Tulivuoret

  • 51 929
  • 162

Aatos

Jäsen
laitoin aikaisemmin johonkin ketjuun Eyjafjallajökullin webbikameroita ja ohessa on nyt sitten myös Katlan webbikamera, mikäli se jotain kiinnostaa. Mitään ihmeellistähän siellä ei siis vielä tietenkään näy, mutta ehkäpä lähitulevaisuudessa.
http://www.ruv.is/katla/

Ei näy - vielä.

Pienoispoikana luin artikkeleita Krakatausta, joka kiehtoi kovasti. Taisin tuosta pitää esitelmänkin koulussa.

Ja eikös pallollamme ole ns. supertulivuoriakin (ilmeisen epämääräinen käsite
by BBC)

Jos sulla riittää potkua, olisi "mukavaa" kuulla supertulivuorista juttua !
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jos sulla riittää potkua, olisi "mukavaa" kuulla supertulivuorista juttua !

Supertulivuoristahan oli jo tämän päivän Aamulehdessä (ainakin verkkoversiossa juttua), joskaan kovinkaan informaatiosisältöinen tuo artikkeli ei ollut:

http://www.aamulehti.fi/uutiset/ulk...rkautuvat-aivan-varmasti-mutta-milloin/176632

Yellowstonesta ja supertulivuorista löytyy wikipediastakin jotain tarinaa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Yellowstonen_kaldera
http://fi.wikipedia.org/wiki/Supertulivuori
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Ainakin Indonesiassa, Sumatralla sijaitseva Lake Toba on supertulivuori.
Wikipediasta lisää: http://en.wikipedia.org/wiki/Lake_toba

Muoks: Vaellusoppaamme Islannissa kertoi, että Katla on vaarallinen paitsi purkauksen mahdollisen voimakkuuden takia niin myös sen takia, että sen purkaus aiheuttaa suuren jäätikkötulvan. Myrdalsjökull on kraaterin päällä n. 700 metriä paksu, joten jäätä sulaa paljon. Edellisessä purkauksessa ei paljon laavaa lentänyt, mutta tulva oli massiivinen. Itse asiassa tulvasta islantilaiset tuntuivat olevan enemmän huolissaan. Vaellusmajoissakin oli selkeät kartat, mihin tulvien oletettiin virtaavan ja muutenkin perusohjeet tällaisiin tilanteisiin.
 
Viimeksi muokattu:

TKH

Jäsen
Itse asiassa tulvasta islantilaiset tuntuivat olevan enemmän huolissaan. Vaellusmajoissakin oli selkeät kartat, mihin tulvien oletettiin virtaavan ja muutenkin perusohjeet tällaisiin tilanteisiin.

Niin, Katla aiheuttaa purkautuessaan käytännössä aina tulvan ja mikäli pienellä varoitusajalla lähistöllä virtaava puro tai pieni joki voi muuttua Amazon joeksi, niin kukapa siitä ei huolissaan olisi.

Ohessa oleva pätkä on vuoden 1996 Vatnajökull:n jäätikköjokitulvasta, mutta se ei tosin ole aivan niin kuvaava kuin voisi olla. Seurasin tapausta tuolloin TV:stä ja siitä näytettiin tuolloin paljon parempaakin kuvaa, mutta jostain syystä en nyt parempaa pätkää tapauksesta löytänyt. Oheinenkin on saksankielinen. Joka tapauksessa Katla on täysin kykenevä aiheuttamaan huomattavastikin suuremman tulvan kuin ohessa nähtävä.
http://www.youtube.com/watch?v=MgkEwIykTno
 

TKH

Jäsen
Iltalehden mukaan islantilaiset uskovat Katlan purkautuvan viikon sisällä,

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010042011505613_ul.shtml

Ei tuo nyt ole ollut missään vaiheessa edes teoriassa mahdollista. Edelleenkään Katla ei ole osoittanut käytännössä mitään merkkejä lisääntyneestä aktiivisuudesta. Tulivuoren alla ei edelleenkään ole ollut maanjäristyksiä, eikä tulivuoreen ole muodostunut viime kuukausina "epämuodostumia". Vuori on kylläkin pikku hiljaa "suurentunut" käytännössä koko vuosikymmenen ajan, mutta mitään välittömään lähitulevaisuuden purkaukseen viittaavaa ei ole toistaiseksi esiintynyt. Vuoren alla tapahtuva vulkaaninen tärinä nousi kyllä joitakin päiviä sitten luokkaa kymmenellä prosentilla, mutta se nyt yksistään ei anna viitteitä yhtään mistään. Puhumattakaan minkään asian todistamisesta vain ja ainoastaan sen avulla. Ei Katlan mahdollista purkausta kannata ruveta ennakoimaan kuin vasta sitten kun tulivuoren alaiset maanjäristykset alkavat. Eyjafjallajökull:n kohdalla kesti noin kuukauden verran maanjäristyksien alkamisesta siihen kun itse purkaus alkoi. Toisinaan purkaus voi alkaa tosin hyvinkin nopeasti esimmäisistä merkeistä, mutta toisaalta toisinaan edes kuukausia kestävät maanjäristyksien sarjat eivät johda purkaukseen ollenkaan.
 

TKH

Jäsen
Ei tuossa tuoreessa pätkässä nyt varsinaisesti mitään uutta ole, mutta voihan sen katsoa, mikäli maitsemat Katlan päältä kiinnostaa. Toimittajan heittämä "tulva olisi virtaamaltaan kuusinkertainen Amazoniin verrattuna" -juttua ei pidä kirjaimellisesti ottaa, mutta suuruusluokkana vertaus on kuvaava. Tämä tosin vain erittäin voimakkaan purkauksen yhteydessä.
http://www.youtube.com/watch?v=HLVNEON_YCQ
 

TKH

Jäsen

Vesuvius ei tosin ole ainut Italian tulivuori, joka on nostettu esille viimeisen kuukauden aikana. Esim. maaliskuun lopussa esille nostettiin Marsili. Marsilin hiukan sensaatiohakuinen esille tuominen näyttäisi kuitenkin ajaneen tarkoituksensa, koska toissapäivänä Italia ilmoitti aloittavansa kattavan merenalaisten tulivuorien tutkimus- ja seurantaohjelman.

Mainittakoon myös, että Vesuviuksen ohella Italiassa nostettiin samana päivänä esille myös vähemmän tunnettu Ischia.

"If I had to say which is the volcano with the most loaded gun barrel, I'd say it's not Vesuvius but the island of Ischia,"
http://abcnews.go.com/Technology/wireStory?id=10491606
 

TKH

Jäsen
"Katla on uinunut lähes sata vuotta, ja se on heräämässä kuin ärsytetty karhuemo talviuniltaan. Mitä kauemmin vuori on levännyt, sen rajummin sen tiedetään purkautuvan", Parviainen sanoo.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli...–+purkaus+voi+seurata+viiveellä/1135256304595

Hiukan kummastuttaa tuonkaltaiset sensaatiohakuiset lausunnut geologilta. Tavallaanhan tuo tietysti usein pitää paikkansa (pitkä lepo -> suurempi purkaus), mutta ei se nyt noin yksiselitteistä ole. Kyllä Katlalta tunnetaan jaksoja, jossa se ei ole purkautunut vajaaseen sataan vuoteen (niin kuin nyt on tapahtunut) ja sitten kun se on purkautunut, niin purkaus on ollut vain pieni huolimatta tavallista pidemmästä levosta. Ei tavallista pidempi lepo suoraan tarkoita massiivista purkausta.

Toisekseen mainita olisi voinut senkin seikan, että kolmena kertana kun Katlan purkaus on seurannut Eyjafjallajökull:n purkausta, niin yksikään niistä ei ole ollut suuri purkaus ja kahtena viimeisenä kertana (1612 ja 1823) Katlan purkaus oli pieni. 920 purkaus oli edellä mainittuja suurempi, mutta vain keskinkertainen. Purkaus oli tuolloin suunnilleen samaa tasoa tai jonkin verran suurempi kuin Eyjafjallajökull:n nykyinen purkaus. Joka tapauksessa yksikään Katlan suurista purkauksista ei ole sijoittunut Eyjafjallajökull:n purkauksen yhteyteen. Lisäksi on syytä huomioida, että Katlan edellinen purkaus oli suuri purkaus (1918) ja tiedossa ei ole, että Katla olisi koskaan purkautunut massiivisella tavalla kahta kertaa sadan vuoden sisällä. Katlalta tunnetaan vuodesta 920 lähtien kuusi suurta purkausta ja niiden aikaväli on pienimmillään ollut 125 vuotta ja suurimmillaan 328 vuotta. Suurien purkauksien välissä on myöskin aina ollut useita pienempiä purkauksia. Katlan suuria purkauksia on hyvin usein edeltänyt pari vuosikymmentä aikaisemmin tapahtunut pieni purkaus. Vain viimeisin suuri purkaus rikkoo tämän kaavan, koska sitä edeltävästä pienestä purkauksesta oli tuolloin kulunut jo vajaat 60 vuotta.

Katlan seuraava purkaus voi tietysti olla vaikka sen kaikkein suurin purkaus, mutta historia huomioiden se saattaa hyvinkin olla korkeintaan keskinkertainen purkaus. Katlalta tunnetaan useita voimakkuudeltaan keskinkertaisia purkauksia ja edellisestä on nyt kulunut hiukan vajaat 300 vuotta. Toistaiseksi joka kerta Katlan suurta purkausta seurannut purkaus on ollut joko pieni tai keskinkertainen.


Tulivuorista puheenollen mainittakoon ohimennen, että Guatemalassa purkautui pari päivää sitten Santiaguito tulivuori. Purkautuvia tulivuoria löytyy käytännössä aina jostain päin maailmaa, mutta nyt kyseessä oli sikäli mielenkiintoinen tulivuori, että Santiaguito/Santa María tulivuori on yksi kaikkein voimakkaimmin purkautuneista tulivuorista viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Tulivuori on ollut erittäin aktiivinen jo vuosikymmenien ajan ja se huomioiden purkaus ei mitenkään yllättävä ollut. Santiaguiton uusimmasta purkauksesta on aika vähän tietoa liikkunut, mutta ilmeisesti se oli voimakkuudeltaan suunnilleen Eyjafjallajökull:n purkauksen luokkaa.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Semmoinen kymysys olisi, että mistä jonkun vuoden 943 tjsp. purkauksen voimakkuus tiedetään? Jostain maakerrostumista, vai aikalaiskuvauksista? Jos jälkimmäinen, niin miten näitä voimakkuuksia voidaan vertailla?
 

Carlos

Jäsen
Semmoinen kymysys olisi, että mistä jonkun vuoden 943 tjsp. purkauksen voimakkuus tiedetään? Jostain maakerrostumista, vai aikalaiskuvauksista? Jos jälkimmäinen, niin miten näitä voimakkuuksia voidaan vertailla?

Mennään katsomaan senaikaisia keskustelufoorumeja, vertaillaan kunkin aikakauden ominaisia adjektiiveja, ja sitten niistä päätellään oliko purkaus, maltillinen, iso, hillitön, tajuton vaiko massiivinen tai ehkä apokalyptinen.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Mennään katsomaan senaikaisia keskustelufoorumeja, vertaillaan kunkin aikakauden ominaisia adjektiiveja, ja sitten niistä päätellään oliko purkaus, maltillinen, iso, hillitön, tajuton vaiko massiivinen tai ehkä apokalyptinen.
No sitä minäkin, että eikös se ole aika subjektiivista kuvailua, jos Arrianos on herännyt armottomassa darrassa kun Etna on vähän pöhissyt ja heppu on kirjoittanut blogiinsa että Etna jyrisee niin että kallo halkee.
Sitäpaitsi ainakin jatkoajan hakutoiminnolla on vähän hankala hakea yli vuoden takaa, modeissa ei geologeja?
 

TKH

Jäsen

Niin, ei tämä mikään uusi teoria ole. "Viimeisimmän" jutun mukaan sykli olisi noin 140 vuotta, mutta muistan aikaisemmin lukeneeni artikkeleita, jossa sen arveltiin olevan luokkaa 60-70 vuotta. Kiistanalainen teoriahan tuo on, mutta kyllä Islannin tulivuorenpurkauksissa toisinaan jonkinasteista jaksollista aktiivisuuden nousua ja laskua on havaittavissa. Se, että löytyykö asiasta tarpeeksi tilastollista aineistoa teorian todistamiseen tai minkäänlaisen "ennustuksen" laatimiseen on sitten eri asia.
 

TKH

Jäsen
Edelliseen viestiin liittyen mainitaan vielä sen verran, että Iltalehden artikkeleissa mainittujen Heklan, Grismvötnin ja Askjan lisäksi myös Bardarbunga on yksi hyvinkin potentiaalinen tulivuori listan jatkoksi. Tai vaikka listan kärkeen.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Heklasta on taas todettu Wikipediassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hekla) seuraavaa:

-clip-
Hekla purkautui edellisen kerran vuonna 2000. Tällä hetkellä näyttää siltä, että purkauksien välit pitenevät jatkuvasti.
-clip-

Wikipedian artikkeliin ei ole annettu mitään lähteitä, joten on mahdoton sanoa, miten luotettavaa tietoa tuo on. Se selviää kuitenkin, että Heklan purkaukset ovat olleet voimakkuuksiltaan hyvinkin vaihtelevia, ja tuo vuoden 2000 purkaus oli suhteellisen pieni, kuten englanninkielinen Wikipedia kertoo (http://en.wikipedia.org/wiki/Hekla).

Hekla on toisaalta purkautunut viime vuosikymmeninä varsin taajaan tahtiin (1971, 1980, 1981, 1991, 2000), joten en ihan täysin niele tuota suomenkielisen Wikipedian tietoa purkausvälien pitenemisestä. Nuo kaikki purkaukset ovat olleet asteikolla VEI3. Isompi VEI4-luokan purkaus tapahtui vuosina 1947-1948.

edit: VEI-asteikosta lisää: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vulkaaninen_räjähdysasteikko

Kyseessä on siis purkauksen räjähdysvoimakkuutta kuvaava indeksi. Luku on logaritminen, kuten esim. Richterin asteikko, eli yksi pykälä lisää tarkoittaa kymmenkertaista voimakkuutta. Eyjafjallajökull-jäätikön vuorella on näemmä myös tuo nelosen kategoria. Pinatubo oli taas luokkaa VEI5.
 

TKH

Jäsen
edit: VEI-asteikosta lisää: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vulkaaninen_räjähdysasteikko

Kyseessä on siis purkauksen räjähdysvoimakkuutta kuvaava indeksi. Luku on logaritminen, kuten esim. Richterin asteikko, eli yksi pykälä lisää tarkoittaa kymmenkertaista voimakkuutta.

Niin, ja käytännön tasolla pykälä lisää VEI asteikossa tarkoittaa kymmenkertaista tuhkan määrää.

Eyjafjallajökull-jäätikön vuorella on näemmä myös tuo nelosen kategoria. Pinatubo oli taas luokkaa VEI5.

VEI 4 luokkaan Eyjafjallajökull:n purkaus myös jää. En ole nähnyt tarkkoja arvioita tuhkan tai laavan määrästä, mutta jossain 0,25 kuutiokilometrin paikkeilla se lienee. Purkauksien voimakkuuksia pystyy arvioimaan myös "avauspurkauksen" tuhkapilven korkeuden perusteella. Mikäli pilvi on todennetuissa mittauksissa kohonnut yli 10 kilometriin, niin kuin Eyjafjallajökull:n purkauksessakin tapahtui, niin luokan 4 purkausta voi perustellusti alustavasti arvoida jo sen perusteella. Ei se tosin aina näin mene, vaan asia riippuu paljon myös muista tekijöistä kuten esim. purkauksen kestosta.

Pinatubon purkaus oli muuten kuutonen.
 
Viimeksi muokattu:

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Pinatubon purkaus oli muuten kuutonen.

Oliko? Sitten tuolla Wikipediassa on virhe. Toisaalta, eipä se mitenkään ainutkertaista ole.
 

TKH

Jäsen
Oliko? Sitten tuolla Wikipediassa on virhe. Toisaalta, eipä se mitenkään ainutkertaista ole.

Kyllä se kutoseksi on "yleisesti" luokiteltu, mukaan lukien englanninkielinen wikipedia. Se on tosin siinä ja siinä yltikö Pinatubo kuutoskategorian alarajalle vai ei ja jossakin saattaa olla lukema, joka on kymmenyksen tai kaksi alle vaaditun kymmenen kuutiokilometrin "päästölukeman". Yleisesti ottaen purkaus on kuitenkin luokiteltu VEI 6:n purkaukseksi.

Ohimennen Pinatuboon liittyen mainittakoon myös, että samana vuonna Pinatubon purkauksen jälkeen Mount Hudson purkautui erittäin voimakkaasti Chilessä. Kyseessä oli voimakas VEI 5 luokan purkaus ja tavaraa lähti taivaalle luokkaa 4,5 kuutiokilometriä. Mikäli Pinatubon purkausta ei olisi tapahtunut, niin viime vuosikymmenien "suuri purkaus" olisi ollut Mount Hudson.
 

TKH

Jäsen
Mainitaan nyt tänne, että Eyjafjallajökull:n purkaus loppui eilen. Tämä tosin voi olla vain väliaikaista, Eyjafjallajökull:n edellinen purkaus sisälsi viikkojen taukoja. Eli purkaus voi siis jatkua myöhemmin.

Mikäli Eyjafjallajökull:n purkaus on ohi, niin "säännön mukaan" Katlan aktivoituminen pitäisi olla edessä kesän tai syksyn aikana. Aika useat Islannin purkaukset ovat sijoittuneet juurikin syksyyn.
 

Buzz

Jäsen
Suosikkijoukkue
New Jersey Devils

Useassa mediassa on tänään juttua tuosta Katlan mahdollisesta purkautumisesta.
Uutiset on selkeästi tehty eilen JIM-kanavalta tulleen dokumentin innoittamana. Normaali suomalainen geologiasta tietämätön ei vain osaa suhtautua oikein näihin uutisiin.

Tottahan se on, että Katla tulee purkautumaan. Se on tiedetty jo kauan aikaa. Todellisuudessa tilanne on täysin sama kuin jo Eyjaflallajökullin purkautuessa. Ei Katlassa ole ollut sen enempää merkkejä toiminnasta kuin kuukausi takaperin.

Eilisessä dokumentissa käytiin selkeästi ja yksinkertaisesti läpi tilanne muutaman Islannin tulivuoren kohdalta. Dokumentissa kerrottiin Katlan olevan "sidoksissa" viereiseen juuri purkautuneeseen vuoreen. Historia tulee toistamaan itseään näissäkin purkauksissa, koska useastihan Katla on purkautunut heti perään. Dokumentissa Islannin presidentti kehoitti Euroopan hallituksia ja lentoyhtiöitä varautumaan uuteen tuhkakriisiin, mikä saattaa aiheutua Katlan purkautuessa. Purkaus on väistämätön. Dokumentin perusteella tehdyt lehtijutut antavat kuitenkin hieman väärän kuvan koko tilanteesta kokonaisuuutena. Ei se heti ole purkautumassa, vaikka lehdet nyt kirjoittavatkin isoin otsikoin mahdollisesta Katlan purkautumisesta. Sen seurauksena normaalit tietämättömät kansalaiset olettavat sen olevan purkautumassa lähiaikoina.

Tämän päivän lehtijutut kannattaa jättää noteeraamatta. Lehdet ovat vain kirjoittaneet uusia juttua, saadessaan lisää informaatiota asiasta dokumentista. Myös paniikin lietsominen lehdilta on turhaa. Dokumentista selkesi Katlan purkautuminen ja se, että siihen täytyy varautua. Ei kuitenkaan lietsoa paniikkia mahdollisesti yli vuoden etukäteen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös