Saman suuntaisia kokemuksia minullakin kuin enemmistöllä.
Poliisin tulo täällä Helsingissä kuin Vaasassakin, missä olen asunut on kestänyt yllättävän kauan ja keksuksesta on kysytty onko hengenlähtö lähellä. Mistäs minä sen tiedän, eikö poliisien tulisi siitä ottaa selvää?
Poliisi tuntuukin keskittyvän varsin ponnekkaasti todella järisyttäviin ongelmiin, kuten musiikin soittaminen normaalilla voimakkuudella, jolloin se ei edes häiritse naapuria. Ihmisethän harrastavat tätä ilmoittelua varsin suurella innolla, kaipa syynä on se, että toisilla saattaa jopa olla hauskaa ja itsellä ei ole, joten kännykkällä näppäillen ja poliisi paikalle.
Itse en kaipaa Ranboja kentälle, mutta toki voimankäyttöön on oltava oikeutus jos siihen on pakottava tarve, tätä tokin kaikki poliisitkaan eivät ole kykeneviä arvioimaan ja ylilyöntejä saattaa sattua ja sattuu. Tarkempi seula lienisi hyvästä, mutta palkat huomioon ottaen tämä lienee mahdotonta.
Suurempi ongelma kuin poliisien saapuminen rikospaikalle on rikostentutkinta. Pk-Seudulla tutkinta on todella heikoilla kantimilla ja pienemmät tapaukset laitetaan suoraan mappi-ö:hön. Kaikkia tapauksia ei edes tilastoida, joten tilastot kaunistuvat kummasti, eli rikollisuus siis vähenee, hienoa. Tutkijoiden palkat ovat heikompia kuin kenttä työssä olevilla poliiseilla, varsinkin kun erilaiset lisät otetaan huomioon. lisäksi työ ei ole yhtä kiinnostavaa ja jännittävää, joten poliisit himoitsevat mieluummin kentälle missä maksetaan paremmin ja on toimintaa. Mitä hyötyä on siis tilastoida tapauksia, kun niitä ei edes vuosien jonojen takia ehditä tutkimaan.
Olisiko ollut poliisi-tv:ssä juttu Itähelsingin(itäkeskuksen) poliisi piiristä, missä tutkijoista suurinosa oli harjoittelijoita ja jutuissa vuosien jono, pöydällä täydet mappi pinot, ja juttuja tuli kokoajan enemmän kuin ehdittiin selvittää. Mikä sitten on huolellisuus ja paneutuminen pienempiin juttuihin, tällaisen taakan alla?
Poliisin tulo täällä Helsingissä kuin Vaasassakin, missä olen asunut on kestänyt yllättävän kauan ja keksuksesta on kysytty onko hengenlähtö lähellä. Mistäs minä sen tiedän, eikö poliisien tulisi siitä ottaa selvää?
Poliisi tuntuukin keskittyvän varsin ponnekkaasti todella järisyttäviin ongelmiin, kuten musiikin soittaminen normaalilla voimakkuudella, jolloin se ei edes häiritse naapuria. Ihmisethän harrastavat tätä ilmoittelua varsin suurella innolla, kaipa syynä on se, että toisilla saattaa jopa olla hauskaa ja itsellä ei ole, joten kännykkällä näppäillen ja poliisi paikalle.
Itse en kaipaa Ranboja kentälle, mutta toki voimankäyttöön on oltava oikeutus jos siihen on pakottava tarve, tätä tokin kaikki poliisitkaan eivät ole kykeneviä arvioimaan ja ylilyöntejä saattaa sattua ja sattuu. Tarkempi seula lienisi hyvästä, mutta palkat huomioon ottaen tämä lienee mahdotonta.
Suurempi ongelma kuin poliisien saapuminen rikospaikalle on rikostentutkinta. Pk-Seudulla tutkinta on todella heikoilla kantimilla ja pienemmät tapaukset laitetaan suoraan mappi-ö:hön. Kaikkia tapauksia ei edes tilastoida, joten tilastot kaunistuvat kummasti, eli rikollisuus siis vähenee, hienoa. Tutkijoiden palkat ovat heikompia kuin kenttä työssä olevilla poliiseilla, varsinkin kun erilaiset lisät otetaan huomioon. lisäksi työ ei ole yhtä kiinnostavaa ja jännittävää, joten poliisit himoitsevat mieluummin kentälle missä maksetaan paremmin ja on toimintaa. Mitä hyötyä on siis tilastoida tapauksia, kun niitä ei edes vuosien jonojen takia ehditä tutkimaan.
Olisiko ollut poliisi-tv:ssä juttu Itähelsingin(itäkeskuksen) poliisi piiristä, missä tutkijoista suurinosa oli harjoittelijoita ja jutuissa vuosien jono, pöydällä täydet mappi pinot, ja juttuja tuli kokoajan enemmän kuin ehdittiin selvittää. Mikä sitten on huolellisuus ja paneutuminen pienempiin juttuihin, tällaisen taakan alla?