Mainos

Tunnelma halleissa

  • 62 071
  • 201

ossikaban

Jäsen
Suosikkijoukkue
Espoo
Ajattelin kirjoittaa tälläsen topicin, kun ihmetyttää otteluiden huono tunnelma kaikilla paikkakunnilla. Ennen puhuttiin hurmoksesta siellä ja täällä. Onko kuollut sukupuuttoon vai koskaan ollutkaan?
Mikä tähän on johtanut? Miksi ihmiset eivät enää elä pelistä? Onko pelin taso huono, tuomarilinja, intensiteetti kadonnut pelaajilta ja yleisöltä. Miten ihmiset saataisin kannustamaan omiaan. Vierailin kesällä Ruotsin maalla jalkapallopelejä katsomassa. Miten alle 300km päässä meno on niin erilaista? Yleisö hulluna mukana. Tapahtumat jäävät muistoksi kaikessa hienoudessaan.
Meillä jääkiekossa kuitenkin pitäisi olla jo jotain perinettä?
 

peno

Jäsen
Suosikkijoukkue
Madness!
Onko pelin taso huono, tuomarilinja, intensiteetti kadonnut pelaajilta ja yleisöltä.

Tässä näkisin suurimman syyn. Taklaukset vähenevät jatkuvasti. Jos osut avojäällä kaveriin, saat vähintään sen kakkosen. Vaikka olisi puhdas, niin lähes aina lentää puhtaastakin taklauksesta pihalle. Jääkiekko on isojen miesten peli, ei mikään helvetin jääshow, missä vain pyöritellään sitä kiekkoa vuoron perään.

Kun peleissä on paljon taklauksia, ja niiden mukanaan tuomaa tunnetta, siirtyy se väkisinkin yleisöön. Ennen oli hienoa seurata pelejä esim. HIFK:ta vastaan, niissä peleissä oli paljon tunnetta. Nykyään sekin porukka on täynnä balleriinoja. Meinasi poru päästä kun olin todistamassa ensimmäistä Ässät-HIFK peliä tällä kaudella.

Mielestäni tästä hienosta lajista ollaan tekemässä liikaa "mukava koko perheelle suunnattu tilaisuus".

Lisää fyysisyyttä, lisää tunnetta. Ei tää voi olla näin vaikeeta, hei!
 

Incarnation

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, PoPa
Fanijärjestöt täytyisi saada paremmin esille, jolloin niiden jäsenmäärätkin nousisivat. Uskon, että fanijärjestöt luovat juuri sellaista yhteenkuuluvuudentunnetta, joka on ensiaskel rohkeuteen kannattaa omaa joukkuettaan näkyvästi ja kuuluvasti.

Yksi hallien tunnelmaa nostattava tekijä olisi seisomakatsomoiden palauttaminen halleihin, tai ainakin kunnon paikoille. Olen todennut ihan itsekin, että seisoessaan ihmiset uskaltavat kannattaa äänekkäämmin kuin istuessa. Istumapaikallaan äänekkäästi (tai vaikka vähän vähemmän äänekkäästikin) kannustava ihminen saa yleensä osakseen halveksuvia katseita ja "turpa kiinni"-kommentteja. Yritä siinä sitten kannustaa ja luoda tunnelmaa, kun tuntuu, että luot toimillasi vain mielipahaa. Onneksi asiat eivät ihan näin huonosti ole Porin Isomäessä, mutta kyllä silti sielläkin olen mieluiten seisomassa. Tästä osoituksena seisomakausari.

Porissa mielestäni tunnelma on yleensä hyvä ja joskus jopa mahtava. Suurimmat puutteet liittyvät ihmisten haluttomuuteen laulaa pieniä fanilurituksia, käsillä kannattamiseen (pystyyn nostamiseen taputusten välissä jne.) ja huivien hyötykäyttöön kannattamisessa (huiveja on, mutta niitä ei heilutella). Näitä kaikkia parantamalla tunnelmaa saataisiin parannettua entisestään.

Miten Helsingin Jäähalliin täksi kaudeksi tehty seisomakatsomo eli Stondis on vaikuttanut siellä tunnelmaan?
 
Vaikka onkin vanha virsi niin seisomakatsomoiden väheneminen, tai ainakin siirtyminen huonommille paikoille, on osa tätä syytä. "Rahvaan" katsomosta vain lähtee enemmän ääntä.

Esimerkkinä otan Raksilan, kun siitä on eniten kokemusta. Ennen seisomakatsomo kiersi hallin ympäri. Piippuhyllyllä siis. Silloin kuului rahvaan humalainen (miksei selväkin, itse ainakin monesti) mölinä joka puolelta hallia ja oli "herrankin" istumapaikalta helpompi huutaa ja mekastaa. Nyt on seisomakatsomot sisätty syrjään ja herrat saavat olla keskenään. Nämä eivät sitten kehtaa edes käsiään yhteen lyödä.

Mielestäni ottelutapahtuma on toissijainen, vaikka tärkeä on sekin. Kyllähän krikettikatsomostakin saadaan elämää vaikkei peli kovin intensiivinen olekaan. Ihmiset vain pitävät urheilusta ja huutamisesta, päästää hyvin paineita. Jos erotellaan liian selvästi elämää pitävä yleisö toisista, niin vaikea on jonkun vähemmän elämää pitävän lähteä mukaan.

Mainostaminen on myös yksi tekijä. Jos olisin sm-liigan markkinoinnissa mukana, niin televisiosta ja radiosta kuuluisi "tunnusta värejä" tyylisiä juttuja vähän väliä. Tietysti budjetti se on niissäkin, mutta kuitenkin. Tekisin kaikkeni, että hassunhauskat peruukit ja joukkueen fanikrääsää alettaisiin pitää enemmän normaalina. Mikä olisikaan parempaa mainosta, kuin 300 päinen Jokerifani-katsomo laulamassa täysin palkein, kesken parasta katsomisaikaa. MTV:kin kuulemma myy mainosaikaa, vaikkei samaa firmaa olekaan. SM-liigan pitäisi mainostaa enemmän pelejä ja joukkueita saadakseen ihmisiä hallille. Television ääreen kyllä ihmiset löytävät. Toki joukkueillakin on vastuunsa, mutta yleiseen mielipiteeseen vaikuttamiseen pitäisi liigan ottaa isompaa roolia.
 

Jodyt

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho
Ihmetyttää, miksi vieraspelireissuille puetaan kaikki mahdollinen fanikama päälle, kun taas kotohalliin lähtiessä jää se pelipaita kaappiin roikkumaan. Onko niin, että tarvitsemme kunnon virittäytymisen, ennen kuin todella uskallamme tunnustaa väriä? Kotipelit ehkä seurataan peliin enemmän keskittyen ja vierasreissuilla pääosassa on rai rai ja yhdessäolo. Kai silloin on helpompaa olla samoissa väreissä....
 

ilman sukkia

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Taklaukset vähenevät jatkuvasti. Jos osut avojäällä kaveriin, saat vähintään sen kakkosen. Vaikka olisi puhdas, niin lähes aina lentää puhtaastakin taklauksesta pihalle. Jääkiekko on isojen miesten peli, ei mikään helvetin jääshow, missä vain pyöritellään sitä kiekkoa vuoron perään.
Yleensä joukkueet innostuvat fyysiseen peliin vasta sen jälkeen kun jotain rottailuja tapahtuu. Pari min laidat ryskyvät, yleensä pommiin vastataan aina vähän kovemmalla ja jossain vaiheessa tapahtuu ylilyönti.
Minun mielipide on että puhtaat taklaukset vähenevät jatkuvasti. Puhtaasta taklauksestakin voi loukkaantua, mutta harvemmin sattuu kun ei taklaus kohdistu päähän. Taklauksista keskustelut ovat menneet siihen suuntaan että aina vastuu siirretään vastaanottajalle. Heti jos polvikulma on alle 180 astetta puhutaan päästä polvien korkeudella.

Tällä kaudella ei ainakaan KalPan peleissä ole puhtaista taklauksista tullut kakkosia enemmälti. Estämisestä on muistaakseni pari kakkosta vihelletty, kiekottoman pelaajan taklauksesta, aiheesta.
Niiralan montussa ollut yllättävän hyvin tunnelmaa, joukkueen menestymättömyyteen verrattuna.
 

Baarimikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
KHL
Miten Helsingin Jäähalliin täksi kaudeksi tehty seisomakatsomo eli Stondis on vaikuttanut siellä tunnelmaan?
Yleistunnelma on heikentynyt hiukan edellisistä kausista. Ennen halli lähti mukaan "IFK,IFK"-huutoihin ja taputuksiin, mutta alkukauden perusteella valoa ei näy tunnelin päässä.
Uudet katsomojärjestelyt ja fanikatsomon muutto vieraspäätyyn ei ole sujunut kivuttomasti. Esimerkiksi istumakatsomon fanit (ent. B2) ovat nykyään vieläkin passiivisempia kuin edelliskausilla.
Seisomakatsomossa on hieno meininki, mikäli siellä on suht "tiivis" tunnelma. Muutamissa otteluissa seisomakatsomo on ollut ehkä puolillaan, ja näin ollen päähuomio on valitettavasti kiinnittynyt tuomarin ja vastustajien dissaamiseen.
 

-Ville-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Stadin Jokerit 1967-2014 & 2023> | Leijonat | Nato
Mikä olisikaan parempaa mainosta, kuin 300 päinen Jokerifani-katsomo laulamassa täysin palkein, kesken parasta katsomisaikaa.

Jos nyt tarkoitit Jokereiden fanikatsomoa aka. Eteläpäätyä, olit kyllä luvuissasi ehkä hivenen liian maltillinen. Jo yksinään kausikortteja on myyty Jokereiden fanikatsomoon tälle kaudelle 600 kappaletta, eli tuon verran on porukkaa käytännössä pelissä kuin pelissä. Sitten vielä parhaimpiin otteluihin hakeutuu Eteläpäätyyn Jokerifaneja irtolipuilla, ja kun kaikki kolme blokkia on täynnä, puhutaankin jo päälle tuhannen hengen Eteläpäädystä.

Vuosia on puhuttu miten Hjalliksenhalli on kuollut ja kliininen paikka jossa ei tunnelmaa ole. Tervetuloa todistamaan väitteet vääriksi. Se äänivalli mikä Eteläpäädystä lähtee on parasta mitä liigasta löytyy. Yksikään toinen faniporukka pysty parempaan volyymiin. Ei jullit, eikä sikakatsomo.

Ainoa ongelma on Areenan suuruus. Muut katsomot eivät uskalla lähteä huutoihin mukaan muutamaa chanttia ja ihan perus ylivoimataputusta lukuunottamatta. Muut katsomot heräävät vasta keväällä. Hyvä esimerkki viime kevään HPK-sarjan ratkaisevasta kolmannesta pelistä, jolloin koko Areena SEISOI, huusi ja taputti viimeiset 10 minuuttia Eteläpäädyn tahtiin.

Tietenkään joka tiistaitorstaikalpasaipajyp-pelit eivät innosta ja saa Eteläpäätyä syttymään, mutta sama ongelma se taitaa olla vähän joka paikkakunnalla.
 

Jack Daniel's

Jäsen
Suosikkijoukkue
Uudesti syntynyt Jokerit, NY Islanders
Vuosia on puhuttu miten Hjalliksenhalli on kuollut ja kliininen paikka jossa ei tunnelmaa ole. Tervetuloa todistamaan väitteet vääriksi. Se äänivalli mikä Eteläpäädystä lähtee on parasta mitä liigasta löytyy. Yksikään toinen faniporukka pysty parempaan volyymiin. Ei jullit, eikä sikakatsomo.

