Musta Nuoli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
TOVERIT kirjoitti:Pronssipeli näytti koko Tuton tämän kauden ongelman elikä maalinteko! Ei ainuttakaan maalia, samoin koko kaudella tässä oli ongelmia. Aivan liikaa energiaa yhden pesän värkkäämiseen! Puolustus sentään suht hyvin pitää, nytkin vain 2 omiin.
Madsenilla 41 torjuntaa, edellisessä Jukurit-pelissä taisi olla Reunasella 39 torjuntaa tms. Vanha helmasynti, eli maalivahdista tehdään sankari näennäishallinnalla, runsailla mutta huonoilla laukauksilla ja maskimiesten puuttumisella.
Sport-pelissä Kuokkasta kohti 30 vetoa, yksi sisään (Sportin viimeinenhän maali meni tyhjiin), joten omaa puolustusta ja maalivahtia ei voi missään nimessä syyttää. Kuokkasenhan torjuntaprosentti oli tässä ottelussa 96,67%, joten tällä saralla ei ole (tai ollut) ongelmia.
Hyökkäys on se ongelma, ja ennen kaikkea kyky sekä tehdä maaleja että rakentaa kunnon kuvioita. TuTolla Forsellin kenttä on ainoa, joka saa pelin pyörimään vastustajan päähän, ja Forre on ainoa, joka antaa kunnon passeja ja rakentaa peliä. Kakkoskenttä Laaksoineen ja Saloineen rouhii kulmassa kuin Tomi Kallio Suomen maajoukkueessa ja pelaa hyvää alivoimaa, mutta omat hyökkäyksenrakentelut ovat mitä ovat. Runkosarja meni ihan hyvin, mutta pudotuspeleissä kulmavääntö ja varsinkin Jukurien lihamuuriin väkisin puskeminen ei toiminut lainkaan. Keinäsestäkään ei ollut nyt tänä vuonna pudotuspeleissä mihinkään.
Kolmoskentässä Jokila ampuu toki ahneesti, mutta ei syöttele, eikä maalin edessä ole kukaan iskuja ottamassa ja maskia tekemässä. Neloskentässä toivoisin Kauppisen kunnostautuvan ja kehittyvän ensi kaudeksi, miehellä on aineksia kakkos-kolmosen sentteriksi eikä nelosen rymykentän laituriksi niin kuin nyt, kun Köhler oli nelosen sentterinä.
Pudotuspelien positiivisin yllätys oli mielestäni Kokkonen. Vaikka ei maaleja tullutkaan, niin röyhkeästi ja ennakkoluulottamasti nuorukainen jaksoi pelata.