Laulaminen katsomoissa samaan tyyliin, kuin todellisissa jalkapallomaissa, ei ole alunpitäen osa jääkiekkokatsomokulttuuria. Siis jos ajatellaan maita, joissa jääkiekko on suurempi laji kuin jalkapallo (Suomi, USA, Kanada). Pohjois-Amerikkalaisissa ammattilaisliigoissa tunnelma muodostuu juuri tuosta nimimerkki Pata-Ässän mainitsemasta pelitapahtumiin reagoinnista. Poikkeuksena NHL-paikkakunnat, joissa jengi ei tajua itse lajista paljoakaan: niissä tunnelma muodostuu siitä, kun jumbotronin käyttäjä innostuu pelleilemään erilaisten efektien kanssa. Tai sitten siitä, että kentällä tapellaan.
Latvian jääkiekkomaajoukkueen faneja pidetään maailman parhaina kiekkofaneina: myöskään he eivät oikeastaan laula, vaan reagoivat pelitapahtumiin sen mitä jurriltaan pystyvät, huutavat rytmikkäästi "LAT-VIII-JA" ja leikkivät erilaisten torvien ja muiden vempaimien kanssa. Meteli on saatanallinen, mutta kyllä se tunnelmaa nostaa.
Sitten taas kiekkokatsomokulttuuri esimerkiksi Sveitsissä, Saksassa ja Itävallassa (liigoja, joiden pelejä olen seurannut): faniryhmät muodostavat ikäänkyin katsomon ytimen - laulavat ja kannustavat. Jos peli on viihdyttävää (tasainen ja/tai hyvätasoinen), alkaa muu yleisö kannustamaan ja laulamaan näiden ydinryhmien mukana. Tähän kun lisätään vielä vierailevan joukkueen (mahdollisesti) paikalla oleva faniryhmä, nousee mekkala ja tunnelma hallissa aivan loistavaksi. Semmoiseksi, mitä en ole Suomen halleissa kokenut. Esimerkiksi Itävallassa, Sveitsissä ja Saksassa näitä fanilauluja ei ole älyttömän paljoa - ja eri joukkueiden kannattajat käyttävät samoja hoilotuksia. Joskus samoilla, joskus hieman muunnelluilla sanoilla. Ja oikeastaan kaikki laulut on kuultavissa myös jalkapallokatsomoissa.
Joskus tosin, jos peli on heikkotasoinen ja sattuu vaikka olemaan arkipeli, ei mekkalaa pidä muut kuin nämä ydinryhmät. Mutta aina ei voikaan voittaa.
Ihmettelen kuitenkin, miten nämä keskieurooppalaiset kiekkofanit ovat onnistuneet kopioimaan vain nämä jalkapallofanien positiiviset jutut. Mitään helvetin riehumisia en ole koskaan nähnyt fanien ajoittain korkeista promillelukemista huolimatta.
Yksi hauskimmista tapauksista sattui eräässä perjantaiottelussa Innsbruck - Graz ehkä pari vuotta sitten. Vaisu ottelu oli ratkennut kotijoukkueen hyväksi ja Graz oli jo lisäksi "hävinnyt koko kauden". Tunnelma ei ollut mikään erittäin hyvä. Grazin fanit päättivät kuitenkin nostaa tunnelmaa hallissa ja pistivät pienen letkajenkkaesityksen pystyyn kiertämällä laulaen koko hallin muutamaan kertaan, muun yleisön yhtyessä lauluun (ei sentään tanssiin). Hauska episodi, joka lisäsi ottelutapahtuman laatua aika monella prosentilla.
Tänään oli kanssa matsi. Innsbruck pelasi Salzburgia vastaan, joka muuten sattui olemaan Mikko Strömbergin debyyttiottelu. Strömberg nousi varmoilla otteillaan fanien suosikiksi ja pelin jälkeen hän pääsi ottamaan homman haltuun kiertämällä kentän pari kertaa ympäri yleisön kannustaessa.
Mielestäni olisi hienoa nähdä tämmöistä katsomokulttuuria Suomessa. Ei taida ihan lähiaikoina olla toteutumassa, mutta kaikki askeleet siihen suuntaan olisivat positiivisia.