Tunnistaako Antti Mäkinen viivelähdön sellaisen nähdessään?

[erku]

Viasatilla NHL-kiekkoa selostaa Antti Mäkinen. Hän kerää sekä ihailijoita että kriitikoita. Eräs polttava puheenaihe Mäkisen selostuksissa on se, että hän ei koskaan huomioi viivelähtöä. Miksi näin? Vältteleekö hän jostain syystä sen mainitsemista vai eikö hän vain kykene tunnistamaan viivelähtöä sellaisen nähdessään?

Nyt on palstalaisella ainutkertainen mahdollisuus ottaa kantaa asiaan ja esittää oma valistunut tai valistumaton arvio. Äänestys on julkinen, joten väärin äänestäneet voidaan tarvittaessa kärrätä virtuaaliseen muilutuspakuun.

 

[P.Sihvonen]

Ei tunnista Mäkinen viivelähtöä. Jos tunnistaisi, selostaisi sen. Selostaahan hän kuitenkin paitsion, pitkän kiekon, kulmapelin, ylivoimapelin, ja niin edelleen. Eli sekään ei käy selityksestä, että näkeehän katsoja viivelähdön selostamattakin, ettei sitä tarvitse siksi selostaa. Katsojahan näkee myös paitsiot, pitkät kiekot, kulmapelin, ylivoimapelin, ja niin edelleen - selostamatta.
Niin muodoin joudun äänestämään: "Ei" (tunnista).
Okei, tieto kertoo, että Mäkinen olisi alkanut selostaa viivelähdön kohdalla termillä 'kontrollilähtö', mikä on huimaa edistystä. Nimittäin olen tälläkin kaudella katsonut Mäkisen selostamia pelejä, joissa viivelähdön kohdalla seurasi vain piiiiitkä hiljaisuus selostajan puolelta. Kummallinen on tämä koko soppa. En tiedä mistä johtuu. Jani Alkio, Anssi Ritari ja Sebastian Waheeb esimerkiksi selostavat viivelähdön. Samoin Mika Saukkonen toisinaan. Niki Juusela selosti myös viivelähdön ennen kuin siirtyi formuloihin. Juusela sanoi vieläpä pelivälinettä 'vallan välineeksi´'. Erikoista on, että valveutunut palstatoveri erku joutuu meitä jääkiekkoilun ystäviä vaivaamaan ja äänestyttämään moisella kyselyllä. Mokoman viivelähdön tietää nykyään se kuuluisa Pihtiputaan Mummokin. Tosin Suomisen Tapsan vanha äiti ei tiedä, mikä on viivelähtö, kuulemma. Minun äitini tietää. Samoin veljeni äiti. Mutta ehkä tämä tästä.

 

[Jyyd]

Jos minä tunnistan, miksei Mäkinen tunnistaisi? Ja miksi siitä muka pitää ilmoittaa?

 

[Barnes]

Kuulostaa aika uskomattomalta, että jääkiekkoa ammatikseen seuraava henkilö ei viivelähtöä tunnistaisi. Eikä nyt puhuta mistään santtusilvennoisesta tai mikasaukkosesta, kenen repertuaariin kuuluu aika moni muukin laji, vaan puhtaasta kiekkospesialistista.

Vastaukseni: kyllä tunnistaa.

 

[paraspelaaja]

Tunnistaa, muttei tunnusta! Ero on terävä mutta tässä tapauksessa yhdentekevä, joten vastaan; ei tunnista.

Jos minä tunnistan, miksei Mäkinen tunnistaisi? Ja miksi siitä muka pitää ilmoittaa?

Miksi siitä pitäisi ilmoittaa? Miksi selostajan yleensä pitäisi ilmoittaa, mitä kentällä tapahtuu?

Selostajat osaavat yleensä aika hyvin tunnistaa sellaisia pelin vaiheita kuten: "Suomi lähtee vastahyökkäykseen" tai "Suomi antaa nyt kovaa painetta", ehkä joskus myös "Suomi vetäytyy keskialueelle". Miten nämä hyökkäys- ja puolustuspelilliset valinnat eroavat siitä valinnasta, että "Suomi pelaa viivelähdön"?

 

[Jabbbe]

On se sellainen tilanteiden tunnistaja, että eiköhän tuo toisinaan viivelähdönkin tunnista.

Vastaus on siis ei.

