mjr kirjoitti:
Mistäs sitä edes aloittaisi? Lyöntivalikoima eri tilanteissa on melko loputon, on kolme yritystä, lukkarilla yksi väärämahdollisuus mistä merkkipeliin tulevat seuraukset ja eri kombinaatiot, heittely vs. kärkkyminen, ulkokentän liikkuminen lyönnin aikana, eri tavoin eri tilanteissa, etu- ja takapesätilanteiden variaatiot, lukkarin syöttö-rytmitys, syöttövaihtelut, hämäykset. Kaikella kunnioituksella kulmapotkutilannetta kohtaan niin en oikein pysty sitä tähän vertaamaan... Pesäpallon ottelutapahtuma on loputonta taktiikkaa ja variaatioita, tyhjiä hetkiä ei juuri ole - mutta ellei tunne lajia, ei välttämättä näe juuri mitään tapahtumia: nopea matala syöttö ei erotu hidasrytmisestä puolikorkeasta, neljän metrin kärkkyminen ei puolestatoista metristä lukkarin heittelyn jälkeen jne. jne. Oletko koskaan seurannut kritketti-ottelua? Syöttöön ja lyöntiin liittyy hämmästyttävä määrä hienouksia ja yksityiskohtia, mutta lajia tuntemattomana ei juuri ymmärrä mitään koko tapahtumasta, vähän kuin katsoisi ruohon kasvavan.
Minun mielestäni pesisväen suurin ongelma on käsitteen taktinen ylenpalttinen venyttäminen kattamaan hyvinkin yksinkertaisia peliliikkeitä. Palataan siihen myöhemmin. Mutta jos verrataan luomaasi listaa futiksen kulmapotkutilanteeseen:
1) Lyönti- vs. potkuvalikoima. Potkumahdollisuuksia lienee ihan yhtä lailla rajaton määrä, mutta se ei ole mielestäni relevanttia. Se mitä lyönnillä/potkulla voit tehdä taktisesti, rajoittaa reaaliset vaihtoehdot varmasti molemmissa tapauksissa maksimissaan muutamaan kymmeneen vaihtoehtoon.
2) Kolme yritystä vs. määräämätön määrä yrityksiä pelin aikana. Ei oikein taivu vertailtavaksi ja saa minut epäilemään oliko kulmapotkuvertaus sittenkään kaikista toimivin.
3) Lukkarin väärän anto -mahdollisuus + merkinanto. Ei todellakaan mitään vastaavaa futiksessa, mutta ei myöskään mitään mikä mahtuisi käsitteen taktinen alle. Jos ihan rehellisiä ollaan, niin eikö väärän syöttäminen ole yksinkertaisemmin sanottuna harhauttamista? Verrattavissa vaikka siihen, että vaparia/kulmapotkua/sivurajaheittoa antaessasi teet valesuorituksen ja katsot mitä vastapuoli tekee?
4) Heittely vs. kärkkyminen. Verrattavissa mielestäni miesvartijasta eroon pääsemiseen. Paitsi, että kärkkymistä tapahtuu käytännössä kahdessa kohtaa kenttää ja futiksessa tuota voi tapahtua missä vain. Tässäkään en näe mitään, mitä voisi rehellisesti kutsua taktiseksi kummassakaan lajissa.
5) Ulkokentän liikkuminen eri tilanteissa vs. joukkueiden liikkuminen kulmatilanteessa. Vaihtoehtoja futiksessa nähdäkseni aivan eri suuruusluokassa. Ehdottomasti taktista sanan varsinaisessa merkityksessä.
6) Lukkarin syöttörytmitys, syöttövaihtelut. Ei verrattavissa futikseen. Tunnustan tässä kohtaa tietämättömyyteni, enkä ymmärrä mikä näistä tekee varsinaisesti taktisia operaatioita.
7) Nopea syöttö vs. puolikorkea syöttö. Ihan rehellinen kysymys: mikä tästä tekee taktisen valinnan?
8) Neljän metrin vs. puolentoista metrin kärkkyminen. Täysin retorinen kysymys: mikä tästä tekee taktisen valinnan?
Summa Summarum: minusta on outoa, että pesiksen hienous piilee sen taktisuudessa, kun omaan silmääni se näyttää muutaman matemaattisesti mahdollisen tilanteen ikuiselta toistolta, jossa valinnat eivät ole kovinkaan monimutkaisia ja monessa tilanteessa niitä saa pohtia aivan liian rauhassa. Mielestäni taktisesti pesis vertautuu lähinnä johonkin myllyn kaltaiseen peliin. Usein ajattelen tällaisia asioita ohjelmointiteknisinä ongelmina. Järkevää ja tehokasta pesistä pelaavan tietokoneohjelman ohjelmoiminen melko helppoa, kun esim. jääkiekon pakkopelin ohjelmoiminen virtuaalipelaajien tekoälyyn niin, että se näyttäisi realistiselta ja järkevältä olisi erittäin vaikeaa (tässä ei mikään markkinoilla oleva peli ole onnistunut).
Ei siinäkö etteikö joku saisi tykätä mistä tahansa pelistä kovastikin. Joku tykkää tyttärestä, toinen äidistä ja kolmas naiseksi puetuista poliisivuohista. Enkä ole ihan varma voiko näistä asioista väitellä rationaalisesti ja onko se rationaalisuus aina tarpeenkaan.
Ja kriketistä, se vähä mitä olen peliä seurannut on saanut minut ajattelemaan, että tuota peliä olisi kiva seurata paikan päällä. Ja nautin kyllä hetkistä jolloin saan seurata ruohon kasvamista. Aika harvoin sitä voi ihan niin täysin rentoutua.
