Minulle sattui eilen pieni episodi. Tai ei minulle sattunut vaan jouduin todistamaan pientä episodia. Ilta alkoi leppoisasti, kun töiden jälkeen vääntäydyin CM:n ääreen ja myllytin Newcastelella jopa itseään Manchester Unitedia. Muutaman tunnin päästä menimme vanhempieni luokse, koska Mummuni ja Vaarini olivat tulleet vierailulle maalta. Ilta sujui kahvin ja pullan merkeissä (juuri leivottua pullaa). Kello alkoi lähenemään 22:ta, kun tyttöystäväni kanssa lähdimme takaisin kotia kohti.
Asun keskikokoisessa kerrostalossa Vaasan Palosaarella (vaasalaiset ainakin tietävät). Kun olin kurvaamassa rotta-Corollallani taloni pihaan olin ajaa kahden juopon päälle, joilla oli täysi nyrkkeilyottelu asfaltilla käynnissä. Voi perkele ajattelin ja kaivoin puhelinta taskustani, koska molemmilla oli erittäin vahvaa vekkiä naamassa ja asfaltti oli veren peitossa ensimmäinen ajatukseni oli heti, että soitanpa poliisille. Könysin autosta ulos samalla, kun puhelu yhdistyi poliisille.
Samaan aikaan toinen juopoista käveli suuntaamme puhelin ojossa ja kehoitti soittamaan poliisille. Mies oli niin jurrissa, että ei tajunnut, että soitan poliisille jo, vaikka sanoi hänelle asiasta monta kertaa. Istutin juopon nurmikolle, kun puhui koko ajan hätäkeskuksen kanssa. Ilmoitin tappelusta ja siitä, että molemmat näyttävät aika pahoilta. Luoksemme tullut oli ottanut todella tukevaa iskua naamaan ja keskipäässäkin oli ammottava reikä. Hätäkeskuksesta sanottiin, että yhtään partiota ei ole nyt vapaana ja että mikä siellä on tilanne, "onko hengenlähtö lähellä?" oli tarkat sanat. Totesin, että ei tällä hetkellä, kun toinen juoppo lepää asfaltilla ja toinen nurmikollani. Hätäkeskuksen kaveri sanoi, että annetaan poliisin tulla ensin ja katsotaan sitten tarviiko ambulanssia.
Nurmikolla istunut juoppo oli murheellisena. "Eikö nykyään enää voi kaverin kanssa edes yhtä olutta ottaa?" Jep yhtä... Hätäkeskus kertoi poliisin tulevan mahdollisimman nopeasti. Lähdin astelemaan tietä kohden, missä toinen juoppo oli könyämässä pystyyn. Aiemmin hän oli huudellut nurmikolla istuneelle, että "hei, sovitaan nyt ja lähdetään menemään". Nurmikolla istunut tuntui pelkäävän häntä ja kyseli minulta koko ajan, että onko se tulossa pihan suuntaan. No ei ollut tulossa. No joka tapauksessa tämä asfaltilla maannut könysi pystyyn ja lähti kävelemään pois päin tapahtuma paikasta. Kattelin vain, että tuolla se menee. Ei juurikaan löytynyt mielenkiintoa mennä estelemään 100 kiloista, veristä ja likaista juoppoa, "hei, älä poistu rikospaikalta" yea right. Kun saavuin tielle minun luokseni tuli nuori tyttö, joka sanoi katselleensa tappelua jo jonkin aikaa ja että poliiisille oli soitettu jo 20 minuuttia sitten.
20 minuuttia!! Taitaa olla kiireistä aikaa poliisille nämä torstai-illat. Kuupailin tiellä vielä jonkin aikaa, kunnes nurmikolla istunut juoppo alkoi hoippua suuntaani. "Heitä, mut himaan. Mä asun tuossa mäen alla..." Jep jep, melkein heitän. Pyysin kaveria odottamaan, että poliisi saa selvittää asian. Sitten oli jo uho astunut kuvioihin ja kun kaveri oli jo häipynyt pystyi rauhassa laukomaan totuuksia: "Mä hoidan tän omalla tavalla. Mun kanssa kannattaa olla väleissä..." No niin. Kaveri lähti hoippumaan pois päin. Minä soitin uudelleen hätäkeskukseen ja sanoin, että pukarit ovat poistuneet ja itse en jaksa täällä enää päivystää. Hätäkeskuksen ystävällinen naisääni kertoi, että saa mennä pois, tämä on jokapäiväistä, että poliisi ei ehdi koskaan paikalle. Tässä kohtaa tytön soitosta oli kulunut n. puoli tuntia. Könysin sisälle ja aloitin katsomaan McCoys shöytä, joka oli ihan arsesta.
Kysymykseni kuuluu: Kuinka kauan poliisia joutuu tässä maassa odottamaan? Nuorempi tyttö kertoi, että kun hän oli soittanut poliisille oli toisen juopon päätä hakattu asfalttiin. Eikö siinä ole hengenlähtö lähellä? Minä kulutan kallisarvoista aikaani jonkun juopon hengen pelastamiseksi ja poliisi ei osallistu näihin talkoisiin. Toki maailma ja Suomi ei juurikaan olisi menettänyt mitään, jos kaverin ura olisi siihen päättynyt. Ruuhka Suomessa tilanne on varmasti vielä pahempi. Eli leikataan vielä poliisien määrärahoja ja pienennetään lisää liksoja. Hyvä siitä tulee...
