(Turha) Levyraati

  • 19 001
  • 552

CuJo#31

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins | HIFK | Leijonat | Les Bleus

kehveli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Lesley Gore - You Don't Own Me

-

Natalie Imbruglia - Torn

-

Nervosa - Death

-

The Distillers - Drain the Blood

-

Heart - Barracuda

-

CATBEAR - I Choose Love

-

Modern Talking - Cheri Cheri Lady

-

John Lennon - Woman

-

Nina Simone - Ain't Got No / I Got Life

-

Chelsea Wolfe - Deranged for Rock & Roll

-
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Ekana ajatuksena mulle tuli, että voi kun olisi vielä scholl palstalla arvioimassa Modern Talkingia!

Yritin jopa pyytää Chat GPT:ltä scholl-imitaatiota. Tekoälyn alustus oli kohtalainen:

"Schollin" kirjoitustyyli Jatkoajan keskustelupalstalla tunnetaan kärjekkään kriittisenä, sarkastisena ja suorasanaisena. Hän käyttää usein teräviä kielikuvia, joskus jopa liioittelua, ja saattaa vertailla asioita laajemmassa kontekstissa (esim. urheilun ulkopuolelle).

Itse arvio sen sijaan oli niin huono ja kaukana schollin tyylistä, että en viitsi edes kopioida sitä tähän. Mutta saatoin kyllä vähän ihastua tekoälyyn justiinsa, sillä seuraavaksi kysyin kuinka Jatkoajan keskustelupalstan nimimerkki Everton arvostelisi kyseisen kappaleen, ja sehän vastasi näin nätisti:

Evertonin kirjoitustyyli Jatkoajassa on analyyttinen, maltillinen ja usein historian tai kontekstin huomioiva. Hän ei yleensä sorru ylilyönteihin, mutta saattaa heittää sivistyneitä piikkejä tai tarkkoja havaintoja. Hänen arvionsa Cheri, Cheri Ladysta voisi mennä jotenkin näin:

"Cheri, Cheri Lady on Modern Talkingin tuotannon ydintä – saksalaisen tanssipopin yksinkertainen mutta tehokas malliesimerkki. Dieter Bohlenin tuotanto rakentuu tarkasti samojen elementtien varaan kuin muutkin yhtyeen hitit: tarttuva syntikkamelodia, konemainen rytmitys ja Thomas Andersin pehmeä falsetti.

Kappaleen ansiot voi nähdä sen ajankuvan peilinä – 80-luvun puoliväli oli Euroopassa synteettisen popin kultakautta, ja tässä genressä Modern Talking oli oman segmenttinsä kestomenestyjä. Toki musiikillisesta näkökulmasta kyseessä ei ole erityisen monimuotoinen teos, eikä se teknisesti haastavana kappaleena juuri erotu. Mutta kun tarkastellaan kappaleen pitkää elinkaarta ja jatkuvaa läsnäoloa esimerkiksi nostalgisissa soittolistoissa, voi sanoa, että sillä on oma paikkansa populaarikulttuurissa, vaikkei se varsinainen mestariteos olekaan.

Lyriikoiltaan kappale ei tarjoa mitään syvällistä – perinteistä rakkauspainotteista sanastoa, joka toistuu variaatioina muissa yhtyeen kappaleissa. Mutta jos arvioidaan puhtaasti sen vaikutusta ja aikakauden hengessä toimivuutta, Cheri, Cheri Lady on enemmänkin ajaton guilty pleasure kuin kokonaan unohdettava radiohitti."

Everton lähestyisi asiaa siis todennäköisesti hieman neutraalimmasta ja historiallisesta näkökulmasta, mutta hän ei myöskään turhaan heittäytyisi liian riehakkaaksi.

Asia taitaa olla niin, että originalleja talentteja (kuten scholl) ei voi kopioida tai koneella korvata. Sen sijaan kun minä kuolen, niin voisiko joku koodari ohjelmoida tekoälyn jatkamaan kirjoittelua nimimerkilläni? Kukaan ei taitaisi huomata mitään eroa.
 

WarWas

Jäsen
Suosikkijoukkue
ÅIFK. Kaikki Fin maajoukkueet. 99+
Joo-o, ei nyt saatana jatkoon tä vitun tekoäly!!
"
Jatkoajan keskustelupalstalla on käyty keskustelua "Turha levyraati" -ketjussa, jossa käyttäjä WarWas on jakanut arvostelujaan eri kappaleista. Esimerkiksi hän kommentoi New Model Armyn "Vengeance"-kappaletta seuraavasti:

"Itselleni uusi tuttavuus, niin bändi kuin biisikin. Selkeästi brittibändi (viimeistään aksentti paljasti). Todella 'kasarin kuuloista' musiikkia (post-punkia?). Alkoi hienosti ja kertsikin oli todella mieleenpainuva. Voisin kuunnella uudelleenkin!"

WarWas arvioi myös Kim Wilden "Kids in America" -kappaletta näin:

"Ikoninen laulaja ja ikoninen biisi. Ei kai tässä voi oikein muutaakaan sanoa. Tarttuva kappale, josta on tehty melkoinen määrä covereita. Kertoohan se jotain tietystä ajattomuudesta, vaikka tämäkin oli aikamoinen 1980-luvun ruumiillistuma."

Lisäksi hän mainitsi Metallican "Trapped Under Ice" -kappaleen kohdalla:

"Maailman parhaan bändin parhaan aikakauden (eli 80-luvun) tuotos. En minä tälle pysty kymppiä alempaa numeroa antamaan. Tämäkin biisi on tullut kuunneltua satoja kertoja n. 30 vuoden aikana, mutta jotkut asiat eivät vain kyllästytä - koskaan."

Nämä esimerkit antavat kuvan WarWasin tyylistä arvostella kappaleita, ottaen huomioon niin henkilökohtaiset mieltymykset kuin kappaleiden aikakauden ja tyylin."
 

CuJo#31

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins | HIFK | Leijonat | Les Bleus
Joo-o, ei nyt saatana jatkoon tä vitun tekoäly!!
"
Jatkoajan keskustelupalstalla on käyty keskustelua "Turha levyraati" -ketjussa, jossa käyttäjä WarWas on jakanut arvostelujaan eri kappaleista. Esimerkiksi hän kommentoi New Model Armyn "Vengeance"-kappaletta seuraavasti:

"Itselleni uusi tuttavuus, niin bändi kuin biisikin. Selkeästi brittibändi (viimeistään aksentti paljasti). Todella 'kasarin kuuloista' musiikkia (post-punkia?). Alkoi hienosti ja kertsikin oli todella mieleenpainuva. Voisin kuunnella uudelleenkin!"

WarWas arvioi myös Kim Wilden "Kids in America" -kappaletta näin:

"Ikoninen laulaja ja ikoninen biisi. Ei kai tässä voi oikein muutaakaan sanoa. Tarttuva kappale, josta on tehty melkoinen määrä covereita. Kertoohan se jotain tietystä ajattomuudesta, vaikka tämäkin oli aikamoinen 1980-luvun ruumiillistuma."

Lisäksi hän mainitsi Metallican "Trapped Under Ice" -kappaleen kohdalla:

"Maailman parhaan bändin parhaan aikakauden (eli 80-luvun) tuotos. En minä tälle pysty kymppiä alempaa numeroa antamaan. Tämäkin biisi on tullut kuunneltua satoja kertoja n. 30 vuoden aikana, mutta jotkut asiat eivät vain kyllästytä - koskaan."

Nämä esimerkit antavat kuvan WarWasin tyylistä arvostella kappaleita, ottaen huomioon niin henkilökohtaiset mieltymykset kuin kappaleiden aikakauden ja tyylin."

Saatana, olenko minä sinun tekoälysi? Pitääkö tämä nyt ottaa kunnianosoituksena vai vittuiluna? Kaikenlaista...
New Model Army: Vengeance
9

Itselleni uusi tuttavuus, niin bändi kuin biisikin. Selkeästi brittibändi (viimeistään aksentti paljasti). Todella "kasarin kuuloista" musiikkia (post-punkia?). Alkoi hienosti ja kertsikin oli todella mieleenpainuva. Voisin kuunnella uudelleenkin!

Skid Row - I Remember You
8

Skid Row on aikansa ilmentymä, esikoisalbumi tuli juuri ennen grungen valtaisaa ja tukahduttavaa vaikutusta (ainakin hetkellisesti) muihin rocktyyleihin. Taisipa kyseinen musiikkityyli iskeä melko pahasti Skid Row'n suosioon - juuri kun se oli räjähdysmäisesti alkanut. Hieno biisihän tämä oli, mutta ehkä hieman kulunut satojen kuuntelukertojen vuoksi (tämä ei kohdallani päde kaikkiin bändihin!).

Peter Maffay - Nessaja
6

Tämäkin oli uusi tuttavuus. Saksaksi taisi mies lauleskella. Ei aivan osunut omaan musiikkimakuun mutta kyllähän tämän kertaalleen kuunteli.

Bomb The Daynursery - Bullfittan
4

Enpä ollut tästäkään kuullut aiemmin. Tosin samaa voi sanoa tähän mennessä kaikista @mikko600:n raatiin tuomista kappaleista. Erikoinen kokemus alusta alkaen. Mitähän helvettiä mä just kuuntelin? Kaikenlaista ihmeellistä sirinää ja hokemia siihen päälle. Ja pohjalla sama komppi. Ei aivan osunut, mutta eipähän tämä kauaa kestänytkään, onneksi.

King Crimson - Discipline
7

Tuttu bändi, mutta biisi oli kohdallani vähemmälle huomiolle jäänyt. Progekaan ei aivan ensimmäisten genrejen joukossa ole musiikkimaustani puhuttaessa. Odotin, että milloin tämä biisi mahtaisi alkaa, mutta eihän se sitä tehnyt varsinaisesti koskaan. Alkuintroa vain junnattiin koko biisin ajan.

Metallica - Trapped Under Ice
10

Maailman parhaan bändin parhaan aikakauden (eli 80-luvun) tuotos. En minä tälle pysty kymppiä alempaa numeroa antamaan. Tämäkin biisi on tullut kuunneltua satoja kertoja n. 30 vuoden aikana, mutta jotkut asiat eivät vain kyllästytä - koskaan.

Warlock - All We Are
8

Teutoniheviä parhaimmillaan. Dorolla on enemmän munaa kuin bändin muilla jäsenillä yhteensä! Niin kasaria oli tämäkin pläjäys.

Black Sabbath - Children of the Sea
Oma

Eve - Intiaani
5

Melkoista piripoppia tuo alun pimputtelu. Even (ex-Dingo) lauluääni kuulosti ihan Mamban Tero Vaaralta. Tiedä sitten oliko se hyvä vai huono asia. Porissa ilmeisen pienet piirit, lienevätkö miehet sukua toisilleen? Ei aivan osunut omaan musiikkihermoon. Aikansa kuva.

Kim Wilde - Kids in America
8

Ikoninen laulaja ja ikoninen biisi. Ei kai tässä voi oikein muutakaan sanoa. Tarttuva kappale, josta on tehty melkoinen määrä covereita. Kertoohan se jotain tietystä ajattomuudesta, vaikka tämäkin oli aikamoinen 1980-luvun ruumiillistuma.
 

Arnold

Jäsen
Suosikkijoukkue
SM2013
Lesley Gore - You Don't Own Me 7
- Klassista matskua. Kiva ääni. Ihan nätti plikka. Johonkin sämplätty muuten joskus.

Natalie Imbruglia - Torn 6
- Radio Novan "voimasoitto" vienyt hohtoa. Muutenhan tämä on varsin kelpo ralli. Natsku on myös aivan ihana.

Nervosa - Death 2
- Mielestäni on pelottavaa, kun naiset örisevät. Huh, hurjaa. Ei iske. Kivannäköisiä naikkosia toki.

The Distillers - Drain the Blood 2
- Mallurökkiä. Ei ole omaan makuun tämä genre.

Heart - Barracuda 5
- Klassikkomatskua jälleen. Kovaa ja korkealta. Joku jää uupumaan. Se viimeinen koukku.

CATBEAR - I Choose Love 9
- Saatiinhan sitä koneita mukaan rokin ja hevin räimeen sekaan. Uusi tuttavuus, kiitos tämän konseptin, jatkoon! Koukkua löytyy ja jää päähän. Herttainen.

Modern Talking - Cheri Cheri Lady x
- oma

John Lennon - Woman 8
- Mää en ole koskaan välittänyt Beatlesista, enkä pahemmin niiden hemmojen soolobiiseistä. Silti! Onhan tämä hieno viisu. Ei voi olla tykkäämättä.

Nina Simone - Ain't Got No / I Got Life 5
- Ei jää mieleen hyvässä eikä pahassa.

Chelsea Wolfe - Deranged for Rock & Roll 7
- Kiehtova kokonaisuus. Kevyet konehölinät pehmeän musisoinnin sekaan.
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Ai shaatana, olisipa ollut hienoa nähdä tämän ja oman alkuperäisen valinnan välinen mittelö (siis Bad Boys Blue - You're A Woman).

Tälle tärkeälle mittelölle on muuten ihan oma ketjunsakin:

 

Arnold

Jäsen
Suosikkijoukkue
SM2013
Tälle tärkeälle mittelölle on muuten ihan oma ketjunsakin:

Mää kirjoittanut 22.6.2005 (!)

Molemmat löytyvät parin levyn edustuksella omasta levyhyllystäni, joten siinä mielessä ollaan tasaviivalla. Jotenkin silti Bad Boys Blue menee edelle, koska uudempi materiaali on hippasen MT:n vastaavaa parempaa. Bohlen&Andres eivät enää kahdella viimeisellä levyllään saaneet aikaa juuri hittejä, kun taas BBB:lta pieniä hitinpoikasia on sikiänyt.

Eli vastaukseni on siis Bad Boys Blue.

Nyt 20 (!) vuotta myöhemmin liputan taasen toisttepperi, tollai porilaisittai kato tiäks, kyllä Modern Talking useammin soi kuin Bad Boys Blue. Hienoja orkestereita toki molemmat, edelleen!
 

WarWas

Jäsen
Suosikkijoukkue
ÅIFK. Kaikki Fin maajoukkueet. 99+
Saatana, olenko minä sinun tekoälysi? Pitääkö tämä nyt ottaa kunnianosoituksena vai vittuiluna? Kaikenlaista...
Onko käyttäjä x minä vai olenko minä käyttäjä x? Sitä ei tarina kerro. Kymppipykälä on semmoinen, se on semmoinen penaltti mitä ei voi kehdata ottaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös