Tyttöystävä tuli taloon

[Tulppu]

Nuo ovat juuri niitä miehiä, jotka pilaavat miesten reissut raahaamalla akkansa mukaan.

"Joo, ei haittaa. Ihan kiva että tulitte yhdessä..."

Tässä tarvitaan kyllä silmää partneriltakin: Ei lähdetä sellaisiin meininkeihin, joihin ei kuuluta. Mulla on ainakin hauskempaa himassa, kuin vaimon harrastusten parissa. Samoin tiedän vaimon viihtyvän paremmin kotona kuin mun harrastuksissa.

 

[Lihahopliitti]

Oma kokemus on ollut se, että kun muija on alkanut liikaa vikistä siitä että viihdyn myös kavereitteni kanssa, on muija saanut kenkää jos ei lopeta.

Sama linja jatkuu yhä ja kohta on tulossa taas yhdestä tyttöystävästä ex.

Ei sellaista naista olekaan jonka kanssa paremmin viihtyisi kuin kavereiden. Mies joka näin väittää on pelkkä tossu ja housu.

 

[dimmu]

Nuo ovat juuri niitä miehiä, jotka pilaavat miesten reissut raahaamalla akkansa mukaan.

"Joo, ei haittaa. Ihan kiva että tulitte yhdessä..."

Kaveriporukassamme asia menee yleensä näin: Ensin sovitaan, että jätkäporukalla alotellaan ja siitä lähetään baariin. Sinne sitten voi naiset tulla mukaan, jos haluavat. Sitten joku uuno soittaakin matkalta, että voiko ottaa tyttöystävänsä mukaan. No mitäs siihen sanomaan, kun tulossa jo ovat. Sitten kun paikassa on 1-2 naista, ja suunnilleen 10 jätkää, tuleehan siinä vähän vaivaantunut olo, kun ei naisten kuullen pysty niitä "miesten"-juttuja puhumaan.

Minkä takia se asia on niin, että jos jätkät on lähössä jätkäporukalla radalle, tytöt aina haluavat tulla mukaan. Edes samaan baariin. Eihän se tietenkään haittaa, jos samaan baariin tulevat, mutta kyse on mielestäni periaatteesta. Jos sovitaan, että lähetään jätkäporukalla, niin silloin luulisi naistenkin tajuavan, että sinne halutaan mennä jätkäporukalla. Sitten jos naiset ovat lähdössä tyttöporukalla, ei yksikään jätkä ole lähdössä mukaan. Kumma juttu, ihmettelen.

 

[Tulppu]

Oma kokemus on ollut se, että kun muija on alkanut liikaa vikistä siitä että viihdyn myös kavereitteni kanssa, on muija saanut kenkää jos ei lopeta.

Sama linja jatkuu yhä ja kohta on tulossa taas yhdestä tyttöystävästä ex.

Ei sellaista naista olekaan jonka kanssa paremmin viihtyisi kuin kavereiden. Mies joka näin väittää on pelkkä tossu ja housu.

Noh, kunhan nämä uhoajat löytävät sen oikean, niin tullaan räkä nenästä valuen kirjoittelemaan, että oikeassa pojat olitte, sellaisiakin naisia on...

Miksi ihmeessä pitäisi yrittääkään kehitellä mitään vakavampaa sellaisen naisen kanssa, jonka kanssa ei viihdy? Varsinaista panosten tuhlaamista, sano.

 

[Lihahopliitti]

Noh, kunhan nämä uhoajat löytävät sen oikean, niin tullaan räkä nenästä valuen kirjoittelemaan, että oikeassa pojat olitte, sellaisiakin naisia on...

Miksi ihmeessä pitäisi yrittääkään kehitellä mitään vakavampaa sellaisen naisen kanssa, jonka kanssa ei viihdy? Varsinaista panosten tuhlaamista, sano.