Niinpä. Voi vain kuvitella, millaisen tunnelman Jokerien täyteen buukattu Eteläpääty saisi aikaan esim. DDR-bunkkerissa. Väitän, ettei vastaavaan muut faniporukat pystyisi tässä maassa. No, 1.2 DDR-hallissa se nähdään, jos suunniteltu "megamatka" sinne toteutuu.
 

Tuomas

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vain yksi jengi Stadista
No, 1.2 DDR-hallissa se nähdään, jos suunniteltu "megamatka" sinne toteutuu.
Tuskinpa nähdään kun taas liput on jostain piippuhyllyltä ja vielä jaettuna hallin eri päihin... Muistaakseni F1, F2, F3 ja F8 & F9. Aika heikkoa tuollaisesta on kunnon yhtenäistä massaa saada. Mutta sitä se DDR:ssä tuntuu olevan jossa tunnutaan nykyisin menevän eniten kaupallisuuden ehdoilla. Sehän tämän tunnelman on Suomen halleista hävittänyt näin suoraan sanottuna.
 
Jos nyt tarkoitit Jokereiden fanikatsomoa aka. Eteläpäätyä, olit kyllä luvuissasi ehkä hivenen liian maltillinen.

En tarkoittanut kirjaimellisesti mitä siellä on vaan mielikuva tuli kirjoittaessa mainoksesta, jollaisen voisi liiga väsätä. Niissä liput liehuisivat ja väriä tunnustettaisiin jne jne. Luku oli sinänsä heitto.

Tarkoitin mielikuvien luomista, että fanittaminen ei ole hölmöjen hommaa vaan että se on hyväksyttävää ja suotavaa sekä sopii kaikille. Milloin on tällaista viestiä laitettu liigalta markkinoinnin puolelta? Jos on niin minun ohi on mennyt. Canal+ ja nelosen myötä kuitenkin mainonta on parantunut ja olen makeasti nauranut melkein kaikille tuotoksille. Liigalta odottaisin omaa kamppanjaakin.
 

Jaakko

Jäsen
Suosikkijoukkue
RFC Liege
Ensinnäkin on kaksi eri asiaa, mikä on yleinen tunnelma hallissa ja mikä on kannatusporukoiden taso. Karrikoiden Ässien Patalajoona siirrettynä Ilmalaan olisi Suomen hiljaisin halli, kun taas Eteläpääty Isonmäen jäähallissa tekisi siitä tunnelmataan 100 kertaa paremman, mitä se nyt on.

Mitä isompi halli sen tärkeämpää on, että tunnelma lähtee suurimmaksi osaksi yhdestä katsomosta. Yritysvieraiden mollaaminen on ihan turhaa, koska tuovat rahaa joukkueelle paljon. Kannattajien pitäisikin yrittää organisoitua paremmin.

Kannatustoiminnalla Suomessa on huono imago. Miksi? Yhtenä syynä pidän sitä, että mallia otetaan MM-kisoista, niin jääkiekosta kuin jalkapallostakin. Siellä on suurin osa sellaista porukkaa, että pääfunktio on lähinnä dokaamisessa ja hauskanpidossa matsit sitten menevät siinä sivussa. Katsomoissa ollaan naamat maalattuina ja hassut hatut päässä. Sitten SM-liigassa on kun lähdetään vierasreissuun, niin plakioidaan sieltä tämä tyyli. Ihan oikeasti ei kukaan normaali halua olla mukana toiminassa, jossa osa porukoista puketuu pelleiksi ja loput idiootteiksi. Sitten vielä TV-ohjaaja mukahauskasti löytää nämä pellet katsomosta, ja imago sen kun paranee.

Jos kehitystä halutaan, niin kannattaa katsoa, mitä ne tekevät oikein, jotka ovat menneet eteenpäin.
 
Suosikkijoukkue
Timo Rajalan Kultainen Takki
Karrikoiden Ässien Patalajoona siirrettynä Ilmalaan olisi Suomen hiljaisin halli, kun taas Eteläpääty Isonmäen jäähallissa tekisi siitä tunnelmataan 100 kertaa paremman, mitä se nyt on.
Huhhuh. Joku raja karrikoinnillakin. Kannattaa joskus käydä Porissa Ässät-Lukko -ottelussa.

Se on sitten eri asia, mitä itse kukin pitää hyvänä tunnelmana, mutta yksikään "organisoitu" faniporukka ei varmasti pysty samanlaiseen infernaaliseen mölinään, mitä Isomäki parhaimmillaan/pahimmillaan. Ei varmasti.
 

Jaakko

Jäsen
Suosikkijoukkue
RFC Liege
Huhhuh. Joku raja karrikoinnillakin. Kannattaa joskus käydä Porissa Ässät-Lukko -ottelussa.

Se on sitten eri asia, mitä itse kukin pitää hyvänä tunnelmana, mutta yksikään "organisoitu" faniporukka ei varmasti pysty samanlaiseen infernaaliseen mölinään, mitä Isomäki parhaimmillaan/pahimmillaan. Ei varmasti.

Pointi lähinnä oli se, että jossa Ässien porukka olisi samaa tasoa kuin Jokereilla niin tunnelma parantuisi entisestään huomattavasti. Nythän Porissa lauantaipeleissä ihan ok meno, johtuen siitä, että siellä on iso seisomakatsomo. Kuitenkin edelleenkin haluasin erottaa ns. hallin ilmapiirin ja mukana elämisen versus organisoidun kannattajatoiminan. Ne eivät ole toisiltaan pois, vaan tukevat toisiaan.
 
Yritysvieraiden mollaaminen on ihan turhaa, koska tuovat rahaa joukkueelle paljon. Kannattajien pitäisikin yrittää organisoitua paremmin.

Yritysvieraiden mollaaminen on kyllä turhaa, kuten kaikkien muidenkin katsojien. Siksi pitäisikin keksiä jotain, millä saataisiin taviksia ja hiljaisempia kavereita mukaan. Suurin osa heistäkin haluaa mölistä, jos olosuhteet ovat oikeat. Aivan sama oletko professori tai pappi, mutta jossain vaiheessa kuuluu "himskatin puusilimä", jos olosuhteet ovat oikeat. No tuo ei ollut kannatusta, mutta ymmärtänette. Valitettavasti näitä hornankattiloita on vaikea luoda ilman, että saadaan muutkin kuin organisoidut kannustukseen mukaan.

