Likipitäen se sama kokoonpano, josta Raipe ei saanut reilun kahden vuoden aikana mitään järkevää esiin, on näkemieni Tumppi-pelien perusteella löytämässä pelillisen identiteettinsä. Joukkueesta oli tänäänkin poissa talpottien, pailleiden, niinimäkien, järventeiden ohella sairastuvalla lepäävät koistinen, hölli, sointu ja pari näkymättömämpää pakkia ja tilalla ties ketä divarihelmiä ja silti se kykeni horjuttamaan Lukon rahakasta ja taitavaa miehistöä läpi koko pelin. Maalinteon tuska on edelleen syöpänä, joka korjaantunee vasta kun siihen tehtävään hankitaan erityisasiantuntijoita. Mutta koko joukkueesta huokuu täysin eri luokkaa oleva rauhallisuus, maltti, peli-idea. Kaukana poissa ovat Raipen paniikkikiekko ja seisovien jalkojen äkkiroiskaisut. Kaukana on myötähäpeä valkun haastattelujen yhteydessä.
Koulutetulla ammattivalmentajalla ja valmennukseen päätyneellä mutu-touchilla operoivalla ex-pelaajalla on eroa.
Kyllä tästä vielä pinnalle päästään jossain vaiheessa.
Koulutetulla ammattivalmentajalla ja valmennukseen päätyneellä mutu-touchilla operoivalla ex-pelaajalla on eroa.
Kyllä tästä vielä pinnalle päästään jossain vaiheessa.