Niinpä niin, ja naiseen itsensä kahlinneet taas pelkäävät kuollakseen joutua olemaan yksin. Surkeasti menee jos se "oma juttu" löytyy jostain toisesta ihmisestä.

Ja kysehän ei ole ettenkö pystyisi sitoutumaan parisuhteeseen. Sattuu vaan olemaan myös niin hyviä ystäviä etten todellakaan ala jänistämään niistä ihmissuhteista vaikka millainen nainen painostaisi muhimaan jatkuvasti kotona.

 

[Bokota]

Ja kysehän ei ole ettenkö pystyisi sitoutumaan parisuhteeseen. Sattuu vaan olemaan myös niin hyviä ystäviä etten todellakaan ala jänistämään niistä ihmissuhteista vaikka millainen nainen painostaisi muhimaan jatkuvasti kotona.

Kai se pointti on löytää se tasapaino. Harva tyttöystävä jaksaa sitä, että äijä on joka viikonloppu reissussa kavereidensa kanssa, mutta yleensä täysijärkiset tyttöystävät ei kestä sitäkään, että joka hetki ollaan kuin paita ja peppu. Kyllä molemmilla pitää olla myös se oma elämä.

Yleensä tosin tuo miesporukalla resuaminen vähenee sitten sitä mukaa kun vakiinnutaan ja viimeistään kun alkaa lapsia tulla.

 

[Cemetery Gates]

Ei tässä nyt ollut kyse mistään yleistyksestä vaan vastakommentti aikaisemmalle esittämällesi kommentille "Eiköhän hyväksytä heti kättelyssä se tosiasia, että ämmät perseestä." Itsehän tuolla jaksoit yleistää ja aloitit keskustelun oikein fiksusti. En ihmettele siksi yhtään tuota uusintakaan kommenttiasi naisista.

No okei, tänään voin todeta, että ei kaikki naiset ole hanurista. Eikä kaikki pussihousuiset hevosmiehetkään, jotka Hiacella kurvailevat. Huhtikuu ja paistava aurinko toivat jotenkin yltiöpäistä positiivisuutta roppakaupalla. Taidan kahisuttaa punaista kansitakkiani, potkaista purjehduskengät jalasta, syödä sämpylän ja alkaa Jokereiden kannattajaksi.

 

[godofthunder]

Mikäli tyttöystävä maksaa vuokraa, tulisi vuokratulot ilmoittaa verottajalle. Esimerkiksi opintotukea haettaessa tällaiset järjestelyt saattavat olla melko vaikeita. Toki opintotukea ei todennäköisesti makseta muutenkaan, koska tulosi ovat liian suuret.

Jonkunlainen kahdenkeskinen alivuokralaissopimus on hyvä kirjoittaa, vaikka kyseessä onkin tyttöystävä ja nyt vaikuttaa kaikki muuten hyvältä. Sopimuksesta tulisi käydä ilmi ainakin vuokran suuruus, maksupäivämäärä ja irtisanomispykälät, käytännössä siis kuukauden irtisanomisaika.

Huoltoyhtiölle myös ilmoitus tyttöystävästä, jolloin hän saa esimerkiksi ovet avattua jos avaimet jää kotiin.

Lähinnä mua tässä ihmetyttää se, että miten joku kehtaa teettää esim. tulevalle asuntoonmuuttavalle tyttöystävälle vuokrasopimuksen ? siis mitvit. Miks ? Yhdessä sitä kuitenkin eletään ja ollaan. Varmaan muutenkin jaetaan kuluja, esim. kaupassa. Jos ollaan kimpassa, niin sit ollaan kimpassa. Siihen tarvita mitään vuokrasopimuksia. Kyllä mä ainakin tykkään sellasesta diilistä että saan säännöllisesti pipari sitä vasten, että rakkaalla on avaimet tähän kämppään. Keles teen kanssanne :)

 

[JZZ]

Lähinnä mua tässä ihmetyttää se, että miten joku kehtaa teettää esim. tulevalle asuntoonmuuttavalle tyttöystävälle vuokrasopimuksen ? siis mitvit. Miks ? Yhdessä sitä kuitenkin eletään ja ollaan. Varmaan muutenkin jaetaan kuluja, esim. kaupassa. Jos ollaan kimpassa, niin sit ollaan kimpassa. Siihen tarvita mitään vuokrasopimuksia. Kyllä mä ainakin tykkään sellasesta diilistä että saan säännöllisesti pipari sitä vasten, että rakkaalla on avaimet tähän kämppään. Keles teen kanssanne :)

Niin, vuokrasopimus tässä tapauksessa suojaa lähinnä sitä alivuokralaista. No, jokuhan ei näe avioehdoissakaan mitään järkeä. Ihan kuin vaan.

 

[BOL]

Viime sunnuntain Hesarissa (Asunto, F-osa) oli juttua otsikolla "Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä?" siitä, miten paljon vaikeampi avopuolisosta on päästä eroon verrattuna alivuokralaiseen. Kannattaa lukaista läpi, jos on mahdollista saada juttu vielä käsiinsä.

Täytyy myöntää, ettei itselleni ole koskaan tullut mieleenkään, miten hankalaa olisi päästä eroon hankalaksi heittäytyvästä ex-avopuolisosta. Onneksi ei ole moisia huolia, kun olen naimisissa ja vuokrasopimus molempien nimissä.

Suosittelen, että seurustelua aloittaessanne keskustelette omista odotuksistanne, haluistanne, tavoistanne ja ystävällisesti teette toiselle osapuolelle selväksi, minkälaista elämää haluatte viettää myös parisuhteessa ollessanne. Eihän se tietenkään mikään tae ole mistään, mutta uskon kuitenkin, että tällöin toiselle osapuolelle ei tule suurena yllätyksenä se, että aiotte jatkossakin vaikkapa olla lietsussa pari-kolme päivää.

Väitän, että suuressa osassa suhteita riidat olisi vältettävissä, jos hyvissä ajoin juteltaisiin asiat ja pelisäännöt selviksi, puolin ja toisin. Kommunikaation puute aiheuttaa epävarmuutta ja informaatiokatkoksia. Ja ne taas lisäävät etukäteis-asennoitumista suuntaan tai toiseen. Ja kun toinen on valmiiksi sitä mieltä, että toinen on väärässä ja hän oikeassa, ollaan pattitilanteessa.

 

[wilco]

Väitän, että suuressa osassa suhteita riidat olisi vältettävissä, jos hyvissä ajoin juteltaisiin asiat ja pelisäännöt selviksi, puolin ja toisin. Kommunikaation puute aiheuttaa epävarmuutta ja informaatiokatkoksia. Ja ne taas lisäävät etukäteis-asennoitumista suuntaan tai toiseen. Ja kun toinen on valmiiksi sitä mieltä, että toinen on väärässä ja hän oikeassa, ollaan pattitilanteessa.

Ei muuta kuin etsimään se schollin tekemä "kaavake" jostain Jatkoajan syövereistä. Varmaankin scholl antaa myös konsultointia seurustelun sopimusteknisissä asioissa pientä muodollista korvausta vastaan.

Että silleen...

 

[Neely]

Täytyy myöntää, ettei itselleni ole koskaan tullut mieleenkään, miten hankalaa olisi päästä eroon hankalaksi heittäytyvästä ex-avopuolisosta. Onneksi ei ole moisia huolia, kun olen naimisissa ja vuokrasopimus molempien nimissä.

OT:n puolelle heittää mutta menkööt.

Ja tässähän ei kyse ollut edes vuokrakämpästä vaan toisen kokonaan omistamasta.

