Työtaistelu yhteiskuntasopimuksesta

[Jani82]

Sipilähän oli aikaansa edellä 90-luvulla, kun hän möi yrityksensä ulkomaalaisille sijoittajille, jotka pian sen jälkeen siirsivät yrityksen toiminnan ulkomaille. Duunarit menettivät työnsä ja Sipilästä tuli miljonääri. Tuota taustaa vasten Sipilän hallituksessaan ajama talouspolitiikka on hyvin ymmärrettävää.

Miksei yrittäjä saisi myydä yritystään?

Kyllähän tämän on paperiliitto itsekin osannut perseet penkkiin niin työpaikat lähtivät alta ulkomaille.
SAK on niin ääriänkyrä linnake ettei siellä taida kukaan tajuta maailman ympärillä muuttuneen vaikka useamman jäsenliiton paikalliset pääluottamusmiehet sen tajuavat.
Toki onhan siellä joukossa myös nämä muutamat änkyräliitot joitten mielestä mistään ei voida luopua.

Kumma miten AKAVA:lla ja STTK:lla riittää haluja neuvotella toisin kuin SAK:lla vaikka näissä liitoissa on vähemmän tästä hallituksen esityksestä kärsiviä.

 

[penaz]

Miksei yrittäjä saisi myydä yritystään?

Totta kai saa myydä. Ja saa pääministeri ajaa hallituksessa työnantajien etuja parhaansa mukaan, jos hänet sitä varten sinne on valittu. Tosin tuossa aiemmin siteeratussa Lasse Laatusen mielipiteessä todettiin, ettei Sipilän politiikka koidu edes työnantajien eduksi.

Luulenpa että samoin kun persujen äänestäjät ovat nyt ymmärtämässä, miten heitä on vaaleissa kusetettu niin äänestäjien syvät rivit ennen vaalikauden päättymistä huomaavat myös millainen floppi Sipilä ehkä on.

 

[tosiasia]

Joku voisi sanoa, että Suomi käy tällä hetkellä sisäisiä YT neuvottelujaan kansallisella tasolla. Oikeisto hallituksen mukaan kilpailukyky hyppy tarvitaan tulevaisuuden työpaikkojen luomiseksi (30 000?). Vasemmisto opposition mielestä valittu linja johtaa ostovoiman vähenemiseen ja työpaikkojen katoamiseen ( X määrä?). Jollain tavalla poliitikoilta tuntuu puuttuvan kunnon rakentava keskustelu ja he ajavat paljolti vain omien poliittisten ryhmiensä etuja. Molemmilla puolilla on oma logiikkansa, mutta mahtaako kummastakaan olla todella tilanteen pelastajaksi? EK ja AY ovat myös juuttuneet poteroihinsa ja asiat eivät tunnu etenevän. Suomen ongelmat myönnetään eri tahoilla, mutta yhteisiä keinoja ei löydetä millään. Kukaan ei halua ottaa hintalappua ongelmien hoidosta, mutta jotain pitäisi tehdä ja mieluusti se "toinen". Kaikkien pitäisi enemmän miettiä, mitä "itse" voi itse tehdä tilanteen parantamiseksi. Samassa veneessä lopulta ollaan.

Hallitus yrittää edetä nopealla aikataululla, mutta tuskin lakeja ihan heti saadaan voimaan. Luulisi siis aikaa olevan vieläkin kunnon esityksille puolin ja toisin. Tilanteen kärjistyessä kaikki häviävät. Työtaisteluilla ja riitelyllä hallituksen kilpailukyky hyppystä tulee lässähdys, sekä EK ja AY puolella tulee isoja menetyksiä ja haavat syvenevät. Suomessa todennäköisesti jo nyt lähes 500 000 työtöntä/työmarkkinoilta tippunutta ja se on kestämätöntä.

 

[avs]

Luulenpa että samoin kun persujen äänestäjät ovat nyt ymmärtämässä, miten heitä on vaaleissa kusetettu...

En mä ainakaan vielä ääntäni takaisinvetäisi, jos sellainen mahdollisuus olisi.
Liittojen toiminta sen sijaan kummastuttaa, ei ne mun kantaa ainakaan aja, liekö enemmistönkään?
Ymmärrän toki, että liiton pitää inttää vastaan, mutta lakkoilemaan en rupea näiden hallituksen esitysten takia. Jos siis sellaisenaan menevät läpi.

 

[DAF]

Kumma miten AKAVA:lla ja STTK:lla riittää haluja neuvotella toisin kuin SAK:lla vaikka näissä liitoissa on vähemmän tästä hallituksen esityksestä kärsiviä.

Huomattavasti enemmän julkissektorivetoisia ovat niin Akava kuin STTK:kin verrattuna SAK:hon. On toki totta, että Akavassa on myös paljon sellaisia ylempiä toimihenkilöitä, joita harva näistä esityksistä - jos mikään - koskee (tästä olen aiemmin kirjoittanutkin), mutta kylläpä kai STTK on suhteellisesti (ja ehkä jopa abs.) eniten hallituksen pakkolakipaketin uhrina Tehyineen, SuPereineen ja Pardioineen.

Lisäksi SAK:lla on kuitenkin käytössään aito lakkoase - Akavalla sitä ei ole ollut koskaan pl. pari sellaista sektoria, jotka tässä eivät suin surminkaan sellaiseen menisi, ja STTK:llakin valmius on Tehystä huolimatta heikompi.

 

[Pavlovin Koira]

Mä luulen että ero SAK:n ja toimihenkilöjärjestöjen suhtautumisessa tähän neuvotteluprosessiin johtuu ennenkaikkea historiallisista ja psykologisista syistä. SAK oireilee koska globalisaation ja korkean rakennetyöttömyyden aikakaudella heidän painoarvonsa suhteessa yritysmaailmaan on pienentynyt. SAK on tottunut siihen, että se määrittää mistä neuvotellaan ja millä aikataululla. Siksi se kokee sille annetut tavoitteet ja aikataulut nöyryyttävinä.

Hallitus, jolla ei juuri ole kokemusta tuosta työmarkkinajärjestömaailmasta ei SAK:n ajattelua ymmärrä. Siksi tilanne on tulehtunut. Oli sinänsä oikea veto ottaa neuvottelujen vetäjäksi Juhani Salonius joka tuntee työmarkkinakentän, mutta ehkä SAK ei siinä vaiheessa ollut vielä sisäistänyt sitä että pääministeri saattaakin olla tosissaan antamansa tavoitteen kanssa ja siksi Saloniuksenkaan johdolla ei päästy eteenpäin.

Hallitus on sitoutunut kustannustavoitteeseen ja SAK kiukuttelee siitä. Prosessissa pitäisi kuitenkin päästä eteenpäin niin että kaikki voivat säilyttää kasvonsa. Oma ennusteeni on, että hallitus lisää jotain palkansaajajärjestöjen saamapuolelle mutta koska työnantajien kustannuksia ei haluta lisätä tapahtuu se veronmaksajien piikkiin - kuinkas muutenkaan.

Edit: Kovia puheita toki pidetään nyt mutta siihen en usko että ay-järjestöt alkaisivat purkaa kiukkuaan seuraavalla kierroksella ylikorkeilla palkkavaatimuksilla. Kyllä heidän johtajansa tietävät että sellainen näkyy näinä aikoina lähinnä niin, että heidän jäseniään joutuu lisää kilometritehtaalle.