TV-sarjaketju

[benicio]

Bosch Legacyn kakkoskausi katsottu, ja minä olen aika iloinen että Boschin kaltainen tv-sarja on olemassa. Ei näitä dekkareita liikaa ole, ja tässä vielä ihan oma tenhonsa ja tunnelmansa, joka on hyvin säilynyt vaikka spinoffista onkin kyse. Kolmoskausihan on tulossa ja ilmeisesti myös erillinen Boschin maailmaan sijoittuva spinoff jossa pääosassa Connellyn kirjoissa esiintyvä etsivä Renee Ballard.

Tykkäsin kyllä myös Boschin velipojasta eli Lincoln Lawyerista, vaikka se toki aika paljon kevyempitunnelmainen sarja onkin.

 

[diavolo]

Onko kukaan katsonut tuota Squid Gamen realityversiota? Tykkäsin kovasti siitä sarjasta, mutta klippien perusteella vähän tuossa haiskahtaa liika amerikkalaistaminen. Onko sen väärti että uusii Netflixin tilauksen?

 

[Varis]

Onko kukaan katsonut tuota Squid Gamen realityversiota? Tykkäsin kovasti siitä sarjasta, mutta klippien perusteella vähän tuossa haiskahtaa liika amerikkalaistaminen. Onko sen väärti että uusii Netflixin tilauksen?

Yllättävän hyvin toimii ja ainakin meidän talouden koukutti katsomaan kyllä useamman jakson putkeen. Ihan saman teki alkuperäinen sarja. Elämästä ja kuolemasta ei tällä kertaa onneksi pelata, mutta voittosumma on sen verran massiivinen, että se laittaa jokaisen kilpailijan yrittämään parhaansa keinoja kaihtamatta.

Sitä en osaa sanoa kannattaako pelkän Squid Gamen takia uusia tilausta, mutta jos on mitään muuta kiinnostavaa listalla, niin suosittelen kyllä ottamaan tämän testiin. Todella laadukkaan oloisesti on tuotettu ja miljöö on täysin identtinen esikuvaansa verrattuna.

Olen vältellyt spoilereita, joten ihan kaikkia artikkeleita en ole lukenut, mutta ilmeisesti Netflix on toiminut vähän harmaalla alueella kisaajien kohtelussa kuvauksissa. Nälkään ja kylmään on saanut tottua pitkien kuvauspäivien aikana. Joillekin sekin voi olla ihan perusteltu syy jättää katsomatta.

 

[Sukee]

Yhdessä vaiheessa tuli mieleen se yksi leffa - olikohan Kingin kirjaan perustuva - jossa jengi joutui vastaavan tyyppisesti johonkin random kylään ja pikku hiljaa alkoivat tajuta omituisuuksia kuten että kaikkien sukunimi on USAn osavaltio tms. Lopulta olivat kaikki elokuvan hahmot vain jonkun psykiatrisessa hoidossa olevan hemmon sivupersoonia.

Varmaan tätä Identity-elokuvaa meinaat.

Oli kyllä hyvä leffa muistaakseni mutta ei nähtävästi nyt löydy suoratoistoista katseltavaksi.

Ketjun aiheeseen viitaten; Gen V tuli katseltua tuossa läpi ja toimi kyllä sit lopulta ihan ok korvikkeena The Boysille. Vähän cross-overiahan tossa oli hahmojenkin suhteen niin kuvittelisin että The Boysin seuraavalla kaudella nähdään sit kans jotain Gen V:n puolelta vierailemassa.

 

[-pasi-]

Olen vältellyt spoilereita, joten ihan kaikkia artikkeleita en ole lukenut, mutta ilmeisesti Netflix on toiminut vähän harmaalla alueella kisaajien kohtelussa kuvauksissa. Nälkään ja kylmään on saanut tottua pitkien kuvauspäivien aikana. Joillekin sekin voi olla ihan perusteltu syy jättää katsomatta.

Vähän kyllä haiskahtaa rahan hakemiselta isolta tuotannolta, Ei tuossa käsittääkseni kuitenkaan mikään erityisen heikosti mitään järjestelyjä oltu tehty, sama tuotanto tehty sitten vaikka kesällä niin voi taas liian kuuma olla. Koskaan ihmisellä ei hyvä.

