Tuima? Suolaista vai suolatonta?

[krobbe]

Suomen kieli on mielenkiintoinen eri vivahteineen. Esimerkiksi sana tuima tarkoittaa hieman eri asiaa, riippuen mistä päin vastaaja on. Kollataanpa hieman kumpi on enemmän "oikea" vaihtoehto.

 

[Stonecold]

Eihän se edes liity mitenkään suolaisuuteen tai suolattomuuteen, vaan tuima on minun sanastossani väkevää, pippurista jne. :-)

 

[Teacup]

Viestin lähetti Stonecold
Eihän se edes liity mitenkään suolaisuuteen tai suolattomuuteen, vaan tuima on minun sanastossani väkevää, pippurista jne. :-)

Täysin sama mieltä. Annetuista vaihtoehdoista mikään ei käy.

 

[krobbe]

Mitä minä sanoin, suomenkieli on mielenkiintoista, sitä ei edes osa ihmisistä ymmärrä!;)

Kyllä minä ainakin (ja kaikki sukulaiseni) sanon selkeällä suomenkielellä, jos ruoka on suolatonta; annahan kanttura se suola, tämä sun nyppysoosis on aivan tuimaa!

 

[krobbe]

Hieman netistä kopsattua:

Mikä on mutti? - perinneruokasanastoa



Perinteisillä suomalaisilla ruuilla, raaka-aineilla, ruuan valmistukseen liittyvillä termeillä tms. on hauskalta kuulostavia nimityksiä. Myös eri murrealueet ovat vaikuttaneet voimakkasti nimityksiin. On myös asioita, joista käytetään hyvin erilaisia nimityksiä, mutta jotka merkitsevät samaa asiaa. Toisaalta on myös nimityksiä, joiden merkitys vaihtelee huomattavasti eri puolilla maata - sama sana voi merkitä täysin päinvastaista asiaa. Esimerkkinä tuima, jota osissa Suomea on käytetty merkityksessä suolaton / liian vähän suolaa, kun taas toisaalla se on merkinnyt erittäin / liian suolaista.

 

[c'elysee]

Tuima on suolaisuudesta puhuttaessa ehdottomasti suolatonta tai vähäsuolaista. Voi se tarkoittaa myös väkevää sinapista puhuttaessa. Myös katse voi olla tuima. Näitähän riittää.

 

[Osmo Rapeli]

Viestin lähetti champselyse
Tuima on suolaisuudesta puhuttaessa ehdottomasti suolatonta tai vähäsuolaista.

Nimenomaan...juuri väittelimme vloppuna kyseisestä asiasta. Sielläkin ehdoteltiin muuta mutta pysyin tiukkana-kyllä MINUN kantani on oikea.

Tuo katsehomma on hauska - millainen olisi vähäsuolainen katse? Nyt kun rupeaa miettimään ni kyllähän sellainen väkevä, vihainen, tulinen katse on tuima...

Mene hahmo eli Go figure.

 

[Paitselo]

Tuima on sellainen "vihaisesko" ilme naamalla. Siis ei välttämättä vihainen, mutta "jos vielä vähän jatkat, niin alkaa mennä tuimemmaksi" - tämän tyyppiseksi ainakin minä Helsingissä syntynyt tuon sanan miellän. Olen toki kuullut myös nuo suolaversiot tuosta asiasta, minä vaan en tuima-sanaa mitenkään miellä suolaiseen.

Onhan näitä suomen kielessä muitakin. Muistan kun ihmettelin vaimoni Karjalasta tulleen äidin kiireellä lähtevän ajamaan "itikoita ulos". Kyse ei ollutkaan mistään hyönteisistä, vaan lehmistä. Tämä siis joskus 1980-luvulla kun lehmiä vielä näkyi ulkona niityillä. Eipä näy nykyään - herää kysymys, että mistä se maito tulee? Eikös kettutytöt ole jo vapauttaneet lehmät metsiin pesimään? Siellä ne elävät villiä ja vapaata elämäänsä, ja erittävät utareistaan sokeritonta cockista.

 

[VH87]

Kyllä mun mielestä tuo "tuima" tarkoittaa väkevää tjsp, tai sitten esim joku sanoo tuimalla naamalla jotain, murteet tosin ovat erilaisia...

 

[Everton]

En minäkään sanaa tuima suolaan yhdistä. Ennemminkin hapan tai kitkerä tai parhaiten kai ärtsy, elikkäs tuju.

Mutta kahtotaanpas mitä sanoo Nykänen, sieltähän löytyy ratkaisu tähänkin äänestykseen:

Tuim|a

1. ankara, kova voimakas (tuima löyly, tuima talvi)

2. edelliseen liittyen. Vihainen, tiukka, armoton, tyly (puhutella tuimasti)

3.
a.kansank. vähäsuolainen, suolaton, laimea, mieto, heikko (tuimasti pippuroitu)
b.kansanrun. heikko, kurja, raukka (lintu tuima tuikuttelen)


Tuimata on sitten taas sama kuin hiukoa, eli "suolaisen ruoan mieliteon aiheuttamasta kalvavasta tunteesta".

Emmää kyllä siltikään suolaa sanaan yhdistä.

 

[Moto]

Ainoa, mihin tuima sopii, on "tuima katse", "tuima ilme" tai sellaista.

Mikäli sitä haluaa välttämättä suolaisuusasteesta puhuttaessa käyttää, on suolainen ilman muuta järkevämpi vaihtoehto.

 

[Lint]

"Tuima katse" menee täälläkin. Mutta kuten monet ovat jo todenneet, tuima-sanaa voisi käyttää puhuttaessa vahvan, väkevän, tujun, ehkäpä myös kirpeän synonyymina. Joten kaipa se enemmän suolainen on.

