikeina aikoina. Täytyy kuitenkin antaa kiitosta myös joukkueelle ja puolustusalueen puolustuspelille, vaikka Suomi joutui lopputurnauksessa aika ajoin puolustamaan pitkiäkin aikoja, se teki sitä sitkeästi ja roikkui mukana.

Loppuottelun käännekohta oli USAn 3 - 2 tuurimaali, siitä pompusta USA sai flown päälle ja suomalaiset alkoivat jännittämään. Usein sanotaan, että kahden maalin johto on pelin vaarallisin, tulee hyvä olo, mutta kuitenkin ollaan vain kahden maalin johdossa. Vastustaja voi ottaa riskejä, lyödä kaiken peliin, onnistuessaan se saa ainakin hetkellisesti henkisen yliotteen.

Näissä tilanteissa henkisen tilan kääntäminen on erittäin vaikeaa, junioreilla vielä vaikeampaa. Kuvitelma, että maailmassa on kasapäin valmentajia, jotka kääntävät näitä tilanteita tuosta vaan, on väärä. Yleensä näitä tilanteita kääntävät onni ja sattuma sekä oman perustekemisen jatkaminen. Itse en usko tammismaisen riehumisen taikaan. Slovakia pelissä tuollainen onnistuminen tuli 4 - 3 kavennuksen jälkeen, loppuottelussa ei.

Valmentajan osuus joukkueen henkisen tilan rakentamisessa on yllättävän pieni, se rakentuu onnistumisista ja sopivista persoonista, pukukoppi on pelaajien juttu. Valmennus luo tälläisessa turnauksessa olosuhteet, oikeilla pelaajavalinnoilla ja pelitavalla. Vaatimustaso täytyy tietysti olla, mutta suurin juttu on pelaajat kapteeniston johdolla. Tässä joukkueessa näyttää olleen huippukapteeni.

Moni on syyttänyt joukkuetta pelkuruudesta jatkoajalla. Varmasti joukkuetta jännitti, mutta passiivinen pelitapa oli käytännössä ainoa vaihtoehto. USAn taitotaso oli sen verran kovempi, että ryntäilemällä olisi tullut rumaa jälkeä. Nyt tarkoituksena oli hakea iskun paikkoja ja niitä tulikin, mutta ei onnistumisia, Uronen pyyhkäsi lumet kiekon päältä vetopaikassa ja Rautiainen ei saanut ujutettua kiekkoa etukulmasta.

Kaiken kaikkiaan hieno turnaus Suomelta, voitettu hopea.

 

[eternal]

Pelkkää tulosta jos katsoo, niin olihan tämä olemattomiin odotuksiin nähden hieno tulos Leijonilta. Jos joku olisi ensimmäisen Kanada-pelin jälkeen kertonut Suomen pelaavan loppuottelussa, olisin varmaankin monen muun tapaan luullut kertojaa harhaiseksi. Sen verran karmivalta avausottelun suorittaminen näytti. Peli kuitenkin lähti kehittymään yllättävänkin nopeasti, ja Suomelta nähtiin hetkittäin pelitavallisesti myös aivan ylivoimaista suorittamista, kuten vaikkapa jokaisessa pudotuspelivaiheen ottelun ensimmäisessä erässä. Eli kyllä siellä jotain taktista osaamistakin on, ja siitä pakko antaa myös valmennukselle kehut.

Kuitenkin, Mikkolan alaisuudessa on nähty huolestuttavan paljon näitä johtoasemasta sulamisia, ja yhden pelin sisällä suorittaminen on vaihtunut totaalisesta dominoinnista rohkeuden ja oman pelin täydelliseen menettämiseen. Kontrasti ensimmäisen ja viimeisen erän välillä on ollut hämmästyttävän suuri, ja eilenkin näytti siltä, että koko joukkue oli vaihtunut kesken pelin. Tietenkään valmentaja ei ole se, joka kentällä ratkaisut tekee, mutta erityisesti nuorten kanssa sälyttäisin pitkälti valmennuksen vastuulle suoritustason säilyttämisen koko ottelun läpi. Johtoaseman menetyksiä ja romahduksia sattuu tietysti jokaiselle valmentajalle, mutta Mikkolan track record alkaa olla näissä jo aika hälyttävä, ja se ei ole enää sattumaa.