Itse ohjelmassa sen verran että jotenkin tuntui että jossain 5 jakson kohdalla alkoi vasta kunnolla kun kilpailijat alkoi käydä edes jossain määrin tutuksi. Sitä ennen oli vähän että ihan sama kuka tippuu.

 

[opelix]

Tuolta jostain elokuusta lähtien on edetty lähes bingetysmeiningillä Blue Bloodsia ja nyt on käynnissä viimeisin tarjolla oleva 13.kausi. Takana n.250 jaksoa ja parikymmentä edessä. Paljon muuta ei tosin ole ehtinyt katsoakaan.

Onpa ollut mainio syksy ja sarja on saanut minusta kyllä sydänystävän. Tämän tulen muistamaan Dallasin tavoin isona sarjana. Tom Selleck on päällikkö eikä muissakaan näyttelijöissä ole vikaa. Näin nopeasti katsoessa teemat nyt toki hieman toistavat itseään mikä on luonnollista. Jakso/viikko-tahdilla tätä ei olisi edes noteerannut.

 

[Kuopionkukko]

Tuolta jostain elokuusta lähtien on edetty lähes bingetysmeiningillä Blue Bloodsia ja nyt on käynnissä viimeisin tarjolla oleva 13.kausi. Takana n.250 jaksoa ja parikymmentä edessä. Paljon muuta ei tosin ole ehtinyt katsoakaan.

Onpa ollut mainio syksy ja sarja on saanut minusta kyllä sydänystävän. Tämän tulen muistamaan Dallasin tavoin isona sarjana. Tom Selleck on päällikkö eikä muissakaan näyttelijöissä ole vikaa. Näin nopeasti katsoessa teemat nyt toki hieman toistavat itseään mikä on luonnollista. Jakso/viikko-tahdilla tätä ei olisi edes noteerannut.

Harmi että pian hyvä sarja tulee päätökseen

 

[SamSal]

nyt kun on kuusi jaksoa tullut uutta Frasieria, niin vaikka kuinka yritän pitää sarjasta niin pakko
sanoa, että se on ihan täyttä paskaa.
Grammer on hyvä, mutta kaikki muuta hahmot on täysiä pökkelöitä ja tuntuu ettei minkäänlaista kemiaa
ole. Dialogi on pelkkää one-liner puujalka tasoa ja minkäänlaista otetta ei saa mistään.

Voi olla ettei tule edes loppuun katsottua ja olen hyvin yllättynyt jos sarjaa jatketaan ekan kauden jälkeen.

vanhat kaudet on uusintakatselussa ties kuinka monetta kertaa ja edelleen jaksan ihastua Nilesin ja Frasierin väliseen dialogiin, sekä Daphnen ja Martinin kiintymykseen toisiinsa.

Rytmi vanhoissa jaksoissa oli loistava etenkin niissä kohtauksissa jossa henkilöt poistuivat ja saapuivat huoneeseen, en tiedä miksi tuollaista näyttelyä kutsutaan, mutta ajoitukset on täydelliset ja kaikki toimii.

Uusissa jaksoissa tätä yritetään myös, mutta laihoin tuloksin.

1/5

 

[Tarinankertoja]

Rytmi vanhoissa jaksoissa oli loistava etenkin niissä kohtauksissa jossa henkilöt poistuivat ja saapuivat huoneeseen, en tiedä miksi tuollaista näyttelyä kutsutaan, mutta ajoitukset on täydelliset ja kaikki toimii.

Farssi jotka tapahtuu yhdessä huoneessa toimii parhaimmillaan juurikin näin, eli näyttelijän/hahmon sisääntulojen ajoituksin. Lavasteena on huone ja useampi ovi, josta kuljetaan edes takas.

Frasier oli juurikin tämän perinteen TV ilotulitusta, pysähtyneitä hetkiä kun hahmot saappuu, poistuu ja tuumii tilannetta jne. sekä loistava hahmojen luonti Daphneineen a Nilesineen. Ihan siä kärjessä TV komediain joukossa. Sarja oli erittäin suosittu teatterilaisten keskuudessa ja vakio katsottavaa uusintakierroksilla lämpiöissä ennen oman esityksen alkua.