Kannatustoiminnalla Suomessa on huono imago. Miksi? Yhtenä syynä pidän sitä, että mallia otetaan MM-kisoista, niin jääkiekosta kuin jalkapallostakin. Siellä on suurin osa sellaista porukkaa, että pääfunktio on lähinnä dokaamisessa ja hauskanpidossa matsit sitten menevät siinä sivussa. Katsomoissa ollaan naamat maalattuina ja hassut hatut päässä. Sitten SM-liigassa on kun lähdetään vierasreissuun, niin plakioidaan sieltä tämä tyyli. Ihan oikeasti ei kukaan normaali halua olla mukana toiminassa, jossa osa porukoista puketuu pelleiksi ja loput idiootteiksi.
Näen asian täysin toisin. Siis nämä hassunhauskat peruukit ja naamamaalaukset. Ja niitä on muuten joka lajissa, jopa tenniksessä. Golffista en ole vielä tosin bongannut.. Mutta kuitenkin, jos olisi normaalia tunnustaa väriä niin asiat ottaisivat nytkäyksen parempaan suuntaan. Aina on ollut ja tulee olemaan ihmisiä, jotka vetävät värin tunnustamisen "yli", mutta se ei poista niitä muita, jotka väriä haluavat tunnustaa, mutta eivät syystä tai toisesta sitä tee. Peruukkia en itse pistä päälle enkä maalaa naamaani, mutta onhan ne parempia kuin pilottitakit ilman mitään joukkueen värejä.

Tuosta ylläolevasta tiivistetyksi.. ihmiset jostain syystä haluavat tehdä itsestään idiootteja ja se onnistuu parhaiten kun on mahdollisimman paljon niitä idiootteja mukana. Sen takia olisi tärkeää, että saataisiin vähän väriä lisää ja normaaleillekin ihmisille se värin tunnustaminen mukaan. Lajille olisi paljon parempaa se, että värit valtaisivat katsomot mustien nahkarotsien sijaan. Itse pidin esim. Saksan meiningistä, kun siellä oli pelipäivä. Iloisia ihmisiä omissa väreissään ja paljon. Poikkeus oli, kun tuli vastaan ihmisiä, joilla ei pelipäivänä ollut jomman kumman väriä päällä (ei jakseta vääntää nyt huliganismista täällä sitten). Nauravia naamoja ja laulua.

Tämä olisi mahdollista, mutta siihen vaaditaan työtä. Ei riitä, että fanijärjestöt organisoituvat yksinään vaan liigassa ja seuroissa lusikka kauniiseen käteen ja hakemaan sitä "joukkohysteriaa". Ihmisille mielikuva arjesta pakenemisesta, kun kaivetaan ne fanipaidat, huivit, liput, mitä lie kaapista kesken arjen aherruksen.

EDIT: Ja nimenomaan ihmisten pitäisi kannustus ja fanitus ottaa hauskanpitona.
 
Viimeksi muokattu:

Jaakko

Jäsen
Suosikkijoukkue
RFC Liege
Näen asian täysin toisin. Siis nämä hassunhauskat peruukit ja naamamaalaukset. Ja niitä on muuten joka lajissa, jopa tenniksessä. Golffista en ole vielä tosin bongannut.. Mutta kuitenkin, jos olisi normaalia tunnustaa väriä niin asiat ottaisivat nytkäyksen parempaan suuntaan. Aina on ollut ja tulee olemaan ihmisiä, jotka vetävät värin tunnustamisen "yli", mutta se ei poista niitä muita, jotka väriä haluavat tunnustaa, mutta eivät syystä tai toisesta sitä tee. Peruukkia en itse pistä päälle enkä maalaa naamaani, mutta onhan ne parempia kuin pilottitakit ilman mitään joukkueen värejä.

Tuosta ylläolevasta tiivistetyksi.. ihmiset jostain syystä haluavat tehdä itsestään idiootteja ja se onnistuu parhaiten kun on mahdollisimman paljon niitä idiootteja mukana. Sen takia olisi tärkeää, että saataisiin vähän väriä lisää ja normaaleillekin ihmisille se värin tunnustaminen mukaan. Lajille olisi paljon parempaa se, että värit valtaisivat katsomot mustien nahkarotsien sijaan. Itse pidin esim. Saksan meiningistä, kun siellä oli pelipäivä. Iloisia ihmisiä omissa väreissään ja paljon. Poikkeus oli, kun tuli vastaan ihmisiä, joilla ei pelipäivänä ollut jomman kumman väriä päällä (ei jakseta vääntää nyt huliganismista täällä sitten). Nauravia naamoja ja laulua.
Hyvin vähän seurajoukkue tasolla. Saksassa nyt jonkin verran, muualla ei oikeastaan ja Saksassakin taitaa lähinnä rajoittua joulukuusipukeutumiseen, joka nyt on eri kuin pelleksi pukeutuminen. Pelipaidat on ihan jees, mutta niiden ja pellekulttuurin väliin mahtuu aikapaljon kaikkea. Tärkeintä on kuitenkin ääni, joka katsojista lähtee. Pointti on se, että mitään stabiilia ei sille pellekulttuuripohjalle pysty seurajoukuetasolla rakentamaan. Yksikin esimerkki kiinnostaa, jos sinulla sellainen on.
 

NemI

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Tunnelma kuolee, missä vika? Rohkaisuryyppyllä on vuosikymmeniä avattu ääntä ennen peliä, varsinkin vieramatkoilla. Ryyppy kuitenkin vaatii usein toisen ryypyn, jonka jälkeen on normaalia nauttia kolmas, kenties neljäskin. Jokainen voikin sitten perehtyä järjestyksenvalvontaa,kokoontumista ja yleisötilaisuuksia käsitteleviin lakeihin.

