Spartacuksesta vielä sen verran, että jollain tapaa lässähti homma tuon ekan kauden jälkeen mielestäin. Eka kausi lähti rullaamaan ihan hyvin alun hapuilun jälkeen, ja toinenkin kausi vielä alussa oli ihan hyvä. Eka asia, joka alkoi vaivata, oli Criksuksen näyttelijän duuni toisella kaudella - silmät ja suu auki ymmyrkäisenä ja sitten sellaista ihme kähisemistä se puhuminen. Ekalla kaudella Criksus oli hyvä hahmo, mutta nämä kaksi seuraavaa meni kahdella ilmeellä.
Lainaan koko tekstin pätkän, koska olen sanasta sanaan aivan samaa mieltä. Sen lisäksi mua on ärsyttänyt näillä myöhemmillä kausilla se Crixuksen ämmä, Naevia. Siinäkin siis vaihtui näyttelijä ensimmäisen kauden jälkeen, ja mä en osaa oikein päättää ärsyttääkö mua se hahmo itsessään vaiko pelkästään se uusi näyttelijä. Varmaan kumpikin. Toivon todella, että joku teurastaa sen akan ja todella pian, luonnollisesti mahdollisimman brutaalisti.
Viimeistä kautta en ole vielä katsonut loppuun, mutta haittaahan tuo Spartacuksen vaihtuminen. Whitfieldiin tuon roolin hahmotin, tämä toinen on liian pehmoinen. Muutenkin viimeinen kausi on tuonut muuassaan vähän liikaa vanhan toistoa, mutta tulee tuo nyt loppuun tuijoteltua vähän kerrallaan.
Ja menee kyllä omalta osaltani saman toisteluksi, mutta en voi kuin yhtyä ylläolevaan. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä, minkälaisina näitä myöhempiä kausia olisi pitänyt, jos Whitfield olisi pystynyt jatkamaan Spartacuksena läpi koko sarjan. Todennäköisesti sarjan loputtua tulee kelailtua tuo ykköskausi vielä uudelleen läpi, sen verran timanttinen se oli. Ainakin jos vertaa näihin myöhempiin.