Tällä hetkellä ainakin Jyväskylässä ja Kouvolassa pyörii yksi tän tyypin huippukomedia ”Älä pukeudu päivälliselle”, menkää kattoon.

 

[Ilmari Ahde]

Squid Game Challenge viimeisestä vaille valmis, torstaina näkyy grande finale. Onhan tässä ollut huutoa ja hihkuntaa kovasti, melko kookkaita persoonia mukana. Ihmeen tunteella ja tosissaan etenkin alkupäässä otetaan, osa sakista tuntuisi olevan hieman väärässä ympäristössä, loppua kohden totisuutta hieman ymmärränkin kun mojova rahapotti alkaa olemaan sillä etäisyydellä, että tuonhan saattaisi saada. Ihme narinaa jos oloista valitetaan, niillähän on katto pään päällä, pehmoista petiä, vessat ja pesutilat, ruoka ei ehkä ole BicMacia viisi kertaa päivässä mutta syötävää apetta kuitenkin.

 

[LiiAaa]

Lahti 2001 sarjalle ujo peukku. Alun hiihtojen koomisuudesta yli päästessä oli kyllä ihan katsottava sarja. Tietysti tämä vaatii sen, että on itse aikanaan tuon farssin nähnyt livenä ja ilman sitä se tuskin monellakaan toimii. Viimeinen jakso oli jopa jollakin tasolla hieman ahdistava tämän Myllylän tarinan vuoksi. Johannes Holopainen vetää kyllä hienosti Myllylän roolin ja Tobias Zilliacus on kyllä kuin ilmetty Kyrö. Castaus muutenkin on kohtuu onnistunut, paitsi "Hissu" ei kyllä toiminut edes vähää alusta tuollaisen vittumaisena urheilutoimittajana. Plussaa myös siitä, että Rantalaa käytettiin Cameo-roolissa.

Tästä olisi saanut leivottua ihan hyvän sarjan, jos olisi käytetty stuntteina edes piirisarjan hiihtäjiä ja Lahden kisakuvauksissa käytetty enemmän yleisöä. Jotenkin uskottavuus meni noihin hiihtäjien huonoihin tekniikoihin ja siihen, että yleisöä oli aina se sama katsomo ja porukka tepasteli lähinnä tyhjällä stadionilla. Tämä sivussa ollut rakkaustarina oli myös aika turha. Enemmän olisi voinut kuvata sitä "kulissipeliä" ja sitä miten sitä koitettiin hoitaa. Nythän Kyrö vain vastaili puhelimeen ja käryt kävivät. Voihan tietysti olla sekin, että paskat oli housussa ja odotettiin vain sitä armonlaukausta. Epäilisin kuitenkin sitä, että siellä on ollut aivan älytön paniikki päällä ja tätä olisi voinut enemmän tuoda esiin. Varsinkin kun kyseessä ei ollut dokumentti, vaan osittain fiktiivinen-sarja, joten tunnelmaa käryistä olisi voinut ehkä enemmänkin tuoda esille. Kolmen jakson jälkeen ihan katsottava kokonaisuus.

 

[jake styles]

Castaus muutenkin on kohtuu onnistunut, paitsi "Hissu" ei kyllä toiminut edes vähää alusta tuollaisen vittumaisena urheilutoimittajana. Plussaa myös siitä, että Rantalaa käytettiin Cameo-roolissa.

Ärsyttävän huonoja olivat mielestäni myös ”Bubi” (Simo Routarinne) ja ”Vähäsöyrinki” (Panu Raipia) selostamossa. Leppilampi puolestaan veti mun mielestä hyvin roolinsa, vaikka varmaankin ärsyttää monia. Tietysti hänellä oli ehkä myös monia muita näyttelijöitä helpompi lähtökohta sikäli, että kyseessä oli fiktiivinen henkilö.

Mutta joo, kyllä tuon sarjan nyt katsoi.

 

[asyouwere]

Tämä sivussa ollut rakkaustarina oli myös aika turha.

Tämän vuoksi en ole itse jaksanut alkaa katsoa sarjaa, vaikka varsinainen aihe kyllä kovasti kiinnostaisi. Ei vaan kiinnosta seurata mitään väkisin väännettyä ihmissuhdekuviota, kun niissä oikeissa tapahtumissa olisi ihan tarpeeksi draamaa ja rytinää.

Kuinka keskeisessä roolissa tuo joku Leppilammen (?) rakkaustarina on? Maksaako silti vaivaa katsoa?

 

[LiiAaa]

Tämän vuoksi en ole itse jaksanut alkaa katsoa sarjaa, vaikka varsinainen aihe kyllä kovasti kiinnostaisi. Ei vaan kiinnosta seurata mitään väkisin väännettyä ihmissuhdekuviota, kun niissä oikeissa tapahtumissa olisi ihan tarpeeksi draamaa ja rytinää.

Kuinka keskeisessä roolissa tuo joku Leppilammen (?) rakkaustarina on? Maksaako silti vaivaa katsoa?

Jos ja kun aihe on tuttu sekä se kiinnostaa, niin kolmen jakson jälkeen ihan hyvää draamaa. Ekat kolme jaksoa on aika kuraa, mutta sitten tämä väkisin kirjoitettu rakkaustarinakin jää pikkuisen enemmän taka-alalle, joten se ei enää ole niin merkittävässä roolissa. Myös koomiset hiihtosuoritukset on nähty, eli lopussa keskitytään itse asiaan. En osaa sanoa maksaako vaivaa, mutta itse pidin kolmesta viimeisestä jaksosta.

 

[Risa]

Ärsyttävän huonoja olivat mielestäni myös ”Bubi” (Simo Routarinne) ja ”Vähäsöyrinki” (Panu Raipia) selostamossa. Leppilampi puolestaan veti mun mielestä hyvin roolinsa, vaikka varmaankin ärsyttää monia. Tietysti hänellä oli ehkä myös monia muita näyttelijöitä helpompi lähtökohta sikäli, että kyseessä oli fiktiivinen henkilö.

Mutta joo, kyllä tuon sarjan nyt katsoi.

No tämä! Bubi varsinkin oli täysin luokaton (ei voi olla ammattinäyttelijä?) Johannes Holopainen sarjan eliittiä ei hiihto osuuksien perusteella, mutta kuulostaa Myllyllälle ja välittää tunteet aika aidosti, uskoisin. Syvä häpeä! Muut enemmän tai vähemmän huonoja.

Muistan hyvin kuinka jo silloin aikoinaan puhuttiin tästä turskien ansasta suomalaisille Hemohesin suhteen. Helposti voisin uskoa todeksi , koskapa turskat aina metrin pari edellä huulirasvojen suhteen!

Toki suomalaiset varmaan veridouppauksen pioneerejä sieltä 60-luvun lopulta/ 70-luvun alusta. Sitä en kiellä...

Mutta todella valitettava ja turha oli Mika Myllylän “itsemurha”!

Jostain syystä Leppilampi ei häirinnyt minua tässä roolissa, toisin kuin muissa.

R.I.P. Mika Myllylä ja kepeät mullat. Koskaan en unohda suorituksiasi samalta viivalta turskien kanssa!

 

[Tibexe]

Slow Horses on kyllä mahtava sarja.

Tarinankerronta voi ehkä olla hieman tavanomaista, mutta dialogi ja näyttelijäntyö (Gary Oldmanin ja Kristin Scott Thomasin johdolla) on parasta tämän hetken "televisiossa". Todella nautittavaa menoa tämä kolmaskin kausi tähän mennessä.

 

[Rinksu]

Linkki: https://m.youtube.com/watch?v=8SDBjgIC93E&pp=ygUSbWFzdGVycyBvZiB0aGUgYWly

Siinä sitä olisi traileria Masters of the Air-sarjasta. Saas nähdä.

Itse kun kuulun siihen sakkiin, jolle BoB on ei enempää eikä vähempää kuin kaikkien upein sarja ikinä missään.

Ja pienen kakomisen jälkeen Pacific on myös noussut uudelleen katsomisten jälkeen aivan tuon kantaan. Upea sarja sekin.

Suuret on saappaat. Ainakin melkoista silmäkarkkia visuaalisesti.