Syyt ovat siis harvinaisen yksinkertaiset:
- Nykyään ei uskalleta kannustaa selvinpäin.
- Jos aiotaan kannustaa, aloitetaan peli-ilta hallin pubista.
- Vedetään överiksi. Humallutaan ja aletaan käyttäytyä agressiivisesti, seuraa hallista poistaminen.
- Aletaan riehua järjestyksenvalvojien toiminnasta. Tässä vaiheessa saha natsi tulee esille noin tuhat kolmesataa kertaa.
- Kotijoukkueen fanit leimaavat vierasjoukkueen kannattajat riehuvat (olkoon kyse vaikka yhden tai kahden henkilön toiminnasta) idiooteiksi.

Tässä nyt varmaan moni älähtää, että ei kaikki tee näin. Ei tietenkään, eihän kaikki voi toimia samoi. Kaikki me emme riehu, mutta kaikki meistä eivät myöskään osaa käyttäytyä ja kannustaa fiksusti.

Lääke: Keskitytään kannustamaan omia, otetaan alkoholia kohtuudella ja annetaan kaikkien kukkien kukkia. :D

Tässä tää minun mielipiteeni.

Terveisin Myllyt vain jäällä salliva kukkahattutäti.
 

Franz

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Tässä ketjussa on kauttaaltaan esitetty varsin järkeviä mielipiteitä tunnelman luomiseksi ja parannusehdotuksia väljähtyneestä meiningistä eroonpääsemiseksi.

Mielestäni avain tunnelman luomiseksi edelleenkin ovat vanhat kunnon seisomakatsomot. Ainakin itselleni pelissä ja ottelun tunnelmassa mukanaelo nimenomaan tässä äänekkäässä kannustusmielessä on huomattavasti helpompaa kun ympärilläni seisomassa on muita innokkaita kanssafaneja. Mikäli haluan seurata ottelua analyyttisesti(ihan kuin osaisin) menen katsomaan jonkun muun kuin suosikkijoukkueeni ottelua istumapaikoille.

Tähän ensimmäiseen kohtaan olennaisena liittyy se, että faniryhmät olisivat kunnolla organisoitu ja pääsisivät näinollen joukolla kannustamaan omiaan. Aikaisemmissa vastauksissa ollaan verrattu fanikulttuuria mm. Ruotsin äänekkääsen ja omia värejä tunnustavaan nahkakuulavastaavaan ja vaikken tämän alan asiantuntija olekaan, uskallan väittää, että siellä ollaan tässä asiassa valovuosia edellä. Toisaalta isot ryhmät vaativat vastuuta myös lipunmyynnissä. Tämä koskee etenkin vierasfaneille myytäviä istumalippuja. En näe mitään järkeä ripotella pieniä ryhmiä vierafaneja ympäri hallia, kun vaihtoehtoisesti vastapainona voisi olla kunnon tunnelma. Vaikka olisikin vierasfanien ylläpitämää.

Joskus on tullut huomattua, että jopa Suomessa ryhdytään faniryhmien kesken tietynlaiseen kilpalaulantaan ja tämä vaatii edes jonkunlaisen mahdollisuuden antamista vierasfaneillekin lipunmyynnin osalta.

Kuten parahin Pula-ajan Tretjak totesikin, on aitiokatsojien ja yritysvieraiden syyllistäminen on turhaa. Jokainen äänekäs seisomakatsomon "tosifani" ottaa kuitenkin heidän tuottamansa vaikkapa 200 000 euroa enemmän kuin mielellään joukkueensa talouteen. Lisäksi he eivät ole kuin osasyyllisiä väljähtyneeseen tunnelmaan. Monessa hallissa aitioiden tieltä on purettu seisomakatsomoita, mutta toisaalta valtaosa halleista sisältää aivan tarpeeksi seisomakatsomopaikkoja aktiivisten ja äänekkäiden kannattajaryhmien sisäänottamiseksi.

Pelien taso on luonnollisesti iso asia. On vaikea syttyä peliin, josta paistaa tasapäistetty virkamieskiekko ja pakkopelataillastatoiseen-mentaliteetti katsomoon asti. Peno toi julki mielipiteensä, mutta pelkät taklauksetkaan eivät ole ratkaisu fanien sytyttämiseksi. Pelien tason ja tunnetilan kehittämiseksi ollaan yksittäisen fanin tai jopa faniryhmän kannalta melko syvässä suossa. Tässä kohtaa vastuu on myös liigalla. Toisaalla ollaan typistämässä joukkueiden ja pelien määrää. Tämä voisi olla osa ratkaisua. Mikäli pelejä olisi hieman vähemmän, olisi niin pelaajien kuin fanienkin huomattavasti helpompi syttyä otteluihin. Liika kun tuppaa edelleenkin olemaan liikaa.

Edellisen summaten meillä liian tuttu kuppikuntaisuus pitäisi tässä mielessä unohtaa. Välillä tuntuu, että kannattajat, joukkueet ja itse katto-organisaatio haluavat viedä liigaamme aivan eri suuntiin. Toisaalla vaaditaan kärjistäen verta jäälle ja toisaalla vannotaan kabinettikelpoisen sosiaalikiekon nimiin. Edelleen Penon mielipiteeseen mennäkseni yhtenäinen ja linjanmukainen kurinpito auttaisi tunnelman sytyttämisessä huomattavasti. Olemme siinä suhteessa samaa mieltä, että jääkiekko on aina ollut fyysinen laji ja jotakin olennaista ollaan väkipakoin tällämenolla ajamassa liigasta alas. En kannata show-tappeluita ja suoranaista väkivaltaa, mutta taklauksia ja miksei luontaisen tunnetilan sytyttämiä tappeluitakin pitää otteluissa olla. Tässä kohtaa kuripitäjän ja tuomareiden olisi tunnettava vastuunsa.
 