Vaimokkeen pikkusysterin entinen saatiin vähän aikaa sitten laitettua pihalle. Eihän koko touhussa ollut mitään järkeä kun jamppa jäi loisimaan nurkkiin suhteen päätyttyä ja keksi aina verukkeita miksi ei voi muuttaa pois. Vittu se ketään muuta kiinnosta jos on pelaamalla sössinyt luottotietonsa ja vikisee ettei saa kämppää vuokrattua ynnä muuta.

Tämä koko episodi kesti useita kuukausia. Ihmettelin että mikä siinä jampan ulosheitossa on niin vaikeaa kun kämppä on omistusasunto ja täysin toisen osapuolen nimissä ja maksamana. Jätkähän ei tietenkään maksanut penninlatia asumiskustannuksista koko aikana. Ei lyhennyksiä ei vastikkeita ei mitään. Ei edes kompensoinut freerideaan vaikkapa osallistumalla suuremmalla osuudella ruokaostoksiin tai yhtään mihinkään parisuhteen aikanakaan. Luulisi nyt että aikuinen ihminen älyää itse lähteä kun toinen niin sanoo. Selvisi sitten että jamppa oli painostanut toista osapuolta henkisesti ja fyysisesti aika rankasti ettei joutuisi elämään omillaan niinkuin aikuiset ihmiset elää. Toki yritti töistä päästyään jeesustella ettei muilla olisi muka ollut mitään oikeutta pakata seläntakana hänen kamojaan ja kuskata niitä hänen porukoilleen kun hän oli töissä. Huonekalujen ynnämuiden hankintaanhan "sankari" ei ollut parisuhteenkaan aikana osallistunut rahallisesti millään muotoa joten niiden jakoa ei tarvinnut miettiä. Aika hyvä pokka kundilla kun juridisesti ei omannut osaa eikä arpaa kämppään eikä vapaaehtoisesti suostunut lähtemään. Ystävällisesti piti vääntää rautalangasta että nyt on viimeinen mahdollisuus suksia vapaaehtoisesti vittuun ja jättää avaimet eteiseen tai muuten se häätö tapahtuu virkavallan puolesta ja koko muukin paska tullaan pomminvarmasti pöyhimään läpikotaisin. Älysi sentään että loisimiset on loisittu ja lähti. Ehkä johtui siitä ettei vastapuolena ollutkaan enää yksistään pienempikokoinen naisihminen jonka sai uhkaillen pelkäämään ja josta ei ollut fyysistä vastusta.

Kundin vanhemmat paljastivat aika karua kertomaa tavaroita hakiessaan häpeissään ja pettyynenä. Jätkällä on ikää mittarissa 25 ja on koko elämänsä kohdellut vanhempiakin yhtä epäkunniottavasti ja paskasti kuin exäänsä. Valehdellut ihan joka asiasta ja käyttänyt koko ikänsä sumeilematta hyväkseen. Aika ikävää oli kuulla että matkan varrella vanhemmatkin olivat joutuneet turvautumaan ties minkälaisiin terapiasessioihin kun mistään ei ollut mitään apua. Kyseessä ei ole biologisesti oma lapsi ja tälllä kundi on koko elämänsä vedättänyt että ei ongelmat ole hänen vikansa vaan johtuu siitä ettei hänellä ole ollut omia vanhempia ynnä muuta vastaavaa vastuun pakoilua. Kaikenlaista kieroa paskaa sitä maa päällään kantaa.

 

[BOL]

Ei muuta kuin etsimään se schollin tekemä "kaavake" jostain Jatkoajan syövereistä. Varmaankin scholl antaa myös konsultointia seurustelun sopimusteknisissä asioissa pientä muodollista korvausta vastaan.

Niin, mä en usko mihinkään Schollin kaavakkeisiin, vaan ihan stadilaisjärkeen ja omiin kokemuksiini, siitä miten riitatilanteet usein syntyvät ja miten niissä toimitaan. Mutta sehän ei tietenkään ole mikään ainoa oikea tapa toimia tai absoluuttinen totuus.

