Arvioita kaudesta, osa III
Ville Peltosuo 6½
44 5+12=17 +3 69
11 1+3=4 0 10
Jättiläinen, jolla olisi avuja olla paljon häijympikin. Peltosuo on ulottuva ja omaa kohtuullisen pelikäsityksen, mutta vaikuttaa välillä hieman verkkaiselta. Tästä johtuen siirrettiin puolustajan tontilta hyökkääjäksi kesken kauden, jotta pakotettaisiin ottamaan kenttä haltuun luistelemalla. Ajoittain Peltosuo oli osana loistavasti pelaavaa ketjua, mutta tosiasiassa kauden otteisiin jäi kokonaisuudessaan hieman toivomisen varaa. Mahdollisuuksia olisi ollut ottaa isompaakin roolia, mutta viimeistään pudotuspeleissä tullut lievä(?) polvivamma löi jarrua. +/- -lukema +3 ei ehkä aivan mairittele, mutta tehoja tuli joka tapauksessa ihan kelvollisesti tälle puolustajahyökkääjälle, jonka parhaita avuja on fyysisyys.
Tommi Vilppu 7½
45 5+8=13 +7 20
11 2+2=4 +2 4
Vilppu pelasi elämänsä kauden ja tehtaili samalla piste-ennätyksensä. Omassa roolissaan hyvä pelaaja, joka hoitaa hommansa aina sata lasissa rutisematta ja on samalla upgreidannut statustaan kolmoskentän laituriksi. Ihan omilla ansioillaan kaiken lisäksi. Pelikäsitykseltään ja taidoiltaan rajoittunut laituri, joka paikkaa puutteitaan raivokkaalla yrittämisellä ja mahtavalla fyysisellä kunnolla. Muulle joukkueelle osuu joskus huono ilta, Vilpulle ei koskaan. Respektiä siitä!
Aleksi Sillanpää 8+
44 6+12=18 +16 30
11 4+3=7 +10 10
Pudotuspelien MVP mestarijoukkueessa, joten silloinhan kauden arvosanan pitäisi olla 10. Sillanpään kausi ei kuitenkaan lähtenyt liikkeelle parhaalla mahdollisella tavalla ja ainakin katsomoon näytti syksyllä, että mies ei ollut ihan parhaassa mahdollisessa fyysisessä kunnossa. Aleksi paransi kuitenkin peliään loppua kohti kuin sika juoksuaan ja tuloshan on kaikkien tiedossa. Tämä antaisi samalla odottaa, että sitä todellista potentiaalia olisi rutkasti enemmän. Playoffeissa pystyi henkilökohtaisella panoksellaan runnomaan peliä vastustajan päätyyn ja ennen kaikkea oli todellinen puolustuspelispesialisti aina omanpään aloituksia myöten. Kokonaisarvosanaa tosiaan verottaa alkukauden tahmeahkot otteet.
Arttu Virtanen 8
15 3+3=6 +9 22
11 4+5=9 +8 4
Toista vuotta pelaamatta ollut Virtanen saapui joukkueeseen tammikuussa ja vaikka yritystä oli alusta alkaen kiitettävästi, niin tulos taululla jäi ymmärrettävästikin laihemmaksi, kuin potentiaalia olisi. Arttu pelasi silti heti alusta alkaen kaikin puolin hyvin ja energisesti ja olikin kauden ratkaisuvaiheissa jo joukkueen tukijalkoja. Vastustajalle ikävä pelaaja, joka osaa kaikki sallitut ja kielletyt temput vastustajan pelin tylsyttämiseen. Todellinen playoff-hahmo, jollaisia joukkueen sisällä arvostetaan satavarmasti.
Antti Pusa 7½
40 7+9=16 +15 38
11 3+5=8 +8 37
Mestiksessä saatiin tällä kaudella huomata kuinka pirullisen ketterä tirriäinen Pusa on. Alunperin Antin piti pelata junioreissa koko kausi, mutta otti syksyllä omilla vahvoilla esityksillään paikan edustuksessa ja oli yllättävänkin isossa roolissa loppukaudella. Peliaikaan nähden 16 pistettä on 19-vuotiaalta nelosketjun kaverilta melkoinen suoritus. Samoin 15 plussaa sarakkeessa kertoo paljon. Oli aina heti kentälle päästessään hyvin pelissä kiinni, vaikka olisi istuskellut penkillä minuuttitolkulla. Jos nyt jotain voisi toivoa, niin suoraviivaisuutta ja ratkaisuhalukkuutta lisää. Välillä pannu myös keitti yli, mutta ainakin se osoittaa, mikä voitontahto pojalla on. Saa nähdä, mihin tämä kaveri vielä ehtii. Oli tulokaskaudellaan selkeästi parempi, kuin Tero Forsell aikoinaan ykkösdivarissa saman ikäisenä samassa roolissa.
Andreas Pietilä 6
33 5+5=10 +8 8
11 1+2=3 +2 0
Frölundan "suuri" poika, joka sai sopimukseen joukkueeseen try-outin kautta pelaamatta sitä ennen edes treenipeliä. No, kovaluinen ja ennakkoluuloton taistelija, joka valitettavasti pelasi parhaat pelinsä TuTossa jo alkusyksystä. Harjoituskausi antoi odottaa hieman enemmän, mutta ei kai siltikään voi sanoa, että mikään totaalinen epäonnistuminen olisi kyseessä. Mielestäni ihan potentiaalisen oloinen peluri, jonka parhaat esitykset ovat ainakin toistaiseksi vielä näkemättä. Miten jatkossa? Eväitä olisi.
Iiro Junnila 6½
29 2+0=2 +1 47
11 0+0=0 0 2
Moottorisaha on sitä pelaajatyyppiä, joka jakaa mielipiteitä varmasti eniten. Toisten mielestä kulttihahmo, toisten mielestä täysi turisti. Jos ajatellaan puhtaasti pelillisiä ansioita, niin alkukaudesta Junnilan ei olisi pitänyt Mestiksen tasoisessa sarjassa edes olla. Oli käytännössä joka toisessa vaihdossa pihalla kuin lumiukko ja sai siitä kritiikkiäkin varmasti aivan tarpeeksi. Jos olisi ollut ihan perus-virtanen, niin todennäköisesti olisi saanut lähteä läiskimään. Osoitti kuitenkin loistavaa asennetta ja selvästi alkoi tehdä hommia pelinsä eteen. Loppusyksystä/alkutalvesta pelissä oli vielä enemmän yritystä ja päätöntä ryntäilyä kuin järkeä ja tuntui, että Iirolla oli myös vähän liikaa todistettavaa. Keväällä alkoi vihdoin sitten näyttää jo siltä, että kentälle menoa ei enää tarvinnut hävetä, vaikka kiekon kanssa Iirolla oli edelleen liian kiire. Junnilan todellista merkitystä joukkueelle on silti hirveän vaikea arvioida. Elämäntapaintiaani, joka kaikesta päätellen oli pidetty joukkueen ja kannattajien keskuudessa ja aivan varmasti hyvä pukukoppipelaaja. Tämä kausi oli myös ensimmäisiä ties kuinka pitkään aikaan, kun TuTon taitoon ja liikkeeseen pelinsä perustava joukkue selvisi kaudesta ilman suurempia loukkaantumisia. Kuinka paljon siinä oli Junnilan "ansiota"? Vaikea sanoa. Arvosana joka tapauksessa jonkinlaisesta edellisten yhdistelmästä. Moottorisahan fanittajat saavat olla eri mieltä, mutta tulevaisuudessa pelinkin on kyllä kuljettava hieman paremmin.
Anton Kokkonen 7-
30 7+5=12 +7 2
0 0+0=0 0 0
Kokkosen suorituksia on tässä vaiheessa hieman hankala arvioida, sillä Antonin pelit Mestiksessä ajoittuivat pääosin syyskaudelle. Yksi asia on silti varma: Joskus on vaikea muistaa, että poika täyttää tänä vuonna vasta 19 vuotta. 30 peliä, 12 pistettä. Ei se nyt ihan huonosti ole. Nyt kävi vaan niin, että sarjan parhaassa joukkueessa oli samasta pelipaikasta ja roolista kilpailemassa parempia pelaajia, eikä se ole mikään häpeä. Todennäköisesti ensi kaudella vastuuta onkin sitten tulossa ihan riittävästi. Kokkosen parhaita avuja on luistelu ja muutekin Anton on ikäisekseen ihan tasokas pelaaja. Yksi juttu on silti jäänyt häiritsemään tässä muutaman kauden aikana. Jotenkin on sellainen kuva, että Kokkosen ns. awareness ei ole ihan paras mahdollinen. Ts. Anton ei aina ihan täysin hahmota, mitä ympärillä tapahtuu. Saattaa hyvinkin kulmapelissä pyöräyttää vastustajan pakin ulos nopealla käännöksellä, tai sarjalla niitä, mutta ei kuitenkaan pysty hyödyntämään hankkimaansa tilaa kovinkaan tehokkaasti. Ihan kuin se syntynyt ylimääräinen, ja ratkaiseva, metri jäisi kokonaan huomaamatta. Ehkäpä tulevaisuudessa sitten.