Jatkoajat ja erityisesti kolmella kolmea vastaan pelattaessa voivat olla ja usein ovatkin yhdestä pompusta kiinni, ja myös Suomi olisi voinut eilisen pelin kaikesta huolimatta voittaa. Tie sankarista roistoksi on lyhyt, ja nyt päällimmäisenä tunteena on pettymys ja turhautuminen, kun voitto oli aivan omissa käsissä ja sen annettiin valua pois. En kuitenkaan lähtisi tätä pikkuleijonajoukkuetta lammaslaumaksi nimittämään. Suomi jäi yksilötasolla todella, todella paljon muista huippumaista jälkeen, ja siihen nähden hopea todellakin oli tuloksellisesti kiitettävä suoritus. Nostan tässä kohtaa esiin erityisesti Alasiuruan, Rautiaisen ja Jokisen, jotka tekivät ottelusta toiseen hyvää työtä oman taitotasonsa äärirajoilla. Kiviharju myös johtavista pelaajista aivan mukiinmenevä. Vaikka pelaajilla on oma vastuunsa suorittamisesta, niin kuten sanottu, tämäkin romahdus menee enimmäkseen valmennuksen piikkiin. Tietysti olisi ollut upeaa, jos joukkueesta olisi löytynyt joku tämän vuoden kapanenristolainenkakko ratkaisemaan, mutta näin ei tällä kertaa ollut.

Oma lukunsa on tietysti omistettava myös Petteri Rimpiselle. Kehitys parin vuoden sisään on ollut aivan älytöntä, ja pelillisten taitojen lisäksi Rimpinen vaikuttaa myös luonteeltaan todella kypsältä ikäisekseen. On sellainen sopivalla tavalla jalat maassa -tyyppi, jolta löytyy myös johtajan ominaisuuksia, ja ilmeisesti on niin seura- kuin maajoukkueessakin todella pidetty persoona joukkueen kesken. Kentällä on sitten Showtime aivan kaiken suhteen, ja huomaa, että on Raskia tullut seurattua enemmänkin :) Suurin yksittäinen tekijä siihen, että Suomi pääsi tässä turnauksessa finaaliin. Fantastinen maalivahti, ja onneksi saadaan Espoossa ihastella hänen suorituksiaan vielä ensi kaudellakin. Innolla odotan kesän varaustilaisuutta.

Kiitos Pikkuleijonille viihdyttävästä turnauksesta, on tämä turnaus aina piristysruiske tähän vuodenaikaan!

 

[thnninen]

Kuitenkin, Mikkolan alaisuudessa on nähty huolestuttavan paljon näitä johtoasemasta sulamisia, ja yhden pelin sisällä suorittaminen on vaihtunut totaalisesta dominoinnista rohkeuden ja oman pelin täydelliseen menettämiseen. Kontrasti ensimmäisen ja viimeisen erän välillä on ollut hämmästyttävän suuri, ja eilenkin näytti siltä, että koko joukkue oli vaihtunut kesken pelin. Tietenkään valmentaja ei ole se, joka kentällä ratkaisut tekee, mutta erityisesti nuorten kanssa sälyttäisin pitkälti valmennuksen vastuulle suoritustason säilyttämisen koko ottelun läpi. Johtoaseman menetyksiä ja romahduksia sattuu tietysti jokaiselle valmentajalle, mutta Mikkolan track record alkaa olla näissä jo aika hälyttävä, ja se ei ole enää sattumaa.

Tämä on nimenomaan se asia mitä kovin moni ei tunnu käsittävän.

5 pudotusottelua nyt putkeen sama juttu, että peli romahtaa täysin lopussa. Ja silti tältä halutaan ummistaa silmät.

 

[TosiFani]

Tämä on nimenomaan se asia mitä kovin moni ei tunnu käsittävän.

5 pudotusottelua nyt putkeen sama juttu, että peli romahtaa täysin lopussa. Ja silti tältä halutaan ummistaa silmät.

