Vaikka rajan takana idässä ja vähän kauempana etelässä entinen meno jatkuu, on hyvinvoivalle länsimaailmalle jatkuva väkivallan uhka ja läsnäolo täydellinen anakronismi. Sotaan, kuolemaan ja onnettomuuksiin ei yksinkertaisesti
uskota enää; siksipä kohdalle osunut väkivallanteko tai onnettomuus heittää nykyihmisen maailman ylösalaisin. Minäkeskeisyys, yksilön oikeudet, materialismi ja
hedonismi ovat nostaneet ihmisen jumalaksi ja hänen lihansa koskemattomaksi.
Mikään ei shokeeraa niin kuin seksuaalisväritteinen väkivalta mielellään Hifkin fanipaita päällä. On turha miettiä
miksi verta tirskuvat sensaatiot myyvät hyvin; olisi luonnotonta jos ne eivät möisi!
Väkivalta ei koskaan poistu maailmasta - valitettavasti. Matti Klinge ja Äiti Teresa tappaisivat toisensa homeisesta leivänkannikasta kunhan vain olosuhteet olisivat
oikeat. Sen sijaan että kieltäisimme väkivallan olemassaolon ja tuudittautuisimme siihen luuloon ettei maailman pahuus kosketa meitä, meidän pitäisi määritellä oma
kantamme väkivaltaan.
Minun kantani on selvä, ja tässä se on. Jonkun muun kanta on erilainen, ja kunnioitan sitä. En halua opetuslapsia, en halua käännyttää. Kaikki mitä luet
täältä on 100% subjektiivista. Siksi olisi aika turhaa loukkaantuakaan.
Oman kuolevaisuutensa ymmärtäminen ja hyväksyminen on avain rauhaan. Pelko on turhaa ja väistämätöntä.
Väkivalta on ikävä asia mutta se ei ole paha asia. Paha tarkoittaisi jotakin luonnotonta, tuomittavaa, aina vahingollista. Väkivalta on luonnollista ja se kuuluu ihmisten elämään erottamattomasti. On tilanteita joissa väkivalta on
paitsi hyväksyttävää myös välttämätöntä.
Väkivalta on hyväksyttävää jos sitä käyttämällä pyritään estämään suurempaa pahaa. Itsetarkoituksellinen väkivalta jolla pyritään vahingoittamaan toista ilman
perusteita on siis edelleenkin paha asia.
On myös tarpeetonta väkivaltaa.Esim. väkivalta katsomoissa. Tarpeeton väkivalta on harkitsematonta, tunnepohjaista ja kontrolloimatonta käyttäytymistä. Päihteiden ja / tai
mielenterveysongelmien aiheuttama väkivalta voi olla myös tällaista, samoin tietyssä määrin perhe- ja seksuaalinen väkivalta.
Itsehillinnän puute tai päihtymystila ei tietenkään ole hyväksyttävä peruste
väkivallan käytölle. (toim. huom: lisätään tähän "uskonnollinen vakaumus" eli fanius muiden ei-hyväksyttävien perusteiden listalle)
Käytännössä jokainen yksilö on väkivaltatilanteessa yksin, vailla lain suojaa. Laki astuu mukaan kuvioon vasta kun veri jo kuivuu asfaltilla. Sitten arvioidaan voimankäyttöä ja sen hyväksayttävyyttä tilanteessa, joskus väärin, joskus oikein.
On vivahde-ero milloin tarpeettomasta väkivallasta tulee pahaa, tarkoituksellista väkivaltaa. Väkivallan kohteelle ero on akateeminen ja merkityksetön. Väkivalta
tekee kipeää motiivista riippumatta. Väkivallan välttämistä ja ristiriitojen sovittelemista ilman väkivaltaa kutsutaan "sivistykseksi".
Väkivaltaa ei aina voi välttää vaikka haluaisikin, ainakaan jos arvostaa itsemääräämisoikeuttaan, koskemattomuuttaan ja terveyttään / henkeään.
Siksi väkivaltaan tai sen mahdollisuuteen pitää varautua.
VÄKIVALTAAN VARAUTUMINEN EI LISÄÄ VÄKIVALTAA.
PUOLUSTAUTUMINEN ON JOKAISEN OIKEUS.
UHRIKSI EI OLE PAKKO RYHTYÄ.
Loppujen lopuksi ihmisen pitää tietää onko itse valmiimpi kuolemaan kuin ottamaan
toisen hengen. Mikäli tämän seikan on selvittänyt itselleen, voi sanoa olevansa
sinut väkivallan kanssa.