Periaatteessa olen sitä mieltä, että kahden aikuisen ihmisen suhteissa ei mitään kirjallisia sopimuksia tarvita pl. avioehtosopimus. Mutta käytännössä kirjalliset pelisäännöt voisivat vaikka toimiakin. Ei siihen tarvitse kaikenmaailman pikkuasioita kirjata, vaan ainoastaan sellaiset asiat, joista kuvitellaan joskus riitaa syntyvän. Kukaanhan ei voi tietenkään velvoittaa toista käyttäytymään sopimuksen pohjalta, jos ei huvita, mutta tällöin toisen osapuolen on suhteellisen helppo vetää omat johtopäätökset toisen osapuolen kypsyydestä seistä sanojensa takana. Enkä nyt puhu yksittäistapauksista tai silloin tällöin nopealla varoitusajalla ilmaantuvista illanistujaisista, vaan jatkuvasta käytöksestä.

Itse tuskin moiseen ryhdyn koskaan, mutta ei se mahdottomalta kuulosta, jos on tiukat omat periaatteet.

 

[tutzba]

käytännössä kirjalliset pelisäännöt voisivat vaikka toimiakin

Entisen tyttöystävän kanssa kun tuli ero, oli pientä juttelua josko yrittäisimme uudestaan. Minä olin sen kannalla, että ei kannata, mutta tyttö olisi halunnut yrittää. Ehdotti myöskin sellaista, että tekisimme kirjalliset säännöt siitä, miten parisuhteemme olisi edennyt. En tajunnut tuolloin sen olevan mahdollista.

Jotenkin tuntuisi omituiselta kirjoittaa paperille kuinka kahden ihmisen suhteen pitäisi toimia. Mitä siihen edes kirjoitettaisiin? Torstaina on äijäilta, tiistaina tyttöjen ilta? Jääkiekkomatsien aikaan nainen on hiljaa, sen sijaan Sinkkuelämän aikaan mies lähtee muualle? Seksiä sekä parittomina että parillisina päivinä?

Vaikka olenkin hyvin suunnitelmahaluinen ihminen, en kykenisi elämään suhteessa minkään kirjallisen lapun perusteella. Haluan kuitenkin säilyttää sen tietyn vapauden, jonka kokisin joidenkin sääntöjen luomisella katoavan. Minulle riittää kun on niitä kirjoittamattomia sääntöjä, jotka kieltävät pettämisen ja muut vastaavat.

 

[BOL]

Vaikka olenkin hyvin suunnitelmahaluinen ihminen, en kykenisi elämään suhteessa minkään kirjallisen lapun perusteella. Haluan kuitenkin säilyttää sen tietyn vapauden, jonka kokisin joidenkin sääntöjen luomisella katoavan. Minulle riittää kun on niitä kirjoittamattomia sääntöjä, jotka kieltävät pettämisen ja muut vastaavat.

Mä olen periaatteessa ihan samaa mieltä. Käytännössä näyttää kuitenkin olevan valtava määrä ihmisiä, jotka eivät a) ole tyytyväisiä parisuhteeseensa b) jotka kuvittelevat, että MINUN pitää päästä menemään, kun MINUSTA tuntuu siltä c) ovat ihan kassalla kommunikaation merkityksestä parisuhteelle.

Mä ajan takaa sitä, että jos asiat tulisi kirjattua paperille, niistä tulisi samalla myös keskusteltua. Tai edes kelattua näitä asioita etukäteen. Moni vaan elää niin hetkessä, että sitten joskus alkuhuuman jälkeen tulee suurena yllätyksenä, jos toinen osapuoli haluaisikin jo jotain muuta kuin suhteen alussa.

Mä ainakin olen aidosti yllättynyt, miten nykyisin jengi on ihan pihalla perusasioista. Aikaisemmin ajattelin, että kun kokemusta ja ikää tulee lisää, toisten huomioiminen lisääntyy. Mutta kuinka väärässä olenkaan.