Ei kai kukaan silmiään ummista, keinovalikoimasta ollaan vaan eri mieltä. Osa porukasta kaataa kaiken valmennuksen niskaan, osa miettii asiaa laajemmin.

 

[Palokan Keisari]

Ei kai kukaan silmiään ummista, keinovalikoimasta ollaan vaan eri mieltä. Osa porukasta kaataa kaiken valmennuksen niskaan, osa miettii asiaa laajemmin.

Ihan rehellisesti sanottuna valmennuksella ei ole tuossa vaiheessa yhtään mitään tehtävissä. Kun paska valuu lahkeesta, siihen ei yksi aikalisä mitään auta.

 

[Kalikka]

Äärimmäisen hieno ja onnistunut turnaus tuloksellisesti. Ja tavallaan rauhoittavaa nähdä, että vaikka ei tässä ikäluokassa Rimpistä lukuunottamatta ole huipputähtiä, niin suomalaisen jääkiekon taso on silti edelleen korkealla. Yksilötaitotaso on riittävä ja joukkuepelitaidot erinomaisia.

Silti jää ihmetyttämään miten voidaan puolet pelistä hallita peliä suvereenisti kiekolla omasta päästä vastustajan päähän. Mutta sitten kuin taikaiskusta kaikki muuttuu niin, että ei saada kertaakaan pelattua kiekolla ulos puolustusalueella tai rakennettua yhtään hallittua pitkää hyökkäystä. Ei siis kertaakaan. Ja kun tämä tapahtui kaikissa 3 ratkaisupelissä.

Sinänsä Mikkolalta kiitettävä suoritus, kun oli rakentanut hyvän joukkueen ja toimivan pelitavan. Mutta silti jää vähän mietityttämään, varmasti häntä itseäänkin, mitä olisi pitänyt tehdä toisin näissä oman pelin sulamisissa. Valmentajanhan se vain pitäisi joku kani vetää hatusta ja pystyä peliä muuttamaan niin, että edes ajoittain päästäisi pelaamaan omaa kiekollista peliä.

 

[1963_Neveragain]

Bensa loppui ja tämän takia liike hiipui. USA Sai hengen päälle pompusta ja lopputulos on tämä.

Onko maalivahtia valittu koskaan turnauksen MVP?

 

[Jaasin]

Bensa loppui ja tämän takia liike hiipui. USA Sai hengen päälle pompusta ja lopputulos on tämä.

Onko maalivahtia valittu koskaan turnauksen MVP?

Jotenkin pidän jopa vähän älyttömänä, ettei Rimpinen saanut tota pystiä. Ihan nyt vaikka pelkässä finaalissa hänen ja Leonardin anti oli ihan muutaman pykälän eri tasolla.

Rimpinen oli Suomen paras 4 tai 5 matsia kuudesta. Ilman hänen noin kovaa virettään olisi todennäköisesti lähtö tullut jo Slovakian kanssa. Mvp, ei kysymystäkään.

 

[Mustakulkkula]

USA oli fyysisesti vahvempi, sen huomasi ottelun loppua kohti mennessä, kun hallinta päätyi heille lähes kokonaan. Jatkoaikaerässäkin USA kehnäsi 6-7 vaaranpaikkaa ennen maalia, Suomi 0-1. Suomi oli silloin jo purjeissa, eikä lopputuloksesta ollut suurta epäselvyyttä. Toki onnenkantamoisella Suomi olisi voinut tehdä ratkaisevan maalin. Ottelun loppupuolella Suomen syöttöpeli ei enää sujunutkaan ja oli jopa vaikeuksia päästä hyökkäyspäätyyn.

Olin kuitenkin tulokseen ja joukkueeseen tyytyväinen, etenkin kun peilaa viime kausien menestystä. Niin onhan se hopea hieno saavutus! Mahtavaa.

 

[Palokan Keisari]

Jotenkin pidän jopa vähän älyttömänä, ettei Rimpinen saanut tota pystiä. Ihan nyt vaikka pelkässä finaalissa hänen ja Leonardin anti oli ihan muutaman pykälän eri tasolla.