Asun keskikokoisessa kerrostalossa Vaasan Palosaarella (vaasalaiset ainakin tietävät). Kun olin kurvaamassa rotta-Corollallani taloni pihaan olin ajaa kahden juopon päälle, joilla oli täysi nyrkkeilyottelu asfaltilla käynnissä. Voi perkele ajattelin ja kaivoin puhelinta taskustani, koska molemmilla oli erittäin vahvaa vekkiä naamassa ja asfaltti oli veren peitossa ensimmäinen ajatukseni oli heti, että soitanpa poliisille. Könysin autosta ulos samalla, kun puhelu yhdistyi poliisille.
Samaan aikaan toinen juopoista käveli suuntaamme puhelin ojossa ja kehoitti soittamaan poliisille. Mies oli niin jurrissa, että ei tajunnut, että soitan poliisille jo, vaikka sanoi hänelle asiasta monta kertaa. Istutin juopon nurmikolle, kun puhui koko ajan hätäkeskuksen kanssa. Ilmoitin tappelusta ja siitä, että molemmat näyttävät aika pahoilta. Luoksemme tullut oli ottanut todella tukevaa iskua naamaan ja keskipäässäkin oli ammottava reikä. Hätäkeskuksesta sanottiin, että yhtään partiota ei ole nyt vapaana ja että mikä siellä on tilanne, "onko hengenlähtö lähellä?" oli tarkat sanat. Totesin, että ei tällä hetkellä, kun toinen juoppo lepää asfaltilla ja toinen nurmikollani. Hätäkeskuksen kaveri sanoi, että annetaan poliisin tulla ensin ja katsotaan sitten tarviiko ambulanssia.
Nurmikolla istunut juoppo oli murheellisena. "Eikö nykyään enää voi kaverin kanssa edes yhtä olutta ottaa?" Jep yhtä... Hätäkeskus kertoi poliisin tulevan mahdollisimman nopeasti. Lähdin astelemaan tietä kohden, missä toinen juoppo oli könyämässä pystyyn. Aiemmin hän oli huudellut nurmikolla istuneelle, että "hei, sovitaan nyt ja lähdetään menemään". Nurmikolla istunut tuntui pelkäävän häntä ja kyseli minulta koko ajan, että onko se tulossa pihan suuntaan. No ei ollut tulossa. No joka tapauksessa tämä asfaltilla maannut könysi pystyyn ja lähti kävelemään pois päin tapahtuma paikasta. Kattelin vain, että tuolla se menee. Ei juurikaan löytynyt mielenkiintoa mennä estelemään 100 kiloista, veristä ja likaista juoppoa, "hei, älä poistu rikospaikalta" yea right. Kun saavuin tielle minun luokseni tuli nuori tyttö, joka sanoi katselleensa tappelua jo jonkin aikaa ja että poliiisille oli soitettu jo 20 minuuttia sitten.
20 minuuttia!! Taitaa olla kiireistä aikaa poliisille nämä torstai-illat. Kuupailin tiellä vielä jonkin aikaa, kunnes nurmikolla istunut juoppo alkoi hoippua suuntaani. "Heitä, mut himaan. Mä asun tuossa mäen alla..." Jep jep, melkein heitän. Pyysin kaveria odottamaan, että poliisi saa selvittää asian. Sitten oli jo uho astunut kuvioihin ja kun kaveri oli jo häipynyt pystyi rauhassa laukomaan totuuksia: "Mä hoidan tän omalla tavalla. Mun kanssa kannattaa olla väleissä..." No niin. Kaveri lähti hoippumaan pois päin. Minä soitin uudelleen hätäkeskukseen ja sanoin, että pukarit ovat poistuneet ja itse en jaksa täällä enää päivystää. Hätäkeskuksen ystävällinen naisääni kertoi, että saa mennä pois, tämä on jokapäiväistä, että poliisi ei ehdi koskaan paikalle. Tässä kohtaa tytön soitosta oli kulunut n. puoli tuntia. Könysin sisälle ja aloitin katsomaan McCoys shöytä, joka oli ihan arsesta.
Kysymykseni kuuluu: Kuinka kauan poliisia joutuu tässä maassa odottamaan? Nuorempi tyttö kertoi, että kun hän oli soittanut poliisille oli toisen juopon päätä hakattu asfalttiin. Eikö siinä ole hengenlähtö lähellä? Minä kulutan kallisarvoista aikaani jonkun juopon hengen pelastamiseksi ja poliisi ei osallistu näihin talkoisiin. Toki maailma ja Suomi ei juurikaan olisi menettänyt mitään, jos kaverin ura olisi siihen päättynyt. Ruuhka Suomessa tilanne on varmasti vielä pahempi. Eli leikataan vielä poliisien määrärahoja ja pienennetään lisää liksoja. Hyvä siitä tulee...