Chambza

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Flyers
Ihan alkuun täytyy linkittää Ääriliikkeen hyvin tehty ja asiallinen tutkielma. Terveiset ja kiitokset Lahteen.
http://www.aariliike.com/060908.html

Joku sen jo totesi, mutta kyllä tässä ehdottomasti suurin asia on katsomoiden rakenne, eli joka ikiseen halliin pitäisi saada ne seisomakatsomot päätyihin! Aivan ehdottomasti kotipäätyyn, ja mieluiten myös vieraspäätyyn. Edes päätykulmat eivät riitä.
Seisoessa ääni lähtee ihan fyysisesti helpommin. Muukin raajojen liikuttaminen helpompaa. Suoraan päädyssä on oltava, jos pitkiä sivuja halutaan 'stimuloida' maksimaalisesti.

Edellisestä johtuen Jaffala on suomessa aika lyömätön paikka, vaikka tyhjältä suuruudessaan joskus tuntuukin.

Haluaisin jonkun Ruotsissa asuvan kommentoivan, jos sellaisia sattuisi löytymään palstalta? Elitserienissähän laitettiin vuosi pari takaperin halleja uusiksi kovalla kädellä, faniryhmiä kuunnellen, joka johti seisomakatsomoiden palaamiseen ja tunnelman välittömään kohoamiseen koko liigassa. Eli olisiko jollain ensikäden kokemusta ettei tarvitsisi kuulopuheita tässä levitellä?

PS. Pakko vielä pistää etten tiedä onko yksittäisen jokerifanin "taso" niin paljon kovempi kuin edellä on joissain viesteissä annettu ymmärtää - aktiivisen porukan määrällään he toki jyräävät kaikki muut satanolla.
 

Happis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Huuhkajat, Liverpool FC
intensiteetti kadonnut pelaajilta ja yleisöltä.

Tämän näkisin suurimpana syynä. Pelejä on liikaa ja ketään ei jaksa etenkään arkena kiinnostaa Saipa tai Kalpa. Hallille lähtee valmiiksi voittaneena, jos sattuu häviämään niin voi kuitata kiintiötappiolla. Kolme pistettä sinne tai tänne, ollaan kuitenkin pleijareissa. Pienseuroilla tietysti tilanne toinen, sen huomasi itsekin toissakaudella.

Vierailin kesällä Ruotsin maalla jalkapallopelejä katsomassa. Miten alle 300km päässä meno on niin erilaista? Yleisö hulluna mukana.

Niin, jalkapallossahan jokainen piste merkitsee todella paljon. Kaksinkertainen sarja ilman pleijareita ja mestari on selvillä. Lisäksi yhden maalin merkitys on suurempi, kuin jääkiekossa. En todellakaan halua, että jääkiekosta poistetaan pleijarit tai että maalimäärää pyrittäisiin vähentämään, mutta runkosarjan merkitystä voisi korostaa.

1. Runkosarjan merkityksen korostamisen voisi aloittaa vaikka liigakarsintojen palauttamisella ilman mitään ****n taloudellisia ehtoja. Urheilu etusijalle tämän ja muidenkin asioiden kohdalla.
2. Sitten voitaisiin surutta heivata 2-4 (mieluiten 4) joukkuetta Mestikseen (samalla toivottavasti myös Mestiksen taso nousisi). 8 pleijareihin ja kaksi viimeistä karsii.

Näitä kahta voisi lähteä toteuttamaan vaikka viiden vuoden tähtäimellä. Turha toivo kylläkin, mutta ainahan sitä saa haaveilla.

3. Tähän se ikuinen mantra paikallispelien liiallisesta määrästä. Puolet pois, mielellään heti ensi kaudeksi.
4. Seisomakatsomot päätyihin mahdollisuuksien mukaan. Tässäkin ketjussa on jo todettu, että seisomakatsomon vaikutus ei ole pelkästään psykologinen vaan on myös fyysisesti helpompi huutaa ja meuhkata seisoalteen.
5. Jääkiekon luonteeseen kuuluu taklaukset. Siihen kuuluu tappelut. Siihen kuuluu tunne ja niiden ylikuohahtaminen. Siihen ei kuulu kuoleva joutsen ison rangaistuksen toivossa. Nykysäännöt ja niiden tulkinta on kuitenkin tehnyt tilanteesta juuri päinvastaisen. Tähän voitaisiin puuttua vaikka heti ensi kaudesta alkaen. MYLLYT SALLITTAVA!
 

rama

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Habs, FC Jazz-j, Newcastle United
Pointi lähinnä oli se, että jossa Ässien porukka olisi samaa tasoa kuin Jokereilla niin tunnelma parantuisi entisestään huomattavasti. Nythän Porissa lauantaipeleissä ihan ok meno, johtuen siitä, että siellä on iso seisomakatsomo. Kuitenkin edelleenkin haluasin erottaa ns. hallin ilmapiirin ja mukana elämisen versus organisoidun kannattajatoiminan. Ne eivät ole toisiltaan pois, vaan tukevat toisiaan.

Osin totta, toisaalta Porissa seisomakatsomon akustiikka tekee sen, että käytännössä alle viidenkymmenen hengen ryhmällä on turha alkaa edes yrittämään minkäänlaisia lauluja ym. Ääni hukkuu heti yleiseen mölinään. Lisäksi tuollaisen ison ryhmän kokoonsaanti onnistuu käytännössä ainoastaan näiden VK (Väriä Katsomoon)-tapahtumien myötä, sillä monella (lähes kaikilla) patafanilla on seisomakatsomossa oma vakiopaikkansa, missä peliä on seurattu vuosien ajan ja myös tulevaisuudessa.

Hienoa on kuitenkin että katsomokulttuurin eteen tehdään töitä, varsinkin halleissa, jossa hallin koko ja rakenne aiheuttavat muuten melko kliinisen olon. Itse en ole Hartwallilla käynyt sitten hallin avauskauden (jolloin paikalla taisi olla parituhatta porilaista), joten Jokerifanien nykymenosta ei ole käsitystä. Futiksen puolelta hyvä esimerkki on TamU, jonka peleissä on nyt tullut tänä kesänä käytyä n. 5 kertaa, jonka fanijoukko Sinikaartin meno on kyllä aivan loistavaa, vaikka itse DDR-stadion Ratina kaikella tapaa onkin futikselle täysin perseestä. Silti otteluissa on ollut hyvä tunnelma.

Kaikesta huolimatta, lisää taklauksia ja rytinää, niin kyllä se yleisö syttyy missä tahansa. Toisissa paikoissa vähän enemmän ja toisaalla vähemmän.
 

Kipelov

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiovan fasistijuntta
Sivuunkirjoittaneen mielestä kyse on yksinkertaisesti suomalaisesta mielenlaadusta eli jähmeydestä. Kehutuissa ruotsalaisissa urheilutapahtumissa en ole käynyt, mutta lätkää on tullut seurattua esimerkiksi Ukrainassa ja Venäjällä. Katsomot ammottivat tyhjyyttään molemmissa maissa, mutta sen pienen paikalle sattuneen porukan ansiosta meteli oli johonkin SM-liigan tiistaipeliin verrattuna infernaalinen. Kyse ei ole fanijengeistä, seisomakatsomoista, sijainnista hallissa, taklausten runsaudesta tai kasvomaalauksista vaan yksinkertaisesti siitä, että lähes kaikki paikalle tulleet ovat oikeasti kiinnostuneita ottelusta ja jomman kumman joukkueen kannattamisesta. Moskovassa hallista ei edes saa kaljaa, eli dokailullakaan ei liene suurta vaikutusta asiaan. On sinänsä yllättävää että tavallisen suomalaisen ja venäläisen saati ruotsalaisen välillä on näinkin suuri käytösero.

Miten liigapeleihin saa aidosti hyvän tunnelman? Lisätään maahanmuuttoa valtavasti tai vaihtoehtoisesti siirretään pelit ulkomaille.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Meteliä halliin

Tämä on melkein joka vuotinen keskustelu. Toki tunnelma on apea monessa paikassa ja esim. Tapparan peleissä se on laskenut selvästi, tai sitten aika kultaa muistot. Mutta paikallispeleissä etenkin huomaa että nimenomaan aktiivisesti kannattavien määrä on vähentynyt, vaikka enemmän olisikin nykyään hc-faneja. Suomessa ei mielestäni kuitenkaan ikinä ole hallien tunnelma ollut jatkuvasti huikea. Tai ainakaan sinä aikana kun itse on halleissa tallustanut, eli puhutaan viimeisestä 15 vuodesta.

Jotenkin tuntuu että sellaista yhteisöllisyyttä ei löydy enää joukkueiden ympäriltä, ts. ne ovat ikäänkuin vieraantuneet kannattajille. Tappara ainakaan ei mitenkään hienoa kuvaa ole fanien kohtelusta antanut ja tavallaan tämäkin vähentää sitä paloa antaa joukkueelle jotain takaisin. Seura ei tunnu välittävän tuon taivaallista näistä tosifaneista vaan suuntaa kaiken aikansa ja tarmonsa satunnaiskatsojien saamiseen halliin. Fanit ovat itsestäänselvä asia.

Suomessa on aina tunnelmaa löytynyt silloin kun ottelut ovat merkityksellisiä, niihin liittyy joku poikkeuksellinen huomioarvo tai sitten kun Suomi pelaa. Silloin tunnelma tulee tavallaan itsestään, ja silloin on "lupa" huutaa ja kantaa joukkueen värejä ikään katsomatta. Sen sijaan tavalliseen Tappara-KalPa-liigaotteluun se tunnelma ei vain "synny", se on tehtävä itse.

Maaotteluissahan näin tapahtuu poikkeuksetta, ja esimerkkinä varsinkin futisbuumin kokenut Suomi ja Olympiastadion. Se ei todellakaan aina ole ollut samanlainen hornankattila ja kotikenttä. Lätkän MM-kisoissa mekkalaa löytyy alkoholilla ja ilman sitä aina kun Suomi pelaa.

Lisäksi näkisin että tällainen hc-fanittaminen ja laulaminen sekä näyttävien tifojen teko on niin uusi asia Suomessa, ettei sitä voikaan vielä laajamittaisesti olla. Jokereiden fanit ovat parhaimmillaan aivan fantastisia ja kirkkaasti edelläkävijöitä SM-Liigassa, perässä HIFK. Jokereillakin on kuitenkin kuin uudestisyntynyt tämä toiminta ja se on selvästi erilaista kuin se perinteinen jokerit klap,klap,klap. Sitä nähtiin vielä 90-luvun menestysaikoina.

Tärkeintä on kuitenkin että Narrien kohdalla osa on huomannut että ei se tunnelma vain tule sinne halliin, vaan se on ihan itse tehtävä. Samalla kulttuuri on sellainen ettei sinua vedetä turpaan saman tien kun huudat kovempaan ääneen. Tampereella muualla kuin fanikatsomossa tai tupakkapaikalla (kännissä) huutaminen on lähes halveksuttavaa toimintaa. Vielä menee vuosia ennenkuin uudenlainen kannatuskulttuuri Suomeen juurtuu, jos juurtuu. Alkuunhan tätä pidettiin turhana vouhotuksena ja kuten suomalaiset aina niin uuteen asiaan suhtauduttiin kuin Neuvostoliittoon.

Yhteisöllisyyden puute aiheuttaa mielestäni sitä ettei halliin ensinnäkään tule katsojia ja toisekseen ei puolusteta sitä omaa jengiä viimeiseen asti. Ei tarvitse laulaa tms., mutta myös se perinteinen haistavittu-mentaliteetti on poistunut. Pudotuspeleihin se joka vuosi jollekin paikkakunnalle palaa, kadotakseen taas unhon alhoon. Ei vain olla niin kiihkeitä jääkiekon vuoksi, tai jääkiekkoseuran vuoksi. Ihmisillä on paljon muutakin tekemistä ja kun kiekkoseurat eivät halua tunkea itseään ihmisten tietoisuuteen niin ei mitään syvempää suhdetta synny.