Nykyään MVP ei ole enää sitä mitä sen pitäisi olla. MVP annetaan lähes poikkeuksetta voittajajoukkueen parhaalle ja niin kävi nytkin, vaikka itse olisin antanut sen Hutsonille. Voittaja on kuitenkin aina voittaja ja häviäjä on häviäjä, siinä on ratkaiseva ero. Vaikka palkinnossa sitä ei pitäisi katsoa, niin katsotaan silti.

 

[1963_Neveragain]

Kuinkahan monta sukellusta leonard teki turnauksen aikana? Säälittävää räpellystä.

 

[Tuusa]

Tässä jengissähän Rimpinen, Nieminen ja Jokinen jäivät varaamatta viimekesän draftissa. Veikkauksia miten käy näiden osalta ensikesänä yli-ikäisinä. Eli millä kierroksilla menevät vai menevätkö lainkaan?

Hynniselle ei myöskään varausta tullut, mitä hieman ihmeteltiinkin..

 

[Vikidiviimenen]

Turnauksen parasta antia oli pari vuoden tauon jälkeen nähdä Suomen pelaavan hetkittäin helvetin hyvin. Mielestäni 23 ja 24 kisoissa ei missään vaiheessa päästy samalle tasolle kun nyt molemmissa Usa-peleissä. Ensimmäiset 25 minuuttia finaalissa oli kyllä todella harvinaista dominointia top3 maata vastaan, milloinhan viimeksi nähty vastaavaa millään maajoukkuetasolla? Esim. eihän nuo miesten maajoukkuevoitot ole millään suvereenillä esityksellä tullut.

2018 U18-kisoissa Suomi vei peliä kaikkia huippumaitakin vastaan ja vei mestaruuden tappioitta.

 

[Jarna90]

Hynniselle ei myöskään varausta tullut, mitä hieman ihmeteltiinkin..

Joo se unohtu mainita mutta on kyllä hyvän kauden ja kisat pelannut myös hän. Eiköhän se varaus loppukierroksilla nyt hänellekin tuu.

 

[Salama15]

Suomen mahdollisuudet ennen finaalia:
1. Rimpiselle pöljä päivä
2. Paljon erikoistilanteita (jäähyjä molemmille)
3. Valmennukselta vahva pelitavallinen ohjaus ja joukkueen valmistaminen

Finaalin jälkeen:
1. Rimpisellä oli se pöljä päivä (taas)
2. Alkuun pojat pelasivat todella hyvää Meidän Peliä (ja sitä kautta saivat yliotteen), mutta taas pelin edetessä ote kirposi ja homma meni roiskimiseksi eikä valmennuksesta ollut heille apuja
3. Eipä tullut jäähyjä juurikaan, joilla olisi ollut myös vaikutusta Yenkkien flown pysäyttäjäksi
4. Yenkkien prässi toimi 5vs5-pelissä sitä paremin mitä pidemmälle peli eteni

Oli siis pirun pienestä kiinni, ettei kundit kultaa tuolta tuoneet!

 

[Punamani]

Ei siellä mitään väsytty. Yhtälailla jenkkien olisi pitänyt väsyä 35 min puolustamiseen. Siitä pelin hallinnasta vaan saa virtaa ja jatkuva vastaanottaminen passivoi.

Miten niin ei väsytty? Mihin perustat tämän. Suomi luisteli itseltä jalat alta eka erässä - jenkit luisteli taatusti vähemmän siinä, kaksi seuraavaa erää jenkit sitten veikin kaikilla osa-alueilla poislukien veskari. Olihan Suomella raastava ruotsipeli alla ja eikä missään matsissa päästy helpolla. Jenkit rallatteli varmasti kevyemmin finaaliin.

Itseasiassa Suomi oli monessa pelissä kolmannessa erässä nesteessä, varsinkin Ruotsia vastaan.

Esim Halttunen oli jokapaikassa ekaerässä, mutta sen jälkeen ei näkynyt ollenkaan. Bensa vain loppui, toki USAkin petrasi taktisestikin pelaamistaan. Hieno turnaus suomalaisilta kaiken kaikkiaan surkean alun jälkeen.