 

[Jabbbe]

Kuulostaa aika uskomattomalta, että jääkiekkoa ammatikseen seuraava henkilö ei viivelähtöä tunnistaisi. Eikä nyt puhuta mistään santtusilvennoisesta tai mikasaukkosesta, kenen repertuaariin kuuluu aika moni muukin laji, vaan puhtaasta kiekkospesialistista.

Vastaukseni: kyllä tunnistaa.

Ei tää jätkä mikää one trick pony ole. Kuulemma nyrkkeilyspesialistikin nykyään.

 

[Kiuru]

Todennäköisesti tunnistaa, mutta syystä tai toisesta inhoaa niitä niin paljon, ettei halua mainita että niitä myös NHL'n puolella käytetään.

Vastaan silti äänestykseen ei tunnista, koska ei niitä myöskään selosta.

 

[Ralph]

En kuuntele Antti Mäkistä, joten en tiedä mitä Antti Mäkinen selostaa ja mitä ei. Mutta viivelähdöt ovat sellainen asia, joita minun puolestani selostajan ei tarvitsisi mainita. Vastaan nyt kuitenkin "ei", koska en ole kuullut hänen mainitsevan niistä.

 

[Spede]

Heti kun sana viivelähtö mainitaan, P.Sihvonen kömpii sillan alta kommentoimaan. Minä äänestä tähän "kyllä" vaihtoehdon. Mäkistä ei vain huvita selostaa sitä, koska sana viivelähtö on käytetty loppuun eri asiantuntijoiden toimesta.

 

[V-G-]

Ei se sana "viivelähtö" ole mikään autuaaksi tekevä, selostusta automaattisesti parantava termi. Aivan yhtä hyvin voi käyttää jotain muuta sanaa tai vaihtoehtoisesti kuvailla sen, mitä tapahtuu, kun viisikko kerää vauhtia syvältä omalta alueeltaan. Fakta on, että Mäkinen selostaa paljon NHL:ää, jossa suomalaiselle jääkiekolle tyypillistä oman maalin taakse turvaan menemistä tapahtuu paljon vähemmän. NHL:ssä peliä käännetään nopeasti keskialueelle, jossa tilan voittaminen on elinehto ottelun voittamiselle, siis voittavalle jääkiekolle.

Toisekseen, viivelähdön tunnistaminen on aivan helvetin helppoa! Mitä te kuvittelette? Ettäkö Antti Mäkinen (olkoon kukin hänestä mitä mieltä huvittaa), tuhansia jääkiekko-otteluita selostanut mies, ei huomaisi, kun kiekollinen joukkue lähtee viiveellä oman maalin takaa tai toisinaan sen edestä? Jee jee!

Onko @P.Sihvonen mielestäsi niin, että selostaja on hyvä, jos hän sanoo "viivelähtö" aina kun sellainen pelissä tapahtuu ja huono jos hän ei sitä sano?

Viivelähtö on mielestäni siinä mielessä epätermi, ja kontrollilähtö tai kontrollilla lähteminen parempi, että viivelähtö tuo mieleen viiveellä lähtemisen (jota se tietysti onkin). NHL:ssä vastaavasti viisikon kontrollilähtö tarkoittaa usein kuitenkin muunlaista omalta alueelta hyökkäyksiin lähtemisen rytmiä: pakki-pakki annetaan nopeasti painottomalle puolelle, josta nostetaan jalalla. Tällä välin hyökkääjä asemoituvat kohti hyökkäyssuuntaa oman pelisuunnitelmansa mukaisesti joko oman sinisen alle tai keskialueelle, jolloin viisikon kontrolli perustuu nopeaan kääntämiseen, peli- ja jalkanopeuteen sekä useinmiten voittavassa jääkiekossa ylivoimaisiin tilanteisiin keskialueella. Mitään viivettä ei sinänsä tapahdu, mutta viisikon yhteisvoimin toteutettu hyökkäykseenlähtö kylläkin. Saman huomion on tehnyt mm. Sami Hoffrén ja todella moni pohjoisamerikkalainen jääkiekkoasiantuntija.

Sekin on huomionarvoista, että NHL:ssä maalin takaa lähtevä hyökkäys ei todellakaan automaattisesti tarkoita viivelähtöä, vaan usein pakki antaa pitkän syötön pystyyn hyödyntäen mahdollisuutta hämätä vaihtorytmiään toteuttavaa vastustajaa.