 

[Rick Rother]

Uusi kausi Slow Horsesia korkattu. Kaikki kolme jaksoa meni, mitkä olivat saatavilla. Onhan tämä ihan mahtava sarja! Kirjarunkkarina arvostan todella paljon sitä, miten hahmot on roolitettu tähän. Lähes jokainen on ”parempi kuin mielikuvituksessa”. Loputkin keskimäärin ”samaa tasoa kuin mielikuvituksessa”. Se ei meille paatuneille kirjarunkkareille ole itsestään selvyys. Erityishuomiona tähän väliin se, että Saskia Reeves näyttelee Catherine Standishin paremmin kuin Herron on hänet kirjoittanut. Kirjoihin olen kuvitellut erään Maritan näköiseksi. Marita on takakireä rutkuttaja. Pyydän tätä anteeksi tältä hienolta hahmolta. Ehkä ymmärsin Herronin väärin.

 

[mekabyte]

Slow Horses on kyllä mahtava sarja.

Tarinankerronta voi ehkä olla hieman tavanomaista, mutta dialogi ja näyttelijäntyö (Gary Oldmanin ja Kristin Scott Thomasin johdolla) on parasta tämän hetken "televisiossa". Todella nautittavaa menoa tämä kolmaskin kausi tähän mennessä.

Tämä sarja kiinnostaa kovasti, mutta vielä ei ole luonto antanut periksi Apple plussan hankinalle.

 

[Jupe]

Tämä sarja kiinnostaa kovasti, mutta vielä ei ole luonto antanut periksi Apple plussan hankinalle.

Apple TV:n saa 3kk ilmaiseksi Gigantin Klubin kautta, kaiketi tämäkin vain uusille asiakkaille. Hyvä pituus, ehtii katsoa parikin sarjaa.

Gigantin Klubi tietääkseni ei sido muuhun kuin sähköpostispämmiin.

 

[Tarinankertoja]

Applella on kyllä monia laatusarjoja tarjolla.


Lessons in Chemistry on laatudraama 50/60 luvun hengessä, Morning Show käsittelee uutishuonedraamana ajankohtasia juttuja. Drops of God, viininmaistajaperillinen jättää perinnöksi kisan tunnistaa viinejä sekä huikean hyvä usean sukupolven korealainen historiadraama Pachinko

Teheran, erinomainen agenttisarja Israilista, mysteerijännnäri The Last thing he told me

Ted Lasso on ihan kärjessä kun puhutaan draamakomedian parhaista.. ja vieläpä urheiluun liittyen, englantilaista huippufutista

Puhumattkaan SciFi tarjonnasta. Severance, Silo, Foundation ja For all mankind


ei ihan 3kk taida ehtiä, kun sellasta semihyvääkin on aka Shrinking ja joitan only Apple leffoja

 

[asyouwere]

Squid Game -challenge.

Varsin katsottava realitysarja, mutta pari viimeistä jaksoa meni kyllä kelaten lähes kaikki haastattelut, nyyhkytarinat sun muut ja katsottua vaan pelit. Vähän liian jenkkilämeininkiä, mutta iso palkintopotin ja mielenkiintoisen konseptin ansiosta jaksoi katsoa loppuun, vaikka sitten vähän pikakelauksella.

Kisat olivat pääosin mielenkiintoisia ja hyviä pelejä oli keksitty myös alkuperäisen sarjan ulkopuolelta. Mielenkiintoisia olivat myös hetket, joissa pelaajat mieluummin lähtivät kotiin kuin suostuivat antamaan edun kilpakumppan(e)illeen.

Spoileri

Vähän annan kritiikkiä myös siitä, että lopun pelit ja testit olivat pitkälti tuurista kiinni. Toki osassa pystyi hyvällä strategialla parantamaan mahdollisuuksiaan, mutta paljon oli silti tuurilla osuutta. En tosin nyt jaksa muistaa miten alkuperäisessä sarjassa nämä lopun pelit menivät, saattaa olla, että noudatti pitkälti tuon henkeä. Tosin muistaakseni viimeinen peli ei kyllä KPS ollut.

Toivoin loppukolmikosta voittoa mieluummin jommalle kummalle miehistä, mutta Maikin passaa ihan hyvin. Ainakin oli aktiivinen pelaaja kun voitti, eikä mikään perässäkulkija.

Pääasia ettei muutamista inhokeistani kukaan voittanut. Näihin kuului ainakin tämä "Humility and Gratitude" -korisvalkkujanari, se nainen joka ei siinä "ruutuhyppelyssä" hypännyt (aluksi) omalla vuorollaan ja sitten se ylimielinen nuori jätkä joka tippui onneksi jo laivanupotuksessa.