Toisille pettämisasiatkaan eivät ole itsestäänselvyyksiä. Olen kuullut muutamankin tarinan, missä toinen osapuoli petti, koska aikaisemmissa suhteissa oli ollut molemmilla tapana ja tätä ei oltu erikseen kielletty. Toisella osapuolella taas ei ollut hajuakaan, mitä aikaisemmin oli tapahtunut. Toiselle se oli normaalia ja luvallista, kun taas toisen kohdalla koko elämä heitti häränpyllyä ja tuli loukatuksi todella ikävällä tavalla.

Omassa suhteessa ei onneksi näitä ongelmia ole, kun lapset ja ukon duuni pitää kiitettävästi huolta siitä, ettei omia menoja hirveästi ole. Kummallakaan. Mutta tätä kestää vain pienen hetken elämästä ja jonkin ajan kuluttua se pallo jalassakin tulee kevyemmäksi. Mutta juuri nyt lapset ja perheen yhteinen aika menee kaiken muun edelle. Molemmilla.

 

[TQoFE]

Puoli-ot:na, mutta kokemus on opettanut, että kaikesta rahaan liittyvästä kannattaa sopia kirjallisesti, pl. pienemmät summat, kuten kauppa- ja baarireissut. Se parhaaltakin tuntuva suhde voi eräänä kauniina päivänä muuttua helvetiksi, ihan huomaamattaan.

 

[Pertsa]

Noh, kunhan nämä uhoajat löytävät sen oikean, niin tullaan räkä nenästä valuen kirjoittelemaan, että oikeassa pojat olitte, sellaisiakin naisia on...

Miksi ihmeessä pitäisi yrittääkään kehitellä mitään vakavampaa sellaisen naisen kanssa, jonka kanssa ei viihdy? Varsinaista panosten tuhlaamista, sano.

Niin, mä en itse hyväksy keneltäkään puuttumista omiin asioihini. Niin kauan kun omat touhut kestää Suomen Lain, on mun mielestä muijankaan turha tulla puuttumaan mun menemisiin/tulemisiin.

Itse olen elä ja anna toistenkin elää-mies, mutta edellytän tätä samaa suhtautumista kaikilta ihmisiltä joiden kanssa olen tekemisissä. En myöskään vaadi keneltäkään mitään, mihin en pysty itse, ja toisaaalta vaadin kyllä ns. "elämänkumppaniltani" ihan saman mitä itseltänikin.

 

[JWill]

Noh, kunhan nämä uhoajat löytävät sen oikean, niin tullaan räkä nenästä valuen kirjoittelemaan, että oikeassa pojat olitte, sellaisiakin naisia on...

Tapauskohtaista. Sellaisiakin miehiä on, joille kelpaa hyvällä perseellä varustettu nainen, joka pysyy ruudussaan mukisematta. Hlö.koht. toki olen kokenut valaistuksen tässä asiassa, kyllä siinä kaverit ja muut asiat askeleen taaksepäin ottavat oikean naisen kohdalla...

Silti äärimmäisen tärkeitä asioita, joita ei pidä missään nimessä unohtaa. Toisaalta se voi olla kavereille hieman hankalaa ymmärtää, että niitä menoja tarvitsee joskus hieman suunnitella etukäteen. Sori vaan jäbä, mutta tarvitsen alle hieman enemmän informaatiota kuin "njoo, pitää katella sitä lauantaita, ehkä tulee lähdettyä jonnekin". Jos tämä on vaihtoehto naisen kanssa olemiselle, niin valinta on äärimmäisen helppo.

Ja kyllähän miehet ovat tässä asiassa aika pahoja tossuttajia, ainakin mitä perheellisiin tulee. Niin monta esimerkkiä tullut vastaan, ettei jaksa enää muistaakaan, joissa naiset hyysäävät lapsia kotona, ja pääsevät viihteelle ehkä sen 2-3 kertaa vuodessa. Kun se mies ei pärjää niiden lasten kanssa yksin... Säälittävää.

 

[moby]

Ja kyllähän miehet ovat tässä asiassa aika pahoja tossuttajia, ainakin mitä perheellisiin tulee. Niin monta esimerkkiä tullut vastaan, ettei jaksa enää muistaakaan, joissa naiset hyysäävät lapsia kotona, ja pääsevät viihteelle ehkä sen 2-3 kertaa vuodessa. Kun se mies ei pärjää niiden lasten kanssa yksin... Säälittävää.

Jos niiden lapsien kanssa ei pärjää, kannattaa jättää ne tekemättä.

Oma kokemukseni on se, että naista saa jopa patistaa lähtemään viihteelle niiden lasten seurasta.eli heillä on joninlainen velvollisuudentunto ja pieni epäluottamus miehen kykyihin pärjätä lasten kanssa.

 

[pernaveikko]

Nostellaanpa tätä sitten. Sama kaveri on nyt löytänyt taas elämänsä naisen.

Aivan käsittämätöntä.

 

[kananlento]

Mielenkiintoinen ketju. Itselläni on tästä kokemuksia molemmin puolin. Oman tyttöystäväni kanssa muutettuani yhteen (toisesta maasta) oma aikani ystävieni kanssa tuppasi jäämään vähiin. Toisaalta tämä tuntui luonnolliselta, sillä emännän kanssa vietetty aika tuntui erittäin hyvältä. Tässä vaiheessa oma tyttöystäväni ei pahemmin tuntenut ystäviäni. Tyttöystäväni kuitenkin tutustui omiin ystäviini, esim. pokeri ym. peli-illoissa ja on tällä hetkelläkin erittäin hyvissä väleissä ystävieni kanssa. Omassa ajatusmaailmassani omat ystäväni ovat niin samanhenkisiä kanssani, että tuntuisi suorastaan ihmeelliseltä, jos tyttöystävä ei tulisi toimeen kavereideni kanssa. Itse en pahemmin perusta mistään ylimääräisestä draamasta tai taisteluista, joten uskon, että jos ihmiset ovat tarpeeksi samanhenkisiä niin he tulevat toimeen keskenään. Olen henkilökohtaisesti erittäin iloinen, että tyttöystäväni ja lähimmät ystäväni eivät ole vain ns. "moro" tuttuja, vaan tulevat oikeasti hyvin toimeen keskenään.

Toisaalta, olen nähnyt valitettavan monta esimerkkiä siitä, kuinka uudessa suhteessa oleva päätyy hylkäämään kaikki kaverisuhteensa. Ymmärrän sen, että suhteen alkuvaiheissa vietetään enemmän aikaa erillään kavereista, mutta pidemmän päälle tämä on huolestuttava suuntaus. Eräs kaverini on tyyliltään sellainen, että aina uuden suhteen tullessa, hän häviää ihan kokonaan kuvasta. Hän yksinkertaisesti on niitä miehiä, jotka antavat kaikkensa parisuhteelle ja toimii sen mukaisesti. Valitettavasti se on vaikuttanut siihen, että häntä ei pahemmin pyydellä enää mihinkään illanviettoihin / peli-iltoihin koska kukaan ei usko hänen sinne tulevan. Omasta mielestäni tämä on surullista, mutta en tiedä miten asiaan suhtautua, koska jos hänä tätä haluaa, niin mikäs minä olen siihen puuttumaan. Jokainen hoitakoon asiansa niinkuin tykkää.

Toisaalta olen helvetin tyytyväinen, että ystäväni kertoi minulle, että jos minä ikinä käyttäydyn tällä tavalla, niin hän vetelee minua ympäri korvien. Hyvä näin.

PS. Ylläoleva on kirjoitettu alkoholin vaikutuksen alaisena, joten en vastaa mahdollisiin asia / kirjoitusvirheisiin sunnuntaiaamuna. Kippis.