Petteri Sihvonen ennusti viitisen vuotta sitten Urheilulehden studiossa Samuel Savolaisen kanssa, että jääkiekko tulee tulevaisuudessa vääjäämättömästi hidastumaan. Että tiettyjä tilanteita pelinopeutetaan tekemällä hidastavia pelitekoja. Enempää ei olisi voinut olla väärässä! Erkka Westerlund, Todd McLellan, Guy Boucher, Jon Cooper jnejnejne ovat kaikki vuorollaan sanoneet, että jääkiekko perustuu jatkossa entistä enemmän nopeuteen, siis jalka- ja pelinopeuteen, ja sen huomion voi jokainen itsekin tehdä katsomalla NHL:ää (mielenkiintoinen poikkeus on Boucherin Senatorsin last resort) tai vaikkapa halutessaan MM-kiekkoa. Maalin takana seisoskelulle on aktiivisen karvaamisella toteutetun paineen kehittyessä enää hyvin vähän tilaa.

 

[Cobol]

Tuohon @V-G- ansiokkaaseen kirjoitukseen sen verran, että NHL:ssä on ihan perinteisiä viivelähtöjä, jossa maalin takana seisoskeleva odottaa paikallaan ja viisikko lähtee sitten yhdessä viiveellä ylös. Esimerkiksi parhaillaan Lännen finaalissa pelaava Nashville käyttää näitä ja on käyttänyt useamman kerran tämän kauden playoffeissa. Mutta on myös totta, että peli on nopeutunut sekä tempoltaan että pelinopeudeltaan. Laajemmin katsoen Kanadan viime vuosien ylivoiman taustalla on kiekkokontrolli, jossa he eivät tarvitse esimerkiksi pelin rytmittämiseen viivelähtöjä, mutta voivat toisaalta palata punaviivalta alas siniviivalle. Kanadan ja parhaiden NHL-joukkueiden esittämä pelitapa on mennyt kaikilta suomalaisilta kiekkotoimittajilta enemmän tai vähemmän ohi, mutta nyt siihen on täälläkin herätty.

 

[V-G-]

NHL:ssä on ihan perinteisiä viivelähtöjä, jossa maalin takana seisoskeleva odottaa paikallaan ja viisikko lähtee sitten yhdessä viiveellä ylös. Esimerkiksi parhaillaan Lännen finaalissa pelaava Nashville käyttää näitä ja on käyttänyt useamman kerran tämän kauden playoffeissa.

On toki, ja Penguins sekä Senators käyttävät niitä myös. Mutta: niitä on huomattavasti vähemmän ja niiden painoarvo pelin virtaukseen on huomattavasti pienempi kuin suomalaisessa (eurooppalaisessa, jos lasketaan myös KHL) kiekossa, ja ennen kaikkea niiden painoarvo pienenee jatkuvasti NHL:ssä.

Isossa kaukalossa, siis tosi isossa lentokenttämallisessa kaukalossa viivelähtö on vielä ihan hyvä peliteko silloin tällöin, mutta ajatus sen olennaisuudesta keskeisimpänä pelin virtausta hallitsevana pelitekona on ihan auttamattomasti väärä.

 

[Cobol]

Juuri noin @V-G- ja lisäisin vielä sen, että NHL:ssä viivoitus edistää pystyyn pelaamista. Vastustajan siniviivahan on on B-pisteeltä katsoen noin metrin lähempänä ja keskialue noin pari metriä kapeampi kuin Euroopassa.

 

[Jyyd]

Miksi siitä pitäisi ilmoittaa? Miksi selostajan yleensä pitäisi ilmoittaa, mitä kentällä tapahtuu?

Selostajat osaavat yleensä aika hyvin tunnistaa sellaisia pelin vaiheita kuten: "Suomi lähtee vastahyökkäykseen" tai "Suomi antaa nyt kovaa painetta", ehkä joskus myös "Suomi vetäytyy keskialueelle". Miten nämä hyökkäys- ja puolustuspelilliset valinnat eroavat siitä valinnasta, että "Suomi pelaa viivelähdön"?

Muistaisin ainakin kuulleeni joskus Mäkisen suusta "Joukkue X lähtee hitaasti" vastaavassa tilanteessa, joten tuo kelpaa minulle.

Mutta ihan tosissaan; who cares? Mäkisen ei tarvitse tehdä minulle selkoa viivelähdöstä, koska sen nyt itsekin kaikki näemme. Että joukkue lähtee "viiveellä". Sen sijaan paitsio nyt pitääkin selostaa, koska eihän lajista tietämätön esim. tiedä välttämättä miksi peli vihelletään poikki. Ehkä sana viivelähtö ei kuulu Mäkisen sanavarastoon. Ei-analyyttiselle jääkiekon seuraajalle ihan se ja sama puhuuko selostaja siitä. Nämä ketkä vaativat selostajan lausuvan sanan "viivelähtö" tarvittaessa, ehkei heidän tarvitsisi katsella lainkaan sitä ruutua.

 

[El Gordo]

Tunnistaa, mutta tunnistaako viivelähtö Antti Mäkisen?

 

[Satunnainen]

Juuri noin @V-G- ja lisäisin vielä sen, että NHL:ssä viivoitus edistää pystyyn pelaamista. Vastustajan siniviivahan on on B-pisteeltä katsoen noin metrin lähempänä ja keskialue noin pari metriä kapeampi kuin Euroopassa.

Itse asiassa toisin päin. NHL-kaukalo on metrin pidempi kuin IIHF:n standardikaukalo (200 jalkaa = 60,96 m vs. 60 m), ja tuo ero on kokonaan keskialueessa, joka siis on NHL:ssä metrin pitempi (50 jalkaa = 15,24 m vs. 14,28 m) . Näin on ollut vuodesta 2014, jolloin myös Euroopassa kavennettiin keskialuetta.

 

[Cobol]

Itse asiassa toisin päin. NHL-kaukalo on metrin pidempi kuin IIHF:n standardikaukalo (200 jalkaa = 60,96 m vs. 60 m), ja tuo ero on kokonaan keskialueessa, joka siis on NHL:ssä metrin pitempi (50 jalkaa = 15,24 m vs. 14,28 m) . Näin on ollut vuodesta 2014, jolloin myös Euroopassa kavennettiin keskialuetta.

Noinko on? Yritin tarkistaa ja ainakin virallisten mittojen mukaan NHL:ssä keskialue on kapeampi, jos tämä Wikin vertailu ei ole huuhaata. Keskialue NHL 15.24 ja IIHF 17.3.

Jääkiekkokaukalo – Wikipedia

e: IIHF:n virallinen kaukalokaan ei olisi kuten kirjoitat 60.96 m pitkä, vaan IIHF:n mukaan For IIHF competitions the size will be 60 to 61 m long by 29 to 30 m wide.

http://www.iihf.com/fileadmin/user_upload/PDF/Sport/IIHF_Rules_for_ice_rinks.pdf

 

[Petri1981]

Viivelähdöt ovat itseasiassa Mika Saukkosen bravuureja. Joka helvetin ikinen kerta, kun paria sekuntia kauemmin kiekotellaan omalla alueella, Mika muistuttaa, että nyt on kyseessä viivelähtö, hidas lähtö tms.

 

[Roger Moore]

Hieno ketju. Aloitus etenkin vahva, kun pari pelikirjaspedeä yrittää viisastella omalla ylivertaisuudellaan muihin nähden. Arviolta heittäisin, että Antti Mäkinen ymmärtää jääkiekosta varmasti enemmän kuin erku, ja ainakin joiltain osin varmasti enemmän kuin P.Sihvonenkin, jolla toki tietämystä löytyy mutta liian usein se hukkuu sen taakse kun jääkiekko yritetään nähdä jonkinlaisena ydinfysiikkana.

Vastaus: Kyllä, Antti Mäkinen tunnistaa viivelähdön.

 

[Satunnainen]

Noinko on? Yritin tarkistaa ja ainakin virallisten mittojen mukaan NHL:ssä keskialue on kapeampi, jos tämä Wikin vertailu ei ole huuhaata. Keskialue NHL 15.24 ja IIHF 17.3.

Jääkiekkokaukalo – Wikipedia

Otin IIHF:n mitat heidän sääntökirjastaan sivun 19 kuvasta, jossa keskialueen pituudeksi on merkitty 1428 mm, eli tuo Wikipedian artikkeli on siltä osin vanhentunut.

e: IIHF:n virallinen kaukalokaan ei olisi kuten kirjoitat 60.96 m pitkä, vaan IIHF:n mukaan For IIHF competitions the size will be 60 to 61 m long by 29 to 30 m wide.

http://www.iihf.com/fileadmin/user_upload/PDF/Sport/IIHF_Rules_for_ice_rinks.pdf

Kirjoitin ilmeisesti epäselvästi, sillä tuo 60,96 m on NHL-kaukalon pituus (kuva sääntökirjan 4. sivulla) ja desimaalit selittää se, että tuo on tasan 200 jalkaa. IIHF tosiaan sallii kaukaloissa vaihtelua, ja sikäli oli minulta väärin väittää pituudeksi aina 60 m, vaikka tosin mm-kisoissa sen virallisesti pitäisi olla juuri tuo (mutta käytännössä tietysti on mitä on). Tuon linkkisi tieto on muuten vanhentunutta, sillä siellä väitetään, että maaliviivojen väli jaettaisiin tasan kolmeen alueeseen, mutta tuo siis ei ole enää pätenyt sitten 2014. Omituista, että pitävät tuollaista jaossa.

 

[Cobol]

Kiitokset @Satunnainen korjauksista. Luotin sokeasti Wikin linkin IIHF-mittoihin, jotka eivät siis pidä paikkaansa. Näin ollen vastustajan siniviiva ei ole B-pisteeltä katsoen metrin lähempänä NHL:ssä kuin IIHF:n kaukalossa eikä tällä ole siten olettamaani vaikutusta pystykiekon suosimiseen.

 

[steepler]

Mutta: niitä on huomattavasti vähemmän ja niiden painoarvo pelin virtaukseen on huomattavasti pienempi kuin suomalaisessa (eurooppalaisessa, jos lasketaan myös KHL) kiekossa, ja ennen kaikkea niiden painoarvo pienenee jatkuvasti NHL:ssä.

Höpö höpö, onko sinulla jotian tilastoa olemassa tätä väitettä tukemaan, no ei ole minullakaan mutta näppituntumalta sanon että viivelähdöt ovat kyllä NHL:ssä ainakin määrällisesti lisääntyneet. Se on toki sitten eri asia jos tulkitset että pelin suhteen niiden painoarvo on pienentynyt vaikka niitä olisikin enemmän.

Täällä jo mainittu Nashville saattaa pelata useita viivelähtöjä per erä, jopa lähellä välillä Jukkan Jalosen seitsemän viivelähdön rajapyykkiä.

Milloin sitten oli aikakausi jolloin viivelähtöjä pelattiin eniten tai niiden painoarvo oli suurimmillaan? Varmaan osaat tämän määritellä jos kerran pitää paikkansa että niiden painoarvo kerta pienenee.

 

[Foxtrot]

On kyllä niin tilattu avaus kuin olla voi. Varmaan Hämeenlinnan pikkulauantaissa terassilla sovittu tästä.

Mäkinen tunnistaa viivelähdön, mutta kieltäytyy käyttämästä termiä, koska se on rekisteröity Sihvoselle eikä halua maksaa käytöstä lisenssimaksuja.

 

[Arsu79]

Ei tunnista Mäkinen viivelähtöä. Jos tunnistaisi, selostaisi sen. Selostaahan hän kuitenkin paitsion, pitkän kiekon, kulmapelin, ylivoimapelin, ja niin edelleen. Eli sekään ei käy selityksestä, että näkeehän katsoja viivelähdön selostamattakin, ettei sitä tarvitse siksi selostaa. Katsojahan näkee myös paitsiot, pitkät kiekot, kulmapelin, ylivoimapelin, ja niin edelleen - selostamatta.
Niin muodoin joudun äänestämään: "Ei" (tunnista).
Okei, tieto kertoo, että Mäkinen olisi alkanut selostaa viivelähdön kohdalla termillä 'kontrollilähtö', mikä on huimaa edistystä. Nimittäin olen tälläkin kaudella katsonut Mäkisen selostamia pelejä, joissa viivelähdön kohdalla seurasi vain piiiiitkä hiljaisuus selostajan puolelta. Kummallinen on tämä koko soppa. En tiedä mistä johtuu. Jani Alkio, Anssi Ritari ja Sebastian Waheeb esimerkiksi selostavat viivelähdön. Samoin Mika Saukkonen toisinaan. Niki Juusela selosti myös viivelähdön ennen kuin siirtyi formuloihin. Juusela sanoi vieläpä pelivälinettä 'vallan välineeksi´'. Erikoista on, että valveutunut palstatoveri erku joutuu meitä jääkiekkoilun ystäviä vaivaamaan ja äänestyttämään moisella kyselyllä. Mokoman viivelähdön tietää nykyään se kuuluisa Pihtiputaan Mummokin. Tosin Suomisen Tapsan vanha äiti ei tiedä, mikä on viivelähtö, kuulemma. Minun äitini tietää. Samoin veljeni äiti. Mutta ehkä tämä tästä.

Viivelähdöllä ei ole mitään vitun väliä mihinkään. Pitkä kiekko, paitsio ym. ovat oleellisia asioita lätkää seuratessa, mutta viivelähtö on vain itseään korostavien munanjatke.