 

[Poison]

En ole koskaan kuullutkaan sanaa 'tuima' yhdistettävän suolaisuuteen! Siksi en aluksi edes meinannut ymmärtää otsikon kysymystä.

Minullekin tuima merkitsee juuri esim. tuimaa ilmettä. Päättäväistä, terävää, väkevää ja voimakasta ilmettä. Tuima voi olla myös hieman kiukustuneen tai hermostuneen ihmisen ilme. Tai keskittyneenkin.

Mutta että suolatonta... Pitääkin kokeilla seuraavan kerran ruokapöydässä, miten perheenjäseneni reagoivat, kun ilmoitan ruuan olevan melko tuimaa. Itsellenihän tuo merkitsisi tuossa yhteydessä aivan selkeästi voimakkaasti maustettua.

 

[Alfred]

Jahas, nyt vasta valkeni kysymyksen idea meikäläisellekin. Äänestin suolaista, vaikka suolatontahan tuima ehdottomasti on -ainakin Itä-Suomessa asuvien sukulaisteni mielestä. Itse asun ihan pk-seudulla, enkä täällä ole kuullut sanaa tuima käytettävän juurikaan muussa yhteydessä kuin jo mainitussa "tuimassa katseessa".

 

[Leba95]

Ei kumpikaan näistä, vaan väkevä kuten yllä jo esitettiinkin. Kännissä mikään paukku ei ole liian tuima....

 

[Ted Raikas]

Minulle sana "tuima" ei tosiaankaan tuo juuri mitään mielleyhtymiä ruokaan tai ruoanlaittoon tahi maustamiseen. Ainoastaan sen että jollakulla on tuima ilme naamalla, jos on.

Täälläpäin taitaa olla useimmiten niin että tuima tarkoittaa ruoasta puhuttaessa sitä että suolaa on liian vähän. Ilmeisesti tuo ruoan mauttomuus tuo sitten yrmeän ilmeen naamalle? Itselleni tuo käsite oli pitkään aika tuntematon, kunnes sen ensimmäisen kerran kuulin ja kysymysmerkkien kohottua ilmaan selitettiin sitten mistä oli kyse. Taitaa olla tätänykyä aika lailla vanhan kansan sanonta. En kuule nuorempien ihmisten juuri käyttävän tuota termiä.

 

[Oloneuvos]

Viestin lähetti Stonecold
Eihän se edes liity mitenkään suolaisuuteen tai suolattomuuteen, vaan tuima on minun sanastossani väkevää, pippurista jne. :-)

Täsmälleen näin. Tai sitten paukku voi myös olla tuima, joka siinä osiossa tarkoittaa vahvaa. Suolaisuuden yhteydessä en ole sanaa ennen kuullut käytettävän.

 

[Iceberg]

Meinasin kerran kaataa suolapurkista teen sekaan suolaa, kun luulin purkkia sokeripurkiksi.

Tähän tuttavani sanoi: Älä siitä kaada, voi tulla aika tuiman makuista.

Joten suolaista äänestin.

 

[ISH]

Suolatonta tietysti.

 

[Viikate]

"Punnitse kuntoni, se riittäneekö, edessä kun on matka tuima", kirjoittaa Dante Elina Vaaran suomentamassa Jumalaisessa näytelmässä. Ja tuskin tarkoittaa suolaista... Pikemminkin tähän yhteyteen sopii noista Evertonin sanakirjamääreistä tuo numero 2. Arkikielessä en ole kyllä kuullut kenenkään viljelevän käsitettä "tuima matka".

Itse en alunperin ole tottunut yhdistämään sanaa suolaan, mutta toki tämä kaksoismerkitys on muissakin yhteyksissä esille tullut.

 

[KPL]

Suolatonta

 

[Taito-Ojanen]

Jos ruoassa on tuimasti suolaa, sitä on liikaa.

Mites muuten te, jotka äänestitte vähäsuolaista. Jos joku sanoo, että juomassa on tuimasti alkoholia, tuleeko teille mieleen, että alkoholia on paukussa vähän?

 

[Pleksi(t)]

Viestin lähetti Taito-Ojanen
Jos ruoassa on tuimasti suolaa, sitä on liikaa.

Mites muuten te, jotka äänestitte vähäsuolaista. Jos joku sanoo, että juomassa on tuimasti alkoholia, tuleeko teille mieleen, että alkoholia on paukussa vähän?

Vastalause. Kyllä se on suolaton. Ja meillä on tujuja paukkuja tuiman sijaan.

Mutta kyllä jos alkaisi miettimään sanan ensi kertaa kuullessaan, varmaan veikaisin suolaista. (vrt. tuima katse)
Mummo tuota tuima sanaa käytti tarkoittaessaan suolatonta ruokaa, ja mummot tietää.

 

[NK]

Suolainen

Meilläpäin tuima voi tarkoittaa mm. eräällä tavalla kovaa tai vahvaa (esim. tuima paukku), mutta toisin on muualla.
Esim. Savossa sukulaisilla käydessämme totesimme saunasta tullessamme että olipas tuimat löylyt (eli siis kovat ja hyvät löylyt). No, siihenpä talonväki rupesi päivittelemään, että "Voi hyvänen aika, eikö se enää ollukkaan lämmin?"

 

[DAF]

Äärimmäisen joutava tappelunaihe tämä. Tuima on länsimurteissa suolainen (jos tarkoittaa mitään), itämurteissa ja mm. savossa suolaton. Siksi ei mahda konsensusta löytyä.