 

[Paloposti]

Uusi kausi Slow Horsesia korkattu. Kaikki kolme jaksoa meni, mitkä olivat saatavilla. Onhan tämä ihan mahtava sarja! Kirjarunkkarina arvostan todella paljon sitä, miten hahmot on roolitettu tähän. Lähes jokainen on ”parempi kuin mielikuvituksessa”..

Itse kirjarunkkarina arvostan kun tv/leffa -sovituksessa kunnioitetaan alkuperäisen teoksen henkeä, sovituksen ei missään nimessä tarvitse kopioida kirjaa täysin yks yhteen. Slow Horses on tosiaan toiminut erittäin hyvin niin kirjoina kuin nyt tv-sarjanakin.

AppleTVn alku oli nihkeä todella heikon tarjonnan kanssa, mutta nyt parin vuoden ajan on tullut ihan pätevää katseltavaa.

 

[Dino]

Itse kirjarunkkarina arvostan kun tv/leffa -sovituksessa kunnioitetaan alkuperäisen teoksen henkeä, sovituksen ei missään nimessä tarvitse kopioida kirjaa täysin yks yhteen.

Tämä käy oikeastaan aika hyvin myös eilen (Maikkarilla) päättyneeseen Poromafia-sarjaan, joka oli ainakin minulle iso pettymys. Olen suuri Mikkopekka Heikkisen kirjojen ystävä ja odotukset tuota sarjaa kohtaan olivat siksi korkealla, mutta ikävä kyllä mentiin riman alta ja aika matalalta. Kuten sanoit, ei sovituksen tarvise kopioida kirjaa yksi yhteen, mutta se alkuperäisteoksen henki pitäisi saada säilytettyä, ja tässä sarjassa juuri se oli onnistuttu hukkaamaan ihan totaalisesti. Heikkisen kirjoissa oikeastaan kantavana elementtinä on aina se absurdi huumori, joka näennäisestä hulluudestaan huolimatta peilaa hyvinkin terävästi erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Ja Poromafian alkuperäisteoksessakin tämä huumorielementti on hyvin vahvasti läsnä. Poromafia-kirjassa myös saamelaisuus ja Lapin historia on vahvasti mukana.

Tämä TV-sarja oli taas aika perinteistä rikosdraamaa, josta huumori oli riisuttu aika totaalisesti pois. Ainoastaan tämä koheltava pitkätukkakaksikko toi mukaan huumoria, mutta siitä oli kaukana se Heikkisen oivaltavuus. Aake Kalliala Roukuna oli kyllä erinomainen, samoin Tuokko Sara Poikkipään roolissa, mutta muuten roolitus ei minusta oikein toiminut. Ja jotenkin koin häiritsevänä, että kun nuo hahmot ovat kuitenkin saamelaisia tai lappalaisia (ex-)poromiehiä, niin se ei näkynyt millään tavalla heidän ulkonäössään, puheessaan tai olemuksessaan. Jälleen perinteisen roolinsta Timo Lavikaisena vetänyt Timo Lavikainen ei oikein lappalaisesta mene hänkään.

Viimeinen jakso oli sitten riman alittaneessa sarjassakin oikein todellinen rimanalitus. Tarinaa tavallaan kasvateltiin sarjan aikana aika hitaasti, mutta sitten tuntui että viimeisessä jaksossa kaikki nivottiin hirveää vauhtia kasaan ja oli vaan kiire saada ammuttua puolet hahmoista kuoliaaksi. Kaiken kruunasi sitten tuo typerä lopetus, joka petasi vain kakkoskautta. Jota en tule enää katsomaan.

 

[L. Öysä]

Nykäsen dokkarisarjaa on tullut katsottua jakso silloin tällöin. On pitänyt otteessaan, vaikka mitään maata mullistavaa uutta tuo ei ole toistaiseksi pystynyt tarjoilemaan. Eniten ihmetyttää, että miksi helvetissä Kurikan Mämmikeisari on tähän(kin) raahattu jorisemaan täysin yhdentekeviä mielipiteitään. Dokumentin kannalta täysin turha hahmo, jolla ei ole mitään hyödyllistä sanottavaa.