Amerikoissa seurat ovat mukana omalla alueellaan lähestulkoon kaikessa mitä voi kuvitella, ja varsinkin pyörivät kouluissa ja osallistuvat hyväntekeväisyyteen jne. Samalla ne ovat juurtuneet osaksi tiettyjä yhteisöjä, ja noudattavat samanlaisia arvoja. Tampereella kahta seuraa ei näy missään, paitsi yhdessä tiiliseinässä ja uutena vuonna myymässä raketteja. Kun joskus olit joko Ilves tai Tappara niin nykyään asenne on lähinnä "ihan sama".

Samoin Ruotsissa varsinkin pienemmillä paikkakunnilla sekä seura että kaupunki tukevat toisiaan. Molemmat näkevät etua siinä että toinen on olemassa ja kantavat kortensa kekoon sen puolesta että molemmilla menisi hyvin. Samalla myös katsojat kansoittavat hallin kerta toisensa jälkeen, ja oma jengi saa kovaäänistä tukea. Ruotsin futispuoli on sitten oma asiansa mutta samasta asiasta mielestäni siinäkin lopulta puhutaan.

Suomen tilanne on erikoinen sillä mikään JYPin rumpuryhmän kaltainen tuskin enää toimisi, tai ainakaan sitä ei kukaan enää yritä. Sitten kun syntyy faniryhmiä ja ultra-ryhmiä, niin niitäkään ei hyväksytä vaan pidetään lähinnä lasten leikkitouhuina. Ja kuitenkin loppujen lopuksi harmitellaan kun hallissa ei ollutkaan tunnelmaa. Joten mistäs teet tunnelmaa kun sitä ei kuitenkaan saa tehdä. Paitsi kännissä. Joten pitäisikö jakaa viinapulloja ovella ja kaikki peliin jo tuntia ennen alkua...

Mielenkiintoista nähdä mitä nyt vähän olleista ryhmistä kehittyy eli alkaako Suomeenkin pesiä jo isoja fanijoukkoja jotka pitävät mekkalaa "manner-eurooppalaiseen" tyyliin. Ainakin Sinikaarti, Forza HJK ja Jokereiden (onko ne kaikki Ultras ?) joukko ovat viemässä asiaa hyvään suuntaan. Saa nähdä koska jossain Latupohjan-kunnassa hyväksytään laulaminen urheilutapahtumassa.
 
Hyvin vähän seurajoukkue tasolla. Saksassa nyt jonkin verran, muualla ei oikeastaan ja Saksassakin taitaa lähinnä rajoittua joulukuusipukeutumiseen, joka nyt on eri kuin pelleksi pukeutuminen. Pelipaidat on ihan jees, mutta niiden ja pellekulttuurin väliin mahtuu aikapaljon kaikkea. Tärkeintä on kuitenkin ääni, joka katsojista lähtee. Pointti on se, että mitään stabiilia ei sille pellekulttuuripohjalle pysty seurajoukuetasolla rakentamaan. Yksikin esimerkki kiinnostaa, jos sinulla sellainen on.

Taidamme puhua hieman toisista asioista. Ainoa yhteinen tuntuu olevan, että sinä olet ehdottomasti kasvomaalauksia ja peruukkeja vastaan, minä en. Eikä ne ole mikään ongelma, koska kasvomaalauksia ja hassunhauskoja peruukkeja näkee lähinnä playoffeissa, eikä silloinkaan merenä katsomossa. Miten ne silloin poistavat tavallisetkin katsojat riveistä, vaikka kuinka olisivat pellejä?

Ja kyllä olen nähnyt kasvomaalauksia joka lajissa. Kaikissa ei tarvitse olla mitään lopputurnaustakaan menossa. Se on varmasti totta, että niitä on hyvin vähän, mutta hyvin vähän niitä on suomi-kiekossakin. En mitenkään jaksa uskoa, että se on joku ongelma.

Lähinnä tarkoitin, että pitäisi saada jotenkin normaaliksi toiminnaksi tunnustaa väriä. Ei sen tarvitse olla mitään kasvomaalauksia, vaan ihan huiveja ja lippuja yms yms. Jos värin tunnustaminen (varastettu futismainoksista, mutta sillä ymmärtää pointin hyvin) saataisiin ihmisille markkinoitua positiivisena juttuna, voisi se olla uusi alku ihmisten hallikäyttäytymiselle. Ei tarvitse olla kuin kirkossa, vaan voi pitää hauskaa. Ilon, surun, pettymyksen ja yllättymisen tunteita, tai niiden näyttämisiä ei tarvitsisi silloin "pelätä". Joidenkin mielestä on väärin, kun lätkäpeliin mennään pitämään hauskaa. No suurimmalle osalle peleissä käyminen on vain arjesta irtautumista, ei sen enempää. Eivät he ole sen huonompia faneja kuin muutkaan.

Mutta älä jatka ensimmäisestä asiasta. On selvää, että et pidä ollenkaan kasvomaalauksista tai muuten hauskoista (tai mukahauskoista) asioista. Oma suhtautuminen ei ole noin mustavalkoista eikä tästä mielipideasiasta varmasti tulla olemaan yhtä mieltä. Tuo jälkimmäinen on mielestäni tärkeämpi.

Sitten edelleen niihin seisomakatsomoihin. Jos Seisomakatsomoita olisi Raksilassa muuallakin kuin nurkissa, olisi tunnelma todennäköisesti parempi illasta toiseen. Jonkun se äänikin pitää tuottaa, mutta jostain syystä seisomakatsomoista sitä ääntä tulee eniten. Mikä parasta, jos niitä on joka puolella hallia, se tartuttaa yleensä vähemmän ääntä pitäviinkin sitä tunnelmaa. Parhaassa tapauksessa tulee joku tuhat organisoitumatonta kannustukseen mukaan ja silloin voidaan alkaa puhumaan jo hornankattiloista.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös