Tupakka-gallup

[masahiko]

Re: Tupakka

Viestin lähetti Tobias


Vaikka olen valtion roolin minimoinnin kannalla, tupakan suhteen olisin valmis korottamaan verotusta erittäin rajusti. Ihan vaan siksi, että tupakointi on tyhmää, se tappaa ja tupakoivat naiset eivät miellytä mua.

Minä taas haluaisin, että esim. bensan hinta nostettaisiin vaikka 15€/litrahintaan. Eihän muiden tekemiset mulle kuulu, eikä mua haittaa, mutta minusta autoilu on tyhmää, sekin tappaa ja autoilevat naiset eivät miellytä minua. Että silleen ja päälle vielä pieni mua-hah-haa.

ps. ja autoiluhan vähenis varmasti.

Itse asiaan sanottuna poltan tupakkaa, olen polttanut jo liki 40 vuotta. Muutamia taukoja olen tosin pitänyt, pisimmillään vuoden mittaisia, mutta aina on tullut palattua takaisin "paheen" piiriin. Useimmiten kaljoittelun yhteydessä tehty kokeilu on tähän riittänyt.
Niin ja ajelen myös autolla.

 

[Ted Raikas]

Äippä lopetti tupakoinnin joskus, ööö... 5-6 vuotta sitten varmaan. Muistan että olin ylpeä hänen päätöksestään ja olen yhä. Sivusta sai huomata, ettei se helppoa ollut todellakaan. Vieroitusoireet kesti varmaan vuoden tai enemmän ja edelleen hän sanoo näkevänsä mm. unia, missä sortuu polttamaan. On se vaan sitkeästi valtaansa ottava huume.

Itse olen röökiä maistanut 3-4 kertaa. Pääosin humalassa ja kokemukset eivät olleet kovinkaan hyviä. Yhdessä alkoholin kanssa käy kyllä päähän kuin häkä. En ole aloittanut tapaa, enkä usko että aloitankaan. Vaikka piipun polttelu (tupakan kanssa) olisi aika idyllistä.

Yhdessä vaiheessa tupakansavu ei niin haitannut minua, mutta nykyään se taas haittaa. Voi olla vaikutuksensa tietysti sillä, että erkaannuin tuosta baarikulttuurista parisuhteen aikoihin. Vaatteiden lemuaminen ei kyllä miellytä, mutta ei sekään nyt estä sitä, että jättäisi hyvän porukan kanssa menemättä baariin yhdeksi illaksi. Pesulla lähtee.

Tupakoivan kanssa seurustelu voisi olla mielenkiintoista... voi olla, että se haittaisi kyllä hieman elämääni.

 

[Tobias]

Re: Re: Tupakka

Viestin lähetti masahiko
Minä taas haluaisin, että esim. bensan hinta nostettaisiin vaikka 15€/litrahintaan. Eihän muiden tekemiset mulle kuulu, eikä mua haittaa, mutta minusta autoilu on tyhmää, sekin tappaa ja autoilevat naiset eivät miellytä minua. Että silleen ja päälle vielä pieni mua-hah-haa.

ps. ja autoiluhan vähenis varmasti.

Noooh, kyllähän autoilu vähenisi varmasti.
Itse pidän kuitenkin tupakointia turhempana touhuna kuin autoilua. Monille ihmiselle kun tuo auto on melkoisen välttämätön, jotta pääsee esimerkiksi töihin. Mutta tästä nyt ei kannattane alkaa vääntämään -omasta mielestäni vaan tuo tupakka on liian halpaa.

 

[pata13]

Viestin lähetti vln

Nyt olen jo miettinyt kauan, että mistä saisi sen "todellisen" sytykkeen siihen lopettamiseen.

Joku kaveri mukaan ja kunnon rahasummasta veto. Se maksaa, kumpi ensin alkaa polttaa. Jonkin ajan päästä et edes halua polttaa. Itselläni tuo toimi tupakointiin kyllästymisen ohella.

Nyt sunnuntaina tulee 7 viikkoa täyteen. Ilman tupakkaa. On hyvä olla.

 

[sweeney]

Normaalioloissa olen ollut lähinnä huvipolttaja, kapakassa ehkä joskus illalla tai luentojen välissä. Mutta nyt työharjoittelun alkamisen jälkeen (toinen viikko melkein puolessa) on jo kolmatta askia kadonnut savuna keuhkojeni syövereihin. Tässähän alkaa huolestua jo omasta savukkeiden kulutuksestaan. Jokainen tauko=savuke. Kahvikuppi=savuke. Töitten jälkeen=parit sauhut lehden ääressä. Ja sitten vielä iltaisin muutama.

Pitäisi lopettaa ennenkuin tästä tulee tapa, mutta perkele kun ei ole motivaatiota.

 

[Markus91]

Piti se sitten meikäläisenkin mennä filtterinpää mennä tunkemaan suuhun jo liian nuorena, taisin olla 12 vuotta kun ensimmäiset savut vedin. Aluksi se oli sellaista maistelua kaverin kanssa. Sitten jonkun kuukauden päästä siitä alkoi tulla tapa, suurinpiirtein aski/viikko. Tiesin olevani siinä rajoilla, että kohta ei pysty enää lopettamaan, mutta ei se järki tietenkään sanonut, että pitää lopettaa ajoissa.

Noin pari kuukautta olin ehtinyt vakituisesti polttaa, kun sitten jäin kiinni. Silloin piti lopettaa. Ensimmäisinä päivinä meinasi olla vaikeaa, mutta sitten alkoi helpottaa. Keuhkojen saastuttaminen loppui joksikin aikaa.

Kului muutama viikko ja jostain syystä tuli kummallinen tarve saada sytyttää tupakki huulten välissä jälleen. Ei varsinaisesti tehnyt mitenkään mieli, mutta jotenkin tuli vain sellainen tunne ja halu siihen jälleen. Kuitenkin tuo halu tyssäsi heti sen jälkeen kun oli taas saanut tupakkia. Muutenkaan ei tullut mitenkään hyvä olo sen jälkeen, sellainen huimaava olo, kuten ihan ensimmäisten maistelusavukkeiden jälkeenkin. Se loppui siihen yhteen.

Tuo tilanne on toistunut vielä pariin otteeseen, kuitenkin vain satunnaisin väliajoin. Eli välillä olen käynyt sauhuttelemassa, mutta en vakituisesti. Ehkä noin kuukauden-parin kuukauden välein. Nyt tosin tämän vuoden puolella en muistaakseni kertaakaan vielä ole sortunut. Muutaman kerran on kyllä kummasti tullut se tietty kokeilemisen halu jälleen, kuitenkin se on mennyt ohi nopeasti.

 

[Ambi]

Punasta äl ämmää. Taitaa olla kahdeksas vuosi menossa, enää tosin poltan vain 2-5 päivässä, ihmetyttää miten olen joskus onnistunut polttamaan enemmän, kun nyt tuntuu että tuo määrä on ihan "riittävä", tai siis että selviää hengissä vaikkei kerran tunnissa käykään röökillä...

Tsemppiä kaikille lopettaneille/lakossa oleville.

 

[VH87]

Enää en jostain syystä pysty polttamaan. Ekojen imujen veto tekee välillä (siis silloin harvoin kun tulee poltettua) niin pahaa että meinaa laatta lentää heti. Onko muilla koskaan ollut samanlaista ongelmaa? Huono homma se on sinänsä että kaveripiirissä kaikki (melkein) polttavat kun otetaan kuppia mutta itse en enää pysty.

 

[siesta]

Lopetin tämän tappavan tavan joitain vuosia sitten, kun olin poltellut säännöllisen epäsäännöllisesti 3-4 vuotta.

Jälkeenpäin ajateltuna on helvetin hyvä, että pääsi silloin irti. Nyt vanhempana se voisi olla jo vaikeempaa. Nykyään jaksaa jo paremmin urheillakin kuin silloin tupakka-aikaan.

 

[jesse72]

En ole tuohon myrkkyyn koskenut, muutaman kerran kännispäissäni olen leikkinyt kovaa jätkää ja rööki on roikkunut suupielessä..

Ei vaan kiinnosta edes "opetella" vaikka vaimoke ja suurin osa kavereista polttaa. Hyvin olen pärjännyt ilmankin ja muutaman egen säästänyt!

 

[jeke]

Hyvä ketju, joskaan ei siinä mielessä että monta kessua on palanut viestejä lukiessa…

Itse käytän sekä nuuskaa että tupakkaa. Nuuskaa kun ei ole aina saatavilla (yv:tä kehiin jos jollakin on myydä), niin silloin tulee savuteltua. Ja töissä, kun siellä ei oikein kehtaa nuuskata.

Nuuska-aikojen jälkeen tulee huomattua, että tupakkaan siirtyessä alkaa palaa reilusti. Sen verran tuhdisti nuuskasta saa nikotiinia annoksella purkki/kaksi päivää, että alkuun ei yhdellä askilla selviä päivässä.

Nuuskan käytössä on kohdallani se huono puoli, että sitä tulee vedettyä nukkuessakin. Tästä ei tyttöystävät ole olleet kovin mielissään. Onko kellään samaa taipumusta?

Nuuskassa juuri loistavinta on heittäytyä mälli huulessa sohvalle tai sängylle, ja ah, sitä kuinka se tuntuu hyvälle!

 

[Mielikuvitushahmo]

Pyh ja pah...en polta tupakkaa, mutta alkoholia juodessa tulee toisinaan hieno päähänpisto ostaa sikareita.

Sitä saa sitten katua seuraavan aamun kärsimyksessään.

 

[karhu]

Itselläni savutonta elämää noin 11kk takana.
En tarkkaan muista päivää milloin lopetin,mutta huhtikuuta se oli.
Ensimmäiset puolivuotta voisi sanoa ettei ollut päivää ettei olisi jossain vaiheessa tehnyt mieli tupakkaa.
Nyt saattaa jo sellaisiakin päiviä olla,mutta edelleen tulee vaikeita tilanteita kuten esimerkiksi jouluna,kun olit syönyt ja juonut hyvin niin ainoa mitä täydelliseen oloon olisi vaadittu oli kunnon ruokasavut.
Juominenkaan ei ollut ainakaan itselle ongelma,taisin jopa olla samana viikonloppuna baarissa,kun lopetin ja monena monena muuna tuli otettua.

 

[mikse]

Laitetaan nyt tänne. Ostin tossa männäviikolla muutaman kuubalaisen eli muutaman sikarin. Ovat kuulemma laatutavaraa, merkkiä Cohiba Siglo IV.

Miten näitä nyt pitäisi säilyttää kolme viikkoa vaihdossa ollessani, kun kaikenlaiset systeemit on erittäin vähäisiä? Olisi tarkoitus saada siget vapuksi Suomeen ehjinä.

 

[Derby]

Olen nyt sitten itsekin ratkennut tähän intiaanien keksimään perkeleeseen. Puolisen vuotta on tullut sauhuteltua noin aski päivässä. Olen kyllä auttamattoman koukussa, täytän vasta ensi kuussa 18 ja olen välillä joutunut olemaan päivän ilman röökiä kun hakijaa ei ole ollut näköpiirissä. Tuo aika on minulle yhtä helvettiä. Kunto oli ennenkin paska, nyt se taitaa jo olla vaarallisen huono. Poltan punaista LM:ää

 

[pongo]

Viestin lähetti vln
Nyt olen jo miettinyt kauan, että mistä saisi sen "todellisen" sytykkeen siihen lopettamiseen.
Tuntuu, että se on mahdotonta olla polttamatta ne "ihanat" ilta ja aamusavut, sehän on mahdotonta?
Ei ole mahdollista, että enään ei polttaisikaan. Olisin aivan helvetillisen onnellinen jos pääsis jotenkin tuosta myrkystä eroon.
Mutta vielä ei ole ainakaan itsekuri riittänyt, toivottavasti onnistun vielä joskus pääsemään eroon. Rahan ja terveyden sen vie. [/B]

Juuri näin olen minäkin asiaa pohtinut. Olen polttanut vakituisesti vasta reilut 2 vuotta mutta tupakointi on juurtunut tapoihini hyvin tiukkaan. Nimenomaan tapoihini, en ole koskaan kokenut mitään suurempia "nikkiksiä" (tarkoitan vapinaa ja päänsärkyä) vaikka valillä poltinkin askin päivässä. Koulussa tulee sauhuteltua joka välitunti, kummasti se silti rauhoittaa mieltä. Vieroitusoireeni rajoittuvat oikeastaan rauhattomaan olotilaan jos on tietyn ajan polttamatta. Vaikeaksi asian tekee se, että olen alaikäinen ja tupakan saanti tuottaa joskus vähän vaikeuksia, kuten esimerkiksi juuri tällä hetkellä. Rahaa tupakointiin todellakin menee, vaikkakin nykyään poltan "vain" sätkätoppa/vko- tahtia.
Suurin ongelma tupakoinnissa minulle on tosiaankin se että tupakointi on minulle lähes ainoastaan ajanvietettä, mutta en silti kykene pääsemään tuosta huonosta tavasta eroon. Saisi jostakin tarpeeksi motivaatiota opetella jonkun "sijaistavan" niin saattaisi röökin kiskominenkin loppua.

 

[JLand]

Itse lopetin polttamasta kotona heti kun avovaimoni kertoi olevansa raskaana ja tyttären syntymän jälkeen en ole polttanut yhtään tupakkaa -- en töissä, baarissa tai kotona. Aika yllättävän hyvin olen selvinnyt, sillä ensimmäistä viikkoa lukuunottamatta ei ole oikeastaan edes tehnyt mieli tupakkaa.

 

[puuha-pete]

Baarissa välillä sauhuttelee mitä sattuu, vaniljasikarit myös lähelä sydäntä. Samoin pussia saattaa ryypätessä välillä pistää muhimaan..Niillä eväillä, mutta itse jatkuvaa tupakoimista en harrasta. Jos väki polttaa niin sama se, jos ei itse polta baarissa, vituttaa kun vaatteet haisee savulle=oravanpyörä

 

[KJ hunter]

Vakituisesti en ole polttanut, en polta nyt, enkä luultavasti tule polttamaankaan. Mutta alkoholin kanssa tulee sauhuteltua rööki jos toinenkin.

 

[M@rko77]

En ole koskaan polttanut, en edes ole kokeillut. Olen tosin passiivisen tupakoinnin uhri. No, ei minua haittaa jos jossain baarissa kaverini pössäyttelevät (melkein aina ovat muistaneet kysyä, käykö jos he tupakoivat).

 

[#104]

Vakituisesti en ole polttanut, en polta nyt, enkä luultavasti tule polttamaankaan. Mutta alkoholin kanssa tulee sauhuteltua rööki jos toinenkin.

Sama pätee myös minuun. + Juhlasikarit ja nuuskaus.

 

[Mitchner]

En tarvitse tupakkaa ikinä, en edes baarissa. Onneksi, rahat ja terveys siinä menisivät.

 

[smasa]

Nuoihan minä vielä olen, mutta ikinä en ole edes maistanut tupakkaa. Sääliksi käy joitakin tuttujani, jotka ovat jo viisi vuotta sitten aloittaneet tupakin kiskomisen.

 

[Tuen Vety]

Nostetaampa ketju ylös.

Olen polttanut päivittäin 11 vuoden ajan n. 10-20 savuketta. Nyt yritetään ensimmäistä kertaa _tosissaan_ irti tuosta vitsauksesta. Kerran, pari olen testannut omaa nikotiiniriippuvuuttani olematta n. 5 päivää ilman syöpäkäärylettä.

Tämä lopettamispäätös ei todellakaan syntynyt hetken mielijohteesta. Jo alkusyksystä marssin työterveyslääkäriin ja pyysi reseptin Zybania. Olisin varmaan aloittanut lääkkeen käytön jo aikaisemmin, mutta kaikenmaailman loppuvuoden juhlat olisivat tehneet lopettamisesta entistä vaikempaa. Eilen sitten astelin apteekkiin ja ostin 180 eurolla irti-tupakasta-tuotteita eli 100 tablettia Zybania ja nikotiinilaastareita ja -purkkaa. Tänä aamuna otin ensimmäisen tabletin. Vielä ei oikeastaan tunnu miltään erikoiselta. Ehkä vaikutus alkaa vasta parin päivän sisään. Tupakkaa on tehnyt aivan normaalisti mieli ja olen polttanut kuten aikaisemminkin. Ensi viikon maanantai on sitten se päivä kun tupakointi saa jäädä ja Zybanin annostusta nostan kahteen pilleriin.

Kertokaahan Sniper, Andrej ja muut Zybania käyttäneet jatkoaikalaiset onnistuitteko pääsemään kokonaan irti röökinperkeleestä vai onko paha tapa tullut takasin lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen?

 

[majuho]

Oma historiani... poltin varmaan 7 vuotta vakituisesti. Lopetin vuonna 1990 ja aloitin uudestaan polttamisen vuonna 1995. Hullu kun olen..
Aikamoinen määrä vuosia ja rahaa mennyt tupakan merkeissä. Nyt olen ollut taas ilman tupakkaa 1,5 vuotta. Tupakka käy edelleenkin mielessä melkein joka päivä, mutta enää ei ole "tarvetta" käydä ostamassa ja sytyttää se.. Jos sen tekisin, repeäisin saman tien. Viimeisin lopettamisprosessi kesti aika kauan, henkisesti valmistauduin varmaan puoli vuotta. Vaimolle sanoin että pian loppuu, pian loppuu.. 14.6 2004 se sitten loppui. Ensimmäisen viikon söin Nicotinell -purkkaa. Salmiakin makuista, se oli ihan hyvääkin.. vahvinta mitä löytyi. Ja ainoastaan silloin kun teki mieli tupakkaa. Viikon kuluttua lopetin senkin. Olihan se aika tuskaista olla ilman mitään korvikettakaan, mutta oli se myös sen arvoista. Näin jälkeen päin ajatellen. :-)
Kuitenkin, tupakka on ollut niin suuressa roolissa mun elämässä, ettei se unohdu varmaan koskaan, vaikka niin haluaisinkin. Ja kateeksi käy niitä jotka osaavat/pystyvät polttelemaan vain silloin tällöin, esim. juhlissa. Itse en siihen pystyisi. Mutta henkinen valmistautuminen on minusta se tärkein asia. Valmistautua siihen sopivaan hetkeen. Jos polttaminen on mukavaa ja kivaa, sitten tulee olemaan vaikeata..
Tsemppiä vaan kaikille lopettaville ja lopettaneille!