Tunnelma HIFK:n kotiotteluissa ja siihen liittyvät asiat

[Viherpuiston Ruoska]

Jotenkin se Nordiksen tunnelma on vaan pahasti latistunut tässä viime vuosien aikana, sillä se mestaruusvuoden 2011 tunnelma on enää silkka kaukainen muisto vain, saati sitten joku ysäriluvun fiilis, kun se fiilis Nordiksella oli huikea ihan perusrunkosarjamatseissakin.

Tarkoitatko ysärin huikealla fiiliksellä Westerlund-Summanen -aikakautta? Muistaakseni 90-luvun alkupuolella meno katsomossa oli jos nyt ei aneemista niin ei aivan mieletöntäkään. B-päädyssä fanikatsomo kannusti perinteisellä tyylillä "IFK - tap tap tap - IFK - tap tap tap", johon muut katsojat lähtivät joskus mukaan ja joskus eivät. Eipä joukkuekaan pärjännyt silloin, joten ei ihme, jos katsomo ei kiehunut.

Kävin lukemassa vanhoja ketjuja. Mestaruuskauden alla kesällä 2010 käytiin läpi ihan samoja ongelmia kuin nytkin: miten halliin saisi lisää eloa ja ottelutapahtumaa parannettua.

Miten kehittää HIFK:n ottelutapahtumia?

Avataanpas erillinen ketju otsikon aiheelle. Mielestäni IFK:n ottelutapahtumat ovat jo vuosikausia olleet aika mielikuvituksettomia ja yllätyksettömiä. Me tietenkin haluaisimme, että rakas IFK:mme nousisi Suomen johtavaksi seuraksi paitsi kaukalossa, niin myös sen ulkopuolella. Ottelutapahtumien...

keskustelu.jatkoaika.com

Uskallan väittää, että kaikkina aikoina, paitsi ehkä mestaruuden ollessa katkolla, on muisteltu kaiholla ja haikeudella vanhoja hyviä aikoja, jolloin kannustus oli ihan eri luokkaa kuin nyt.

 

[Marleau]

Tarkoitatko ysärin huikealla fiiliksellä Westerlund-Summanen -aikakautta? Muistaakseni 90-luvun alkupuolella meno katsomossa oli jos nyt ei aneemista niin ei aivan mieletöntäkään. B-päädyssä fanikatsomo kannusti perinteisellä tyylillä "IFK - tap tap tap - IFK - tap tap tap", johon muut katsojat lähtivät joskus mukaan ja joskus eivät. Eipä joukkuekaan pärjännyt silloin, joten ei ihme, jos katsomo ei kiehunut.

Kävin lukemassa vanhoja ketjuja. Mestaruuskauden alla kesällä 2010 käytiin läpi ihan samoja ongelmia kuin nytkin: miten halliin saisi lisää eloa ja ottelutapahtumaa parannettua.

Miten kehittää HIFK:n ottelutapahtumia?

Avataanpas erillinen ketju otsikon aiheelle. Mielestäni IFK:n ottelutapahtumat ovat jo vuosikausia olleet aika mielikuvituksettomia ja yllätyksettömiä. Me tietenkin haluaisimme, että rakas IFK:mme nousisi Suomen johtavaksi seuraksi paitsi kaukalossa, niin myös sen ulkopuolella. Ottelutapahtumien...

keskustelu.jatkoaika.com

Uskallan väittää, että kaikkina aikoina, paitsi ehkä mestaruuden ollessa katkolla, on muisteltu kaiholla ja haikeudella vanhoja hyviä aikoja, jolloin kannustus oli ihan eri luokkaa kuin nyt.

Joo no tarkoitin siis nimenomaan sitä ysäriluvun loppupuolta, eli juurikin sitä Summasen ja Westerlundin aikakautta. Mutta olisihan sitä mukava saada taas Nordikselle hieman enemmän sitä eloa ja meteliä aikaan myös niihin runkosarjapeleihin.

 

[Stratman]

Tunnelma on sitä mitä pelikin. Nyt ei vain enää jaksa raahata itseään hallille ja yrittää saada vieraita mukaan, ei tuon pelin tason vuoksi halua ketään kiusata. Yksin jos menisin, niin pelottaisi jo, että nukahtaa kesken pelin ja kukaan ei muista herättää pelin jälkeen. Herään vanhempana herrasmiehenä yöllä pissahädän vuoksi ja tajuan, että olen hallilla, mutta en pääse ulos, onneksi vessat olisivat varmaan yölläkin auki.

Nyt pitää seurassa alkaa tapahtua jotain tai en ole ainoa, jolle pelin seuraaminen alkaa olla liian puuduttavaa.

Juuri näin. Miksi yleisö syttyisi, jossei joukkuekaan syty. Yhden pelin olen paikan päällä nähnyt tällä kaudella, kun sain kutsun enkä oikein kehdannut kieltäytyäkään. Iso osa ottelusta meni baarin puolella, kun peli oli täyttä tuubaa. En ole tulossa tällä kaudella enää uudestaan, ellei ole pakko.

 

[Ballo]

Mitä luulette toisiko niinkin simppeli asia kuin taklaukset tunnelmaa katsomoon, vaikka muuten peli olisi mitä tahansa? Mä väitän, että toisi. Yhtä isot kunnianosoitukset hyvä taklaus saa kuin maali. Sitten kun taklauksia tulee monta lyhyeen aikaan niin hupskeikkaa alkaakin olla hallissa tunnelma kohdillaan. Keväältä muistan yhden pelin, jossa Pihlström herätti yksin koko hallin hurmokseen yhden vaihdon taklauksillansa ja armottomalla työnteolla. Niin simppeliä se pitäisi olla. Mutta kun surffaillaan välttäen fyysistä peliä ja siihen päälle myös taistelu uupuu pelistä niin ei se ihme ole ettei